Avaa päävalikko

Särki

makean ja murtoveden kala
Tämä artikkeli käsittelee kalaa. Rap-artistista, katso Särre.

Särki (Rutilus rutilus) on särkikalojen heimoon kuuluva makean ja murtoveden kala.

Särki
Rutilus rutilus Prague Vltava 3.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Suku: Rutilus
Laji: rutilus
Kaksiosainen nimi

Rutilus rutilus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Särki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Särki Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Lajilla on punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät. Särjen peräevä on lyhyt ja sen suomut ovat suuria. Särki kasvaa tavallisesti 15–25 senttimetrin pituiseksi, joskus jopa 45 senttimetriä pitkäksi. Suomen kaikkien aikojen painavin särki pyydettiin Posion Mutkalammesta 29. heinäkuta 2007 ja se painoi 1,24 kilogrammaa[2]. Särkeä muistuttavia suomalaisia kalalajeja ovat seipi, sorva, säyne, toutain ja turpa.

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa. Suomessa se esiintyy yleisenä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Särki on ahvenen ja hauen jälkeen Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji. Rehevöityneissä järvissä särki on usein yleisin kalalaji. Tällaisista järvistä on yritetty vähentää biomassaa hoitokalastamalla särjet pois tiheällä verkolla, rysällä tai nuotalla. Särkien määrää voidaan pienentää myös istuttamalla petokaloja, esimerkiksi kuhaa tai haukea. Särki on parvikala, ja jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljonkin. Kesäpäivinä särkiparvet pysyvät lämpimässä pintavedessä, ja siksi särki onkin varsin yleinen onkisaalis. Särjet syövät pienikokoisina eläinplanktonia ja suurempikokoisena enimmäkseen pohjaeläimiä. Särki kutee toukokuusta kesäkuun alkupuolelle. Särjen mäti on takertuvaa. Särki voi risteytyä lahnan kanssa, jolloin jälkeläisiä kutsutaan särkilahnoiksi.

KäyttöMuokkaa

Särkeä ei juurikaan arvosteta ruokakalana, koska siinä on melko paljon ruotoja. Särki kelpaa kuitenkin hyvin ruokakalaksi.[3] Särkeä hyödynnetään myös lemmikkieläinten ja turkiseläinten ravintona. Särki on lisäksi suosittu syöttikala ravustuksessa ja täkyonginnassa.

Nimen etymologiaaMuokkaa

Nimelle särki löytyy etymologisesti läheisiä vastineita sukukielistä, viroksi särg ja ersäksi serge, сэрьге merkityksessä 'särki', sekä komiksi tšeri, чери ja udmurtiksi tšorig, чориг merkityksessä 'kala'.

LähteetMuokkaa

  1. Freyhof, J. & Kottelat, M.: Rutilus rutilus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.08.2013. (englanniksi)
  2. ENNÄTYSKALAT LAJEITTAIN PDF Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Viitattu 15.11.2019. (suomeksi)
  3. HS 18.6.2009: Särki, tuo kalojen aatelinen Luettu 24.1.2011

Aiheesta muuallaMuokkaa