Karppikalat

Karppikalat (Cypriniformes) on suuri ja monimuotoinen, lähinnä makeissa vesissä elävien viuhkaeväisten kalojen lahko.

Karppikalat
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Sorva (Scardinius erythrophthalmus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläimet Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Kehittyneet luukalat Neopterygii
Lahko: Karppikalat
Cypriniformes
Goodrich, 1909[1]
Yläheimot[2]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Karppikalat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Karppikalat Commonsissa

Karppikaloja tunnetaan 4 556 lajia,[3] ja lahko on toiseksi suurin kaikista selkärankaisten lahkoista ahvenkalojen jälkeen.[4] Karppikaloja esiintyy Euroopan, Aasian, Afrikan ja Pohjois-Amerikan järvissä, joissa ja vähäsuolaisissa murtovesissä ja ne ovat luonteenomaisimpia näiden alueiden sisävesikaloista. Koko maailman tunnetuista makean veden kaloista noin 30 % kuuluu tähän lahkoon.[4] Runsaslukuisin karppikalojen heimo on karppien heimo (Cyprinidae), johon kuuluu 1 686 lajia.[5] Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista elää. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.

Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Sen sijaan niillä on nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten. Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiinrakenteesta on poikkeuksiakin. Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (Catlocarpio siamensis) kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.

Suomen karppikalalajeja ovat muiden muassa särki, säyne, salakka, lahna, ruutana, sorva ja kivennuoliainen.

LuokitteluMuokkaa

Karppikalojen luokittelu on muuttunut viime aikaisten molekyylifylogeneettisten tutkimusten tuloksena. Useat ennen alaheimoina pidetyt ryhmät katsotaan nykyään erillisiksi heimoiksi, eivätkä aiemmissa teoksissa (ml. wikipediassa) käytetyt heimonimet aina vastaa nykyisiä. FishBase-tietokannan mukaan karppikalojen 23 heimoa ovat (2022):[6]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 137. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.01.2011). (englanniksi)
  2. Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, s. 181–193. Fifth edition. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2020). (englanniksi)
  3. Species in the order Cypriniformes FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
  4. a b Introduction to Cypriniformes Cypriniformes Commons - An International Network (luettu 17.7.2012)
  5. Family Cyprinidae FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
  6. Order Summary for Cypriniformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  7. A new family of Cypriniformes researchgate.net. ResearchGate. Viitattu 16.9.2022. (englanniksi)
  8. Nelson, Joseph S.; Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World, Fifth edition, s. 186–287. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa