Hinku-verkosto

Hinku-verkosto on pääosin kunnille ja maakunnille tarkoitettu ilmastonmuutoksen hillinnän verkosto, joka tuo yhteen päästövähennyksiin sitoutuneita kuntia ja maakuntia, sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita ja yrityksiä. Kuntien ja maakuntien tavoitteena on vähentää alueidensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasolta. Joidenkin kuntien kohdalla tavoitevuosi on vieläkin aiemmin. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoima verkosto perustettiin vuonna 2008.[1]

Kunnat raportoivat SYKE:n ohjeen mukaisesti tietoja, joihin kuuluvat sähkönkulutus, liikenne, jätteenkäsittely, maatalous, fossiiliset polttoaineet kaukolämmön tuotannossa, erillislämmityksessä, työkoneissa ja päästökauppaan kuulumattomassa teollisuudessa sekä päästökompensaatiot. Näistä SYKE laskee kunnan päästöt. Sillä, että laskennan tekee kunnasta riippumaton taho, pyritään saamaan vertailukelpoista tietoa. Kunnalla ei myöskään tarvitse itsellään olla osaamista päästölaskennasta.[2]

HistoriaMuokkaa

Hinku-verkosto käynnistettiin vuonna 2008 Kohti hiilineutraalia kuntaa -nimisenä hankkeena yritysjohtajien ja Suomen ympäristökeskuksen aloitteesta. Alun perin mukaan valikoitui 5 pientä kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Vuonna 2011 mukaan liittyi myös Iin kunta. Vuonna 2013 Hinkusta tuli avoin verkosto, johon yritysjäsenetkin pääsivät mukaan. Verkostosta käytettiin vuoteen 2019 asti nimeä Hinku-foorumi. Hinku-verkosto on kasvanut vuosien varrella, ja siihen on liittynyt runsaasti uusia kuntia. Vuonna 2019 verkosto laajeni myös maakunnille. Vuoden 2020 alussa Hinku-verkostossa oli mukana yli 70 kuntaa ja 4 maakuntaa.[1]

Hinku-kriteerit[3]Muokkaa

Liittyäkseen Hinku-verkostoon, kunnan tai maakunnan on täytettävä Hinku-kriteerit. Hinku-kriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus SYKE.

»Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta.»
(Hiilineutraalisuomi > Hinku-kriteerit hiilineutraalisuomi.fi. Viitattu 16.1.2020. )

TavoiteMuokkaa

Hinku-kunta sitoutuu valtuuston päätöksellä vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kasvihuonekaasupäästönäkökulma otetaan huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossa.[4]

Hinku-maakunta sitoutuu yhdessä alueensa Hinku-kuntien kanssa samaan Hinku-päästövähennystavoitteeseen. Sitoutuneiden Hinku-kuntien yhteenlasketun asukasluvun on katettava vähintään 80 % maakunnan asukasluvusta, jotta maakunta voi hakea Hinku-maakunnaksi.[5]

ProsessitMuokkaa

Lisäksi Hinku-kunnan tulisi:

  • nimittää yhteyshenkilö
  • perustaa tärkeimpiä hallinnonaloja edustava työryhmä (tai liittää se jo olemassa olevaan)
  • laatia ja budjetoida vuosittainen hillintätoimien suunnitelma
  • toteuttaa hillintätoimia
  • viestiä ilmastonmuutoksen hillinnästä kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle sekä alueen asukkaille, yrityksille ja maa- ja metsätalousyrittäjille.

Hinku-maakunnan tulisi:

  • perustaa maakunnallinen yhteistyöryhmä (tai liittää se jo olemassa olevaan)
  • laatia maakunnallinen päästövähennyspolku vuoteen 2030 yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.

LähteetMuokkaa

  1. a b Hiilineutraalisuomi > Hinku-verkosto hiilineutraalisuomi.fi. Viitattu 16.1.2020.
  2. Marko Pinola: Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei Yle. 18.11.2018. Viitattu 18.1.2020.
  3. Hiilineutraalisuomi > Hinku-kriteerit hiilineutraalisuomi.fi. Viitattu 16.1.2020.
  4. Luettelo Hinku-kunnista Hiilineutraalisuomi. Viitattu 18.1.2020.
  5. Luettelo Hinku-maakunnista Hiilineutraalisuomi. Viitattu 18.1.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa