Valkjärvi (Viipurin lääni)

Valkjärven kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Rajajoen kihlakunta
Kuntanumero	910
Perustettu	17381 Muolaasta
Lakkautettu	29. joulukuuta 1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	km²
– maa	400 km²
Väkiluku	7 694 ; (1939)
– väestötiheys	19,2 as./km²
	1 Seurakunnan perustamisvuosi
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa Viipurin läänissä. Nykyistä samannimistä Venäjän kuntaa käsittelee artikkeli Valkjärvi (Käkisalmen piiri).

Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Valkjärvi sijaitsi Kannaksen keskiosassa Vuoksen varrella. Valkjärven pinta-ala oli 399,6 km² ja asukasluku vuonna 1939 oli 7 694. Kunta rajoittui pohjoisessa Vuokselaan ja Sakkolaan, lännessä Muolaaseen, idässä Rautuun ja etelässä Kivennapaan.

Valkjärven epävirallinen perinnevaakuna.

HistoriaMuokkaa

Valkjärvi oli Muolaan kappeliseurakuntana vuodesta 1648 ja itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1738 lähtien.

Valkjärven kirkko

Suomen talvisodassa Valkjärvi joutui puna-armeijan haltuun 4. joulukuuta 1939.^[3]

Valkjärven väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Kuorevesi, Mänttä, Orivesi ja Vilppula.^[4]

Valkjärven kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Mitšurinskoje. Kirkonkylän ympäristö muodostaa nykyään Venäjän Valkjärven maalaiskunnan, muita osia entisestä kunnasta kuuluu nykyisiin Venäjän Mäkrälän, Petäjärven ja Kyyrölän kuntiin.

KylätMuokkaa

Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Huuhti, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kosteala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lahdenpohja, Lankila, Lemmettylä, Liikola, Mannisniemi, Marjoniemi, Naumala, Nirkkola, Nouseala, Nurmijärvi,^[5] Oravaniemi, Pentsilä, Piikkilä, Puikkola, Puustinlahti, Päivilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Salokylä, Sarkola, Siparila, Suontaka, Tarpila, Teppola, Torikka, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka, Veikkola, Vilppula, Vunukkala

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin.^[6]

LähteetMuokkaa

↑ Valkjärven Pitäjäseuran verkkosivut https://archive.is/20120526071251/www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/index.htm
↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
↑ http://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=181&Itemid=51
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
↑ Valkjärven Nurmijärvi : kylä kolmen järven kainalossa. Toim. Airi Alaja ym. Nurmijärven kyläkerho, Eero Laaksonen, 2000. ISBN 951-98475-1-0.
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

KirjallisuuttaMuokkaa

Valkjärven Nurmijärvi : kylä kolmen järven kainalossa. Toim. Airi Alaja ym. Nurmijärven kyläkerho, Eero Laaksonen, 2000. ISBN 951-98475-1-0.
Vuoksen kylätien varrella : Uosukkalan koulupiiri Valkjärvellä : Mannisniemi, Piikkilä, Pöppölä, Turulila, Uosukkala. Toim. Leila Virkki. Vilppula : Uosukkalan koulupiirin kyläkirjatoimikunta, 2009.

ISBN 978-952-92-6572-5.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat^[1]
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa^[2] \| Petsamo^[3] \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut^[4]	Jääski^[5] \| Korpiselkä^[6] \| Pälkjärvi^[6] \| Säkkijärvi^[6] \| Vahviala^[6]
toimintaansa jatkaneet^[7]	Ilomantsi \| Inari^[8] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko^[9]
osin	Bromarv^[9] \| Degerby^[10]^[11] \| Espoo^[10] \| Inkoo^[10] \| Kirkkonummi^[10] \| Siuntio^[10]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
↑ ^a ^b ^c ^d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
↑ ^a ^b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[1] Valkjärven Pitäjäseuran verkkosivut https://archive.is/20120526071251/www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/index.htm

[2] Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

[3] ttp://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=181&Itemid=51

[4] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.

[5] Valkjärven Nurmijärvi : kylä kolmen järven kainalossa. Toim. Airi Alaja ym. Nurmijärven kyläkerho, Eero Laaksonen, 2000. ISBN 951-98475-1-0.

[kansakoulut1937-6] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[7] Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948

[8] Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934

[9] Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944

[10] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948

[11] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[naapuri-12] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[13] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948

[14] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

[Hanko-15] Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)

[Porkkala-16] Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956

[Degerby-17] Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]