Wikipedia

Auckland

kaupunki Pohjoissaarella, Uudessa-Seelannissa

Auckland (maoriksi Tāmaki Makaurau) on Uuden-Seelannin suurin kaupunki. Sen asukasluku vuonna 2013 oli 1 415 550, mikä merkitsee, että noin kolmannes uusiseelantilaisista asuu Aucklandissa. Kaupunki sijaitsee Uuden-Seelannin Pohjoissaarella kannaksella Waiteaun ja Manukatan satamien välissä. Maorit asuttivat aluetta ennen siirtolaisten saapumista, ja britit perustivat Aucklandin vuonna 1840. Auckland oli alueen hallinnollinen pääkaupunki aina vuoteen 1865 saakka, jolloin pääkaupunki siirrettiin Wellingtoniin. Siirrosta huolimatta kaupunki on jatkanut kasvamistaan esimerkiksi maahanmuuton myötä. Yli kolmannes kaupungin väestöstä on syntynyt ulkomailla.

Auckland
(Tāmaki-makau-rau)
vaakuna
vaakuna

Auckland

Koordinaatit: 36°50′51″S, 174°45′57″E

Valtio Uusi-Seelanti Uusi-Seelanti
Saari Pohjoissaari
Alue Auckland
Perustettu 1840
Korkeus 0–196 m
Väkiluku (2013) 1 415 550
Aikavyöhyke UTC+12
 – Kesäaika UTC+13
Suuntanumero(t) 09
Lempinimi: Purjeiden kaupunki









Maantiede ja ilmasto muokkaa

 
Mount Eden ‑tulivuoren kraatteri kaupungin laidalla

Auckland sijaitsee Uuden-Seelannin Pohjoissaarella kapealla kannaksella Waiteaun ja Manukatan satamien välissä. Kaupungin ympäristössä on rehevän sademetsän peittämiä vulkaanisia kukkuloita ja pieniä merensaaria, jotka ovat suosittuja lomakohteita.[1]

Aucklandissa vallitsee meri-ilmasto. Lämpimimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 23 °C. Viilein kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 14 °C ja alin 7 °C. Korkeimmillaan lämpötila on ollut vuodenvaihteessa 32 °C, kun taas kaikkien aikojen kylmimpinä öinä heinä–syyskuussa lämpötila on laskenut 1 °C:een. Sateita saadaan ympäri vuoden, eniten kesä–heinäkuussa. Toukokuusta elokuuhun sataa keskimäärin kahtena päivänä kolmesta, tammi–helmikuussa joka kolmas päivä.[2]

Aucklandin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 23,3 23,6 22,5 19,8 17,0 14,8 14,0 14,8 16,0 17,6 19,6 21,6 ka. 18,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 15,8 15,9 14,9 12,5 9,9 7,9 6,9 7,9 9,4 10,9 12,6 14,3 ka. 11,6
Sademäärä (mm) 74,3 81,2 86,4 92,9 100,4 116,3 125,6 111,4 92,9 80,2 83,6 91,4 Σ 1 136,6
Auringonpaistetunnit (h/d) 7 7 6 5 5 4 4 5 5 6 6 7 ka. 5,6
Sadepäivät (d) 10 9 12 14 16 19 19 19 18 15 13 12 Σ 176
Veden lämpötila (°C) 20 21 21 19 18 17 16 15 15 16 17 19 ka. 17,8
Ultraviolettisäteily 11 11 8 5 3 2 2 3 5 7 9 11 ka. 6,4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
23,3
15,8
23,6
15,9
22,5
14,9
19,8
12,5
17,0
9,9
14,8
7,9
14,0
6,9
14,8
7,9
16,0
9,4
17,6
10,9
19,6
12,6
21,6
14,3
S
a
d
a
n
t
a 		74,3
81,2
86,4
92,9
100,4
116,3
125,6
111,4
92,9
80,2
83,6
91,4


Lähde: [3][4]

Historia muokkaa

 
Näkymä Aucklandin satamaan vuonna 1857

Ennen eurooppalaisten siirtolaisten saapumista nykyisen Aucklandin alueella vaikutti useita eri maoriryhmiä. Maorit kutsuivat aluetta nimellä Tāmaki ja he rakensivat pā-nimellä tunnettuja linnoitettuja asutuksia ja viljelivät bataattia kannaksen hedelmällisessä maassa. 1700-luvun alkupuolella alueella asui arviolta muutamia kymmeniätuhansia ihmisiä. Vuosien 1740 ja 1750 välillä Ngāti Whātua-o-Kaipara ‑heimo valtasi alueen Wai-o-Hua-heimolta. Sitä uhkasi puolestaan pohjoisesta Ngāpuhi-heimo. Heimon päälliköistä Hongi Hika hankki joukoilleen musketteja ja aloitti valloitusten sarjan. Ranskalaisen tutkimusmatkailijan Dumont D’Urvillen vieraillessa alueella vuonna 1827 seutu oli lähes tyhjä asukkaistaan, jotka olivat paenneet muualle. Vuonna 1836 Ngāti Whātuan päällikkö Apihai Te Kawau johti heimonsa takaisin seudulle, ja turvatakseen asemansa he kutsuivat paikalle brittejä.[5]

Uuden-Seelannin ensimmäinen brittikuvernööri William Hobson päätti perustaa siirtokuntansa uuden pääkaupungin Tāmakiin vuonna 1840. Ngāti Whātua ‑heimo myi briteille kaistaleen kannakselta. Paikka nimettiin tuolloisen laivastoministerin, Aucklandin jaarlin George Edenin mukaan. Hobson myi maata edelleen siirtolaisille, joista noin puolet saapui Australiasta. Aucklandiin saapui siirtolaisten lisäksi myös maoreja käännyttäviä lähetyssaarnaajia. Maorit alkoivat menettää maitaan kiihtyvään tahtiin siirtolaisille ja kärsivät myös kilpailusta kaupankäynnissä. Tämä johti jännitteisiin, joihin britit vastasivat lähettämällä alueelle joukkojaan. Vuosina 1863–1864 käytiin Waikaton sota maoreja vastaan Aucklandin eteläpuolella. Auckland oli hyötynyt kaupunkiin sijoitetusta varuskunnasta, joka kuitenkin poistui sodan voiton jälkeen vuonna 1864. Lisäksi hallinnollinen pääkaupunki siirrettiin vuonna 1865 Wellingtoniin.[6]

Auckland hyötyi joistakin takaiskuistaan huolimatta muun maan taloudellisesta kehityksestä. Waihīsta löydettiin kultaa vuonna 1868, ja Martha Mine ‑kaivoksesta tuli Uuden-Seelannin tuottoisin. Kultaa vietiin Aucklandin kautta, josta muodostui myös sahateollisuuden keskus. Valtaosa Uuden-Seelannin puutavarasta vietiin ulkomaille Aucklandin kautta. Auckland muodostui pitkään siirtomaatyylisistä puurakennuksista; kivitaloja alettiin rakentaa 1880-luvulta eteenpäin.[7]

Kultakaivokset ja puuteollisuus tyrehtyivät 1900-luvulle tultaessa, mutta niiden tilalle nousi karjatalous. Sisämaassa tuotettu maito ja liha jalostettiin Aucklandin teollisuuslaitoksissa. Lisäksi pitkään suhteellisen eristyksissä huonon tieverkon takia ollut Auckland liitettiin Wellingtoniin rautatiellä vuonna 1908. Vuoteen 1911 mennessä Auckland oli Uuden-Seelannin suurin teollinen keskus ja sen satama kasvoi vilkkaimmaksi vuonna 1921.[8] Toisen maailmansodan sytyttyä Auckland oli tärkeä yhdysvaltalaisten joukkojen huoltotukikohta Tyynenmeren sodan aikana.[9]

Toisen maailmansodan jälkeen Auckland kasvoi nopeasti sodan jälkeisen vauvabuumin ja lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Uuteen-Seelantiin saapuvat maahanmuuttajat jäivät usein asumaan kaupunkiin, eivätkä enää muuttaneet entiseen tapaan edelleen muualle maahan. Muuttajia tuli esimerkiksi Britteinsaarilta, Alankomaista ja Jugoslaviasta sekä Tyynenmeren saarilta, kuten Niuelta, Samoalta ja Tongalta. Myös maoreja muutti kaupunkiin Uuden-Seelannin muista osista. Lisääntyvälle väestölle rakennettiin halpoja valtion asuntoja ja toisaalta kaupungin ympäristön esikaupunkialueet kasvoivat.[9] 1980-luvulta lähtien monet vanhat viktoriaaniset rakennukset purettiin uusien tornitalojen tieltä. Vuodesta 1986 aloitettiin entistä löyhempi maahanmuuttopolitiikka, jonka seurauksena Aucklandiin kasvoi suuri aasialaistaustainen väestönosa. Kaupungin kasvun tuottamia nykyisiä ongelmia ovat esimerkiksi liikenteen ruuhkautuminen ja asuntojen korkeat hinnat.[10]

Hallinto muokkaa

 
Queen Street

Vuonna 2010 entisen Aucklandin alueen eri osat ja alueneuvosto yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi nimellä Auckland Council. Aucklandin kaupunki laajeni samalla käsittämään esimerkiksi viereiset Manukaun ja North Shoren kaupungit. Auckland Councililla on vaaleilla valittava pormestari ja 20-jäseninen neuvosto.[11]

Talous muokkaa

Finanssi- ja palveluala muodostavat nykyisin Aucklandin tärkeimmän talouden osa-alueen. Noin 70 % Uuteen-Seelantiin saapuvista matkailijoista tulee maahan Aucklandin kansainvälisen lentoaseman kautta ja Aucklandin sataman kautta kulkee noin 31 % Uuden-Seelannin konttitavaraliikenteestä. Kaupungin nykyinen teollisuus on keskittynyt pitkälti korkeaan teknologiaan. Kaupungissa on esimerkiksi bioteknologian ja luovan teollisuuden yrityksiä.[10]

Väestö muokkaa

Uuden-Seelannin vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Aucklandin asukasluku oli 1 415 550. Vuoden 2006 väestönlaskennasta asukasluku oli kasvanut 110 592. Aucklandin asukasluku vastasi 33,4 % koko Uuden-Seelannin väestöstä.[12]

Aucklandin asukkaista 59,3 % kuului eurooppalaistaustaisiin etnisiin ryhmiin. Aasialaiset muodostivat 23,1 % väestöstä, Tyynenmeren saarten asukkaat 14,6 % ja maorit 10,7 %. 39.1% kaupungin väestöstä oli syntynyt ulkomailla.[13]

Englanti on Aucklandin puhutuin kieli; toiseksi yleisin oli samoa, jota puhui 4,4 % väestöstä.[13]

Liikenne muokkaa

 
University of Aucklandin kellotorni

Koska Aucklandissa on Uuden-Seelannin tärkein lentoasema, sinne lennetään kaikista ilmansuunnista: Japanista, Australiasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikan länsirannikolta sekä Oseanian saarilta.[14] Kaupungista on sekä rautatie- että maantieyhteys pohjoiseen Whangereihin ja etelään Hamiltoniin.[15] Neljän miljoonan asukkaan maassa on 2,5 miljoonaa henkilöautoa, joten Uusi-Seelanti on yksi maailman autoistuneimmista valtioista.[16]

Aucklandin satama on maan suurin rahtisatama, jonka kautta kulkee vuosittain yli 5 miljoonaa tonnia irtorahtia ja yli 640 000 TEU:ta konttitavaraa.[15]

Koulutus muokkaa

Kaupungissa toimii kolme yliopistoa: Auckland University of Technology (AUT),[17] Aucklandin yliopisto ja Masseyn yliopisto, jolla on kampukset myös Wellingtonissa ja Palmerston Northissa. Masseyn yliopiston Albanyn kampus on 15 minuutin ajomatkan päässä Aucklandin keskustassa ja siellä opiskelee noin 6 000 opiskelijaa. Massey keskittyy soveltaviin tieteisiin. Siellä opetetaan tekniikkaa, luonnontieteitä ja kauppatieteitä.[18] Aucklandin yliopisto tarjoaa laajimman opetusohjelman. Yliopistossa on muun muassa oikeustieteellinen, lääketieteellinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta.[19]

Kulttuuri ja nähtävyydet muokkaa

Aucklandin keskustassa sijaitsee eteläisen pallonpuoliskon korkein rakennus Sky Tower (328 m). Kaupungissa järjestetään tammikuisin Heineken Open -tennisturnaus, jonka on voittanut muiden muassa Jarkko Nieminen.

Aucklandin kaupunginmuseossa on näytteillä maorien esineistöä, kuten ainoa säilynyt yhdestä puusta koverrettu sotakanootti. Museossa esitellään myös Uuden-Seelannin luontoa ja sotahistoriaa ja järjestetään maorikulttuurin näytöksiä päivittäin.[20]

Aucklandin lähellä sijaitsee Kelly Tarlton's Aquarium. Se on merimaailma, jossa on muun muassa pingviinejä.[21]

Klassisen musiikin alalla Aucklandissa toimii sinfoniaorkesteri.

 
Näkymä Aucklandiin vuonna 2008

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Story of Auckland Kaupungin matkailutoimisto.
  2. ↑ BBC Weather
  3. ↑ Weather Information for Auckland World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 4.8.2009.
  4. ↑ Auckland, New Zealand worldclimateguide.co.uk. Viitattu 4.8.2009.
  5. ↑ Margaret McClure: Auckland region - Māori history Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Margaret McClure: Auckland region - The founding of Auckland: 1840–1869 Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Margaret McClure: Auckland region – Timber town: 1870–1900 Te Ara – the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  8. ↑ Margaret McClure: 'Auckland region – Farming and city building: 1900–1939 Te Ara – the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  9. ↑ a b Margaret McClure: Auckland region – Expansion: 1941–1979 Te Ara – the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  10. ↑ a b Margaret McClure: Auckland region – Driving the economy: 1980 onwards Te Ara – the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  11. ↑ Auckland Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  12. ↑ 2013 Census QuickStats about a place: Auckland stats.govt.nz. Stats NZ. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  13. ↑ a b 2013 Census QuickStats about a place: Auckland (Cultural diversity) stats.govt.nz. Stats NZ. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  14. ↑ Visitor Information:Getting Here and Around
  15. ↑ a b Living in Auckland CareerServices, NZ Government.
  16. ↑ Emigrate NZ
  17. ↑ Auckland University of Technology aut.ac.nz. (englanniksi)
  18. ↑ Massey University
  19. ↑ University of Auckland
  20. ↑ Auckland Museum aucklandmuseum.com. (englanniksi)
  21. ↑ SEA LIFE Kelly Tarlton's Aquarium, Auckland | Cheapest Tickets On Official Site www.kellytarltons.co.nz. Viitattu 14.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Auckland&oldid=22158605”