Tämä artikkeli kertoo kalalajista. Sanan muista merkityksistä katso Ruutana (täsmennyssivu).

Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen lahkoon ja karppien heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji. Ennen ruutana luokiteltiin karpin sukuun Cyprinus, mutta nykyään se on luokiteltu omaan sukuunsa Carassius, johon kuuluu myös muun muassa kultakala.

Ruutana
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläimet Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Alalahko: Särkikalat Cyprinoidei
Heimo: Karpit Cyprinidae
Alaheimo: Karpit Cyprininae
Suku: Ruutanat Carassius
Laji: carassius
Kaksiosainen nimi

Carassius carassius
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Ruutana Wikispeciesissä
  Ruutana Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Ruutanat ovat nuorina tasaisen harmahtavia, mutta vanhetessaan ne saavat kyljilleen kuparin tai kullan hohdon. Ruutanalla on yksi pyöreäreunainen selkäevä, joka sijaitsee lähellä pyrstöä. Suomessa erotetaan kaksi ruutanamuotoa: ”järvi”- ja ”lampiruutana”. Vähähappisissa lammissa ruutanat kasvavat vain 10–15 cm pitkiksi ja ovat matalaruumiisia ja isopäisiä. Järvissä ruutanat ovat korkearuumiisia ja pienipäisiä ja kokoa kertyy 1–3 kg:n verran.

Lampiruutanan ja järviruutanan eroaville ruumiinmuodoille on pyritty löytämään selityksiä. Ruutanan uskotaan kasvattavan korkeuttaan, kun saalistusriski on suuri. Pienissä lammissa ei ole petokaloja, joten ruumiinmuoto jää matalaksi. Toinen varsin ilmeinen tekijä on ravintotilanne. Pienissä lammissa kalat kääpiöityvät ravinnonpuutteen vuoksi.

Karpin ja ruutanan erottaminen on joskus hankalaa, mutta ruutanalla ei ole viiksiä, kuten karpilla. Toinen tuntomerkki on suun muoto. Karpin suu on torvimainen, ruutanalla suu on eteen- tai jopa hieman ylöspäin suuntautunut. Ruutana muistuttaa myös hopearuutanaa. Hopearuutanasta ruutanan erottaa paitsi värin, myös hieman pienempien suomujen perusteella.

Termi lutakala lienee syntynyt viittauksena lutakoissa elävään lampiruutanaan.

Alkuperä muokkaa

Ruutanaa elää Länsi-Euroopasta aina Siperian Lenajoen vesistöalueelle saakka. Euroopassa se elää kaikkialla aivan pohjoisinta ja eteläisintä kolkkaa lukuun ottamatta. Suomessa ruutana elää kaikkialla rannikolla ja sisävesissä, joissakin vähähappisissa lammissa ainoana kalalajina. Pohjoisimmat ruutanat löytyvät Suomessa Sodankylän ja Kittilän seudulta.

Vesiolot ja ravinto muokkaa

Ruutana on kaikkiruokainen kala. Tärkeimmäksi ravinnoksi on kuitenkin osoittautunut surviaissääskien toukat. Ruutanalle kelpaa eläinplankton, hyönteisten toukat, kalojen mäti (jopa ahvenen mäti, jonka muut kalat yleensä jättävät rauhaan) ja jopa kalanpoikaset.lähde?

Laji tulee toimeen kaikenlaisissa elinympäristöissä, jopa pohjaan jäätyvissä lammikoissa, jotka ovat hapettomia monien talvikuukausien ajan. Parhaiten ruutana elää kuitenkin lämpimissä ja rehevissä vesissä. Hapettomissa vesissä ruutanan selviytymisen selittää kyky tuottaa energiaa alkoholikäymisellä.lähde?

Verestään ruutanat erittävät alkoholin kidusten kautta veteen. Syyskuun lopulla maksan paino koko kalan painosta voi olla jopa 15 prosenttia.lähde?

Ruutana suosii syvyydeltään yli viisimetrisiä vesiä.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Freyhof, J. & Kottelat, M.: Carassius carassius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.8.2013. (englanniksi)
  2. Ruutana – Carassius carassius laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.11.2022. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
  3. Carassius carassius (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa