Tämä artikkeli kertoo kalalajista. Turpa tarkoittaa myös eläimen kuonoa.

Turpa (Squalius cephalus, ent. Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala. Suomessa se esiintyy vain etelä- ja lounaisrannikon murtovesissä sekä niihin laskevissa joissa.

Turpa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Suku: Squalius
Laji: cephalus
Kaksiosainen nimi

Squalius cephalus
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Leuciscus cephalus (Linnaeus, 1758)
Katso myös

  Turpa Wikispeciesissä
  Turpa Commonsissa

Ulkonäkö

muokkaa

Turpa on leveäotsainen, suurisuinen ja lihavan oloinen särkikala. Lähinnä se muistuttaa säynettä (Leuciscus idus) ja seipiä (Leuciscus leuciscus), mutta myös sorva (Scardinius erythrophthalmus), särki (Rutilus rutilus), toutain (Aspius aspius) ja vimpa (Vimba vimba) ovat melko samannäköisiä lajeja. Leveänlitteän pään ohella sen erottavat kuitenkin suuremmat ja tummareunaisemmat suomut, joita kylkiviivalle mahtuu vain 44–46 (säyneellä 55–61, seipillä tästä väliltä). Turvan vatsa- ja peräevät ovat punertavat tai kellertävät, rintaevät keltaiset, selkä- ja pyrstöevät tumman harmaat. Vatsaevien etureuna on selkäevän etureunan etupuolella.

 
Turpia akvaariossa.

Levinneisyys

muokkaa

Turvan levinneisyys Euroopan sisävesissä ulottuu Britteinsaarilta ja Välimereltä Uralille ja pohjoisessa Ruotsin ja Suomen eteläosiin. Suomessa turpaa ei kuitenkaan tavata järvissä, vaan ainoastaan Itämeren rannikkovesissä ja siihen laskevissa joissa, joihin kala nousee kutemaan. Levinneisyys ulottuu Kaakkois-Suomesta Kokemäenjoelle. Se suosii sameita ja reheviä jokia.

Elintavat

muokkaa

Turpa kutee touko-kesäkuussa yleensä sora- tai hiekkapohjaisilla alueilla, kasvillisuuden seassa. Turpa kasvaa Suomessa suhteellisen hitaasti, viidessä vuodessa vain 14-senttisiksi. Se voi elää yli 20-vuotiaaksi ja saavuttaa usean kilon painon. Suomen 2000-luvun ennätysturpa oli 3,27-kiloinen Kymijoesta virvelillä saatu kala.[2]

Turvan ravintoa ovat ensisijaisesti hyönteistoukat, kotilot, pienet simpukat ja madot, mutta se syö myös vesikasveja.

Kalastus ja käyttö

muokkaa

Turpaa ei pidetä hyvänä ruokakalana, mutta se on suosittu onkikala varsinkin Keski-Euroopassa, riittävän suuri ja vahva vastus urheilukalastajalle.

Lähteet

muokkaa
  • Lehtonen, Hannu: Iso kalakirja – Ahvenesta vimpaan, s. 96–97. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.

Viitteet

muokkaa
  1. Freyhof, J. & Kottelat, M.: Squalius cephalus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.8.2013. (englanniksi)
  2. * Ennätyskalarekisteri (luettu 29.12.2007)

Aiheesta muualla

muokkaa