Turpa
Turpa (Squalius cephalus, ent. Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala. Suomessa se esiintyy vain etelä- ja lounaisrannikon murtovesissä sekä niihin laskevissa joissa.
Turpa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Karppikalat Cypriniformes |
Heimo: | Särkikalat Cyprinidae |
Suku: | Squalius |
Laji: | cephalus |
Kaksiosainen nimi | |
Squalius cephalus |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Ulkonäkö
muokkaaTurpa on leveäotsainen, suurisuinen ja lihavan oloinen särkikala. Lähinnä se muistuttaa säynettä (Leuciscus idus) ja seipiä (Leuciscus leuciscus), mutta myös sorva (Scardinius erythrophthalmus), särki (Rutilus rutilus), toutain (Aspius aspius) ja vimpa (Vimba vimba) ovat melko samannäköisiä lajeja. Leveänlitteän pään ohella sen erottavat kuitenkin suuremmat ja tummareunaisemmat suomut, joita kylkiviivalle mahtuu vain 44–46 (säyneellä 55–61, seipillä tästä väliltä). Turvan vatsa- ja peräevät ovat punertavat tai kellertävät, rintaevät keltaiset, selkä- ja pyrstöevät tumman harmaat. Vatsaevien etureuna on selkäevän etureunan etupuolella.
Levinneisyys
muokkaaTurvan levinneisyys Euroopan sisävesissä ulottuu Britteinsaarilta ja Välimereltä Uralille ja pohjoisessa Ruotsin ja Suomen eteläosiin. Suomessa turpaa ei kuitenkaan tavata järvissä, vaan ainoastaan Itämeren rannikkovesissä ja siihen laskevissa joissa, joihin kala nousee kutemaan. Levinneisyys ulottuu Kaakkois-Suomesta Kokemäenjoelle. Se suosii sameita ja reheviä jokia.
Elintavat
muokkaaTurpa kutee touko-kesäkuussa yleensä sora- tai hiekkapohjaisilla alueilla, kasvillisuuden seassa. Turpa kasvaa Suomessa suhteellisen hitaasti, viidessä vuodessa vain 14-senttisiksi. Se voi elää yli 20-vuotiaaksi ja saavuttaa usean kilon painon. Suomen 2000-luvun ennätysturpa oli 3,27-kiloinen Kymijoesta virvelillä saatu kala.[2]
Turvan ravintoa ovat ensisijaisesti hyönteistoukat, kotilot, pienet simpukat ja madot, mutta se syö myös vesikasveja.
Kalastus ja käyttö
muokkaaTurpaa ei pidetä hyvänä ruokakalana, mutta se on suosittu onkikala varsinkin Keski-Euroopassa, riittävän suuri ja vahva vastus urheilukalastajalle.
Lähteet
muokkaa- Lehtonen, Hannu: Iso kalakirja – Ahvenesta vimpaan, s. 96–97. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.
Viitteet
muokkaa- ↑ Freyhof, J. & Kottelat, M.: Squalius cephalus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.8.2013. (englanniksi)
- ↑ * Ennätyskalarekisteri (luettu 29.12.2007)
Aiheesta muualla
muokkaa- Luontoportti: Turpa (Leuciscus cephalus)
- Luonnontieteellinen keskusmuseo: Squalius cephalus
- Leuciscus cephalus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ITIS: Leuciscus cephalus (englanniksi)