Matti Järvinen (keihäänheittäjä)
Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere – 22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä. Hän voitti kultaa 1932 olympialaisissa ja paransi maailmanennätystä kymmenen kertaa.
Matti Järvinen | |
---|---|
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. helmikuuta 1909 Tampere |
Kuollut | 22. heinäkuuta 1985 (76 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Uran tiedot | |
Laji | keihäänheitto |
Seura |
Tampereen Pyrintö Viipurin Urheilijat Kerkkoon Nuorisoseuran Urheilijat Helsingin Kisa-Veikot Keravan Urheilijat |
Saavutukset | |
Voitot | olympiakulta 1932 |
Ennätykset | useita maailmanennätyksiä |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Los Angeles 1932 | keihäänheitto | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Torino 1934 | keihäänheitto | |
Kultaa | Pariisi 1938 | keihäänheitto |
Elämä ja ura
muokkaaMatti Järvisen isä oli Verner "Isä" Järvinen, antiikin tyylin kiekonheiton olympiavoittaja välikisoista 1906. Hänen veljensä Kalle (1903–1941) oli aikanaan Suomen paras kuulantyöntäjä ja Akilles (1905–1943) kymmenottelun maailmanennätysmies ja olympiakisojen 1928 ja 1932 hopeamitalisti. Yrjö Järvinen kuului samaan veljessarjaan ja hän voitti pronssia keihäänheitossa Kalevan Kisoissa vuonna 1924.
Järvinen voitti Los Angelesissa 1932 olympiakultaa.[1] Berliinin olympialaisissa 1936 Järvinen sijoittui viidenneksi.
Järvinen voitti Euroopan mestaruuden vuosina 1934 ja 1938.[2]
Järvinen paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin, ja paras tulos oli 77,23 metriä. Hän ylitti 70 metrin rajan ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä ja toisena koko maailmassa.[2]
Suomenmestaruuksia Järvinen voitti kahdeksan. Suomea hän edusti maaotteluissa 15 kertaa.[2]
Seuratasolla Järvinen, joka tunnettiin lempinimellä ”Maailman Matti”, edusti Tampereen Pyrintöä, Viipurin Urheilijoita, Kerkkoon Nuorisoseuran Urheilijoita, Helsingin Kisa-Veikkoja ja Keravan Urheilijoita.[3][4]
Jatkosodan aikana jo uransa lopetettuaan Matti Järvinen oli mukana Urho Kekkosen johtamassa ryhmässä, joka osallistui elokuussa 1942 Berliinin olympiastadionilla järjestettyihin kansainvälisiin akselivaltojen edustajien yleisurheilukilpailuihin.[5]
Urheilu-uransa jälkeen Järvinen toimi Otaniemen Urheilusäätiön toiminnanjohtajana ja sai talousneuvoksen arvonimen.
Porin stadionin pääsisäänkäynnin edustalla on kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema Matti Järvisen patsas, joka paljastettiin vuonna 1966. Se kuvaa hänen kultamitaliheittoaan Los Angelesin olympialaisissa.[6]
Tulos | Päivämäärä | Heittopaikka |
---|---|---|
71,57 | 8. elokuuta 1930 | Viipuri |
71,70 | 17. elokuuta 1930 | Tampere |
71,88 | 31. elokuuta 1930 | Vaasa |
72,93 | 14. syyskuuta 1930 | Viipuri |
74,02 | 27. kesäkuuta 1932 | Turku |
74,28 | 25. toukokuuta 1933 | Mikkeli |
74,61 | 7. kesäkuuta 1933 | Vaasa |
76,10 | 15. kesäkuuta 1933 | Helsinki |
76,66 | 7. syyskuuta 1934 | Torino |
77,23 | 18. kesäkuuta 1936 | Helsinki |
Lähteet
muokkaa- Matti Järvinen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet
muokkaa- ↑ Raevuori, Antero: Järviset – Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, s. 153. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2009. ISBN 978-952-5767-18-6
- ↑ a b c d Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. (Suomen yleisurheilun 100 vuotta) Suomen Urheiluliitto, 2006. ISBN 951-98952-2-1
- ↑ Torro, Mikko: SUL 100 vuotta - Matti Järvinen (arkistoitu versio) Suomen Urheiluliitto. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ Tilastopaja
- ↑ Veikko Huuska: Mitä Kekkonen oikein touhusi vuonna 1942 Saksassa? Uuden Suomen blogi - Veikko Huuska. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 19.1.2016.
- ↑ Tällä hepulla ei keihäs kädessä pysy 13.12.2013. Porilaine. Viitattu 12.6.2015.
Kirjallisuutta
muokkaa- Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.
- Matti Järvinen, Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen, WSOY, 1934.
Aiheesta muualla
muokkaa- Ylen Elävä arkisto – Matti Järvinen radiohaastattelussa
- Ylen Elävä arkisto – Los Angelesin olympialaisten kärkikolmikko haastattelussa vuonna 1932
- Veli-Matti Autio: Järvinen, Matti (1909–1985) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Torro, Mikko: SUL 100 vuotta – Matti Järvinen (arkistoitu versio (archive.is)) 18.11.2006. Suomen Urheiluliitto ry. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 10.3.2017.
Matti Järvisen Helsingin Sanomissa 15.6. - 3.9.1934 ilmestynyt 22-osainen artikkelisarja Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen I. Hieman esipuhetta ja lapsuusmuistoja, Helsingin Sanomat, 15.06.1934, nro 158, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen II. Innostukseni nyrkkeilyyn ja elämäni ensimmäinen knockout, Helsingin Sanomat, 17.06.1934, nro 160, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen III. Pesäpallokuumetta ja keihäänheittohulluutta 15 vuoden iässä, Helsingin Sanomat, 19.06.1934, nro 162, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen IV. Kyynärvarteni särkyminen oli tehdä urheilu-urastani lopun eliniäksi ja tekikin sen kolmeksi pitkäksi vuodeksi, Helsingin Sanomat, 22.06.1934, nro 165, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen V. Keihäänheiton vaikeimmin tajuttavat "niksit" ja salaisuudet. Tyylit, Helsingin Sanomat, 23.06.1934, nro 166, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen VI. Juokseminen on keihäänheiton A ja O, Helsingin Sanomat, 04.07.1934, nro 175, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen VII. Väärästä tyylistä ja esiharjoittelusta, Helsingin Sanomat, 08.07.1934, nro 179, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen VIII. Keihäänheittäjän harjoittelu ja kunnostautuminen kilpailuihin, Helsingin Sanomat, 11.07.1934, nro 182, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen IX. Kilpailupaikat, radat ja ponnistuspaikat, Helsingin Sanomat, 19.07.1934, nro 190, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Matti Järvinen : Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen X. Ensimmäinen varsinainen kilpailuni heittäjänä, Helsingin Sanomat, 23.07.1934, nro 194, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XI. Ensimmäinen maaotteluni Suomi - Ruotsi Helsingissä v. 1929, Helsingin Sanomat, 31.07.1934, nro 202, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XII. Elämysrikas Budapestin maaottelu v. 1930, Helsingin Sanomat, 05.08.1934, nro 207, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XIII. Amerikan matka ja Los Angelesin olympialaiset 1932, Helsingin Sanomat, 12.08.1934, nro 214, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XIV. Harjoitukset. Keihästyylit, Helsingin Sanomat, 18.08.1934, nro 220, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XV. Matkustamisesta kilpailuihin, Helsingin Sanomat, 22.08.1934, nro 224, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XVI. Kilpailupäivän vietosta ja huippukunnosta, Helsingin Sanomat, 23.08.1934, nro 225, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XVII. Keihään tekniikka. Heittämisen salaisuus, Helsingin Sanomat, 24.08.1934, nro 226, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XVIII. Kuinka aloitan ja järjestän harjoituskauteni, Helsingin Sanomat, 26.08.1934, nro 228, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XIX. Heittotyylit. Eri maitten heittäjien tyyleistä. Tyylivaisto, Helsingin Sanomat, 27.08.1934, nro 229, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XX. Eurooppalaiset valioheittäjät ja heidän tyylinsä, Helsingin Sanomat, 30.08.1934, nro 232, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XXI. Ns. suomalainen ja amerikkalainen tyyli ja niiden eroavaisuudet, Helsingin Sanomat, 02.09.1934, nro 235, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen XXII. Loppusanat, Helsingin Sanomat, 03.09.1934, nro 236, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
53,09 | Hannes Karlsson | Tampere | 1904 | Tulos esiintyi Suomen Urheilulehden ensimmäisessä ”rekordiluettelossa” 1904. Ennätysluettelo uusittiin myöhemmin kokonaan. |
49,77 | Väinö Siikaniemi | Helsinki | 1907 | |
50,40 | Urho Aaltonen | Helsinki | 1908 | |
54,79 | Urho Aaltonen | Tampere | 1910 | |
55,47 | Urho Aaltonen | Tampere | 1911 | |
(61,00 | Julius Saaristo | Tukholma, Ruotsi | 1912) | Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen |
61,64 | Urho Peltonen | Kotka | 1914 | |
62,58 | Jonni Myyrä | Tampere | 2.8.1914 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
(63,29 | Jonni Myyrä | Malmö, Ruotsi | 5.7.1914) | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä ulkomailla tehtynä SE:ksi |
64,35 | Urho Peltonen | Helsinki | 1916 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
65,55 | Jonni Myyrä | Savitaipale | 13.7.1919 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
66,10 | Jonni Myyrä | Tukholma, Ruotsi | 25.8.1919 | Maailmanennätys |
69,88 | Eino Penttilä | Viipuri | 8.10.1927 | Maailmanennätys |
70,02 | Matti Järvinen | Tukholma, Ruotsi | 1930 | |
70,23 | Matti Järvinen | Turku | 1930 | |
72,38 | Matti Järvinen | Tukholma, Ruotsi | 28.7.1930 | ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi. Sen sijaan ennen Järvisen seuraavaa SE:tä hän heitti kolme tätä tulosta huonompaa tulosta, jotka kaikki hyväksyttiin ME:ksi, mutta eivät siis olleet Suomen ennätyksiä. |
72,93 | Matti Järvinen | Viipuri | 14.9.1930 | Maailmanennätys |
74,02 | Matti Järvinen | Turku | 27.6.1932 | Maailmanennätys |
74,28 | Matti Järvinen | Mikkeli | 25.5.1933 | Maailmanennätys |
74,61 | Matti Järvinen | Vaasa | 7.6.1933 | Maailmanennätys |
76,10 | Matti Järvinen | Helsinki | 15.6.1933 | Maailmanennätys |
76,66 | Matti Järvinen | Torino, Italia | 7.9.1934 | Maailmanennätys |
77,23 | Matti Järvinen | Helsinki | 18.6.1936 | Maailmanennätys |
77,87 | Yrjö Nikkanen | Karhula | 25.8.1938 | Maailmanennätys |
78,70 | Yrjö Nikkanen | Kotka | 16.10.1938 | Maailmanennätys |
78,98 | Toivo Hyytiäinen | Helsinki | 27.5.1954 | |
79,60 | Soini Nikkinen | Tampere | 17.10.1954 | |
79,64 | Soini Nikkinen | Tampere | 1955 | |
83,56 | Soini Nikkinen | Kuhmoinen | 24.6.1956 | Maailmanennätys |
84,23 | Pauli Nevala | Vaasa | 1.9.1961 | |
86,33 | Pauli Nevala | Helsinki | 16.7.1963 | |
88,14 | Jorma Kinnunen | Hyvinkää | 8.7.1965 | |
88,58 | Jorma Kinnunen | México, Meksiko | 16.10.1968 | |
92,70 | Jorma Kinnunen | Tampere | 18.6.1969 | Maailmanennätys |
93,90 | Hannu Siitonen | Helsinki | 6.6.1973 | |
93,90 | Hannu Siitonen | Helsinki | 30.7.1973 |
Uusi keihäsmalli 1986
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
81,72 | Seppo Räty | Parkano | 11.5.1986 | |
82,32 | Seppo Räty | Rooma, Italia | 30.8.1987 | |
83,54 | Seppo Räty | Rooma, Italia | 30.8.1987 | Samassa kilpailussa kuin edellinen |
85,18 | Tapio Korjus | Øyestad, Norja | 16.6.1988 | |
86,50 | Tapio Korjus | Lahti | 25.8.1988 | |
86,92 | Seppo Räty | Oulu | 5.8.1990 | |
(91,98 | Seppo Räty | Shizuoka, Japani | 6.5.1991 | Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin. |
(96,96 | Seppo Räty | Punkalaidun | 2.6.1991 | Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin. |
87,02 | Juha Laukkanen | Saint-Denis, Ranska | 5.6.1992 | |
88,22 | Juha Laukkanen | Kuortane | 21.6.1992 | |
90,60 | Seppo Räty | Nurmijärvi | 20.7.1992 | |
90,88 | Aki Parviainen | Tartto | 11.6.1998 | |
93,09 | Aki Parviainen | Kuortane | 26.6.1999 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Arponen, Antti O.; Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Suomen urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 951-97773-6-9
- Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5