Avaa päävalikko

Kuhmoinen

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Kuhmoinen (vanh. ruots. Kuhmois) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 241 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 936,68 km², josta 275,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,39 asukasta/km².

Kuhmoinen
Kuhmoinen.vaakuna.svg Kuhmoinen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°33′50″N, 025°10′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jämsän seutukunta
Kuntanumero 291
Hallinnollinen keskus Kuhmoisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 936,68 km²
121:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 660,95 km²
– sisävesi 275,73 km²
Väkiluku 2 241
253:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 3,39 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 8,7 %
– 15–64-v. 49,1 %
– yli 64-v. 42,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Anne Heusala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

9
5
5
1
1
www.kuhmoinen.fi

Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Päijänteen rannalla sijaitseva Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan, ja se on Keski-Suomen maakunnan eteläisin kunta. Kuhmoisten naapurikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä.

Kuhmoisissa on kaikkiaan 316 järveä, joista Päijänteen jälkeen suurimmat ovat Vehkajärvi ja Isojärvi.[7]

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa. Kuhmoisten muita Natura-kohteita ovat vanhojen metsien alue Edessalo-Haukkasalo, arvokas kallioluontokohde Hertunvuori, monipuolinen korpisuokokonaisuus Hopeaharjunkorpi, Huhkainvuori jonka laelta avautuvat hienot näkymät Päijänteelle, Isojärvi-Arvajanreitti, Kaitajärvi, Kylämän lammet joka on arvokas kaakkurin pesimälampikeskittymä, monimuotoinen Kärppäjärven alue ja rehevä Rajalan metsäalue.[8]

KylätMuokkaa

Harjunsalmi, Harmoinen, Kirkonkylä, Kissakulma, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi, Puukkoinen, Päijälä, Ruolahti, Sappee ja Tehi.

HistoriaaMuokkaa

Kuhmoisten alueella on liikkunut ihmisiä liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Kuhmoisten Päijälässä on linnavuori, jota käytettiin rautakaudella puolustusvarustuksena. Kuhmoisten Papinsaaressa on tehty keskiaikaisia löytöjä, sieltä on kaivettu esiin muun muassa Kalevalakorunakin tunnettu Kuhmoisten kukot.

Vuosina 1784-1785 rakennettu Kuhmoisten kirkko on Suomen 1700-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan Matti Åkerblomin tuotantoa.[9]

Vuoden 1918 sisällissodan aikana käytiin Kuhmoisten taistelu, jonka tunnetaan erityisesti sen yhteydessä tapahtuneesta Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta.

Korppilan tilan omistaja Kaarle Hirvansalo rakennutti höyrysahan tilansa maille 1912. Sahan yhteydessä Päijänteen rannalla toimineet satama, telakka ja konepaja paikan teollista ilmettä.[10]

Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat kultakauden taiteilijat, kuten Pekka Halonen, Kalle Löytänä, Marcus Collin ja Väinö Hämäläinen.

Kuhmoisten halki kulki pitkään valtatie 4, kunnes se siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse 1990-luvulla. Tällöin valtatien numeroksi muutettiin 24. Tieltä erkanee seututie 325 länteen Tampereen suuntaan.

Kuhmoinen oli ennen vuoden 1997 lääniuudistusta osa Päijät-Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna 1974.

Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaan maakuntaan sote-uudistuksen myötä vuoden 2021 alussa.[11] Kuhmoinen toivoo aikaisempaa siirtymää mutta tarkempi aikataulu on epäselvä.[12]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 657 työpaikkaa. Niistä 16 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuhmoisten Osuuspankki, Harmonia-Kaluste ja Kuhmoisten Maa ja Kiinteistö.[14]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kuhmoisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 723
1985
  
3 544
1990
  
3 428
1995
  
3 209
2000
  
2 973
2005
  
2 805
2010
  
2 554
2015
  
2 334
Lähde: Tilastokeskus.[15]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kuhmoisissa oli 2 252 asukasta, joista 1 261 asui taajamissa, 978 haja-asutusalueilla ja 13 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kuhmoisten taajama-aste on 56,3 %.[16] Kuhmoisten taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kuhmoisten kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 261 asukasta.[17]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuhmoisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Seurakunta toimii myös Hollolan, Kärkölän ja Padasjoen kuntien alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kuhmoisten alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[19]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuhmoisten kunnan nykyisellä alueella.[18]

MuutaMuokkaa

Kuhmoinen osallistuu Mynämäen, Padasjoen, Parikkalan ja Uudenkaupungin kanssa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Euroopan unioni edellyttää.[20] Vuonna 2016 arvioitiin että Verkostossa mukana olevissa kunnissa, lähinnä niiden energiantuotannossa ja rakennusten energiankulutuksessa, on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä 7-67 % vuodesta 2008. Keskimääräinen vähennys oli 20 %.[21]

Kuhmoisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla liha-perunakeitto, suolasärjet ja perunalimppu, uunipuuro, penkkivelli eli perunajauhosta tehty mutti sekä keitetty ja paistettu kaurapuuro.[22]

NähtävyyksiäMuokkaa


Kuhmoisten kirkonmäki, Kuhmoisten sahan lahti ja Päijälän raittikylä ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).[27]

EtäisyyksiäMuokkaa

LiikenneMuokkaa

Kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmailan ja Padasjoen kirkonkylän välillä.

Tunnettuja kuhmoislaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Kuhmoinen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kuhmoinen Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  8. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  9. Kuhmoisten kirkonmäki RKY. Viitattu 3.3.2018.
  10. Kuhmoisten sahan lahti RKY. Viitattu 3.3.2018.
  11. Valtioneuvosto: Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus alueuudistus.fi. Viitattu 22.09.2018.
  12. Sote-sotkuja: Vieläkään ei tiedetä milloin Kuhmoinen liittyy Pirkanmaahan Yle. 6.7.2018. Viitattu 22.9.2018.
  13. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  14. Alueen Kuhmoinen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  20. Saavalainen, Heli: Viisi kuntaa näyttää mallia ilmastonmuutoksen hillinnässä Helsingin Sanomat. 21.11.2008. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.5.2009.
  21. Kokeiluhankkeilla kohti kestävää Eurooppaa (myös linkattu pdf raportti) Ympäristö. 2016. Viitattu 22.5.2018.
  22. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83, 90. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  23. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 279. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  24. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 318. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  25. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 329. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  26. https://www.kuhmoinen.fi/content/fi/1/20585/Riihigalleria.html
  27. Kirkonmäki Sahan lahti ja Päijälä RKY

Aiheesta muuallaMuokkaa