Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee hautausmaata Kuhmoisissa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Papinsaari on nykyinen hautausmaa-alue Kuhmoisissa nykyisessä Keski-Suomen maakunnassa. Papinsaari sijaitsee lähellä Kuhmoisen kirkonkylää Päijänteellä. Hautausmaansa, komean luontonsa ja historiallisen taustansa vuoksi Papinsaari lasketaan yhdeksi Kuhmoisten nähtävyyksistä. Papinsaaressa on jonkin verran asutusta, ja sen alueella on myös yksi Kuhmoisten venelaitureista.

Papinsaaressa on ollut kristinuskoa edeltänyt kalmisto ja uhripaikka. Sieltä on löydetty viikinkiajan alkuun 800-luvulle ajoittuvia esineitä, mm. pronssikoruja kätkölöydöstä, muiden muassa sittemmin Kalevala-korun malliksi päätynyt Kuhmoisten kukot. Löydön eri tahoilta peräisin olevan materiaalin joukossa on useita eri kristillisiä symboleita käsittäviä esineitä, todennäköisesti gotlantilaisia. On arveltu, että jos esineet osoittavat Suomen varhaista kristillistä vaikutusta, niin silloin Gotlanti olisi näiden ensimmäisten vaikutusten, mahdollisesti jopa lähetystyön, lähtöalue.[1] Toisaalta tässä nimenomaisessa kätkössä kristilliseksi tulkittava linturiipus (kyyhkyset) on kytketty yhteen pakanallisen Ukonvasaran/Torinvasaran sekä kampariipuksen kanssa.

Saaren entinen nimi lienee ollut Tapialansaari, kuten sitä on vielä vuoden 1532 tienoilla kutsuttu. Papinsaareksi nimi on muuttunut keskiajalla saaren päädyttyä kirkon haltuun. Kuhmoisten historia -kirjassa kerrotaan Papinsaaressa perimätiedon mukaan olleen vielä 1700-luvun puolenvälin tienoilla uhripuita, jotka kappalainen Simon Labbart oli hakkauttanut pois. Tämän jälkeen pakanallinen uhripaikka oli vaihtunut Papinsaaresta Vohluissaareen Vastiaislahden pohjukkaan.[2]

Papinsaaren siunauskappeli on rakennettu 1966, ja se on Olli Kuusen suunnittelema. Siunauskappeli on vihitty myös kirkoksi. Papinsaaren siunauskappelin lasimaalausikkunan on toteuttanut Jaakko Somersalo. [3]

LähteetMuokkaa

  1. Purhonen, Paula, Arkeologisen löytöaineiston tarjoamista mahdollisuuksista kristinuskon leviämisen varhaisvaiheiden tutkimuksessa s. 412, teoksessa Suomen varhaishistoria, Kyösti Julku (toim.), Gummerus 1992.
  2. Kuhmoisten historia. Kuhmoisten kunta ja seurakunta, Seppo Suvanto, 1965.
  3. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 318, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9