Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1972
Vuoden 1972 kesäolympialaisissa Münchenissä järjestettiin yleisurheilussa 38 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 14.
Mitalistit muokkaa
Miehet muokkaa
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Valeri Borzov Neuvostoliitto
|
10,14 | Maailmanennätystä 9,9 heinäkuussa sivunneet yhdysvaltalaiset Eddie Hart ja Reynaud Robinson myöhästyivät toisista alkueristä luultuaan alkamisajan olevan myöhemmin ja putosivat jatkosta. Kolmas yhdysvaltalaisjuoksija Robert Taylor ehti juuri omaan eräänsä.[1][2][3] | ||
|
Robert Taylor Yhdysvallat
|
10,24 | ||||
|
Lennox Miller Jamaika
|
10,33 | ||||
| 200 m |
|
Valeri Borzov Neuvostoliitto
|
20,00 | Valeri Borzov voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Kolme päivää aiemmin hän voitti kultaa 100 metrin juoksussa.[4] | ||
|
|
Larry Black Yhdysvallat
|
20,19 | ||||
|
|
Pietro Mennea Italia
|
20,30 | ||||
| 400 m |
|
Vincent Matthews Yhdysvallat
|
44,66 | Palkintojenjaossa Vincent Matthews ja Wayne Collett rupattelivat ja elehtivät keskenään kansallislaulun soidessa, ja tämän huonon käytöksen vuoksi heidän ei annettu osallistua myöhemmin ohjelmassa olleeseen viestijuoksuun.[1][5] | ||
|
|
Wayne Collett Yhdysvallat
|
44,80 | ||||
|
|
Julius Sang Kenia
|
44,92 | ||||
| 800 m |
|
Dave Wottle Yhdysvallat
|
1.45,9 | Dave Wottle kilpaili lippalakki päässään ja unohti sen päähänsä myös palkintojenjaossa kansallislaulun soidessa.[1][6] | ||
|
|
Jevgeni Aržanov Neuvostoliitto
|
1.45,9 | ||||
|
|
Mike Boit Kenia
|
1.46,0 | ||||
| 1 500 m |
|
Pekka Vasala Suomi
|
3.36,3 | Maailmanennätyksen haltija Jim Ryun kaatui alkuerässään eikä selviytynyt loppukilpailuun.[1][7] | ||
|
|
Kipchoge Keino Kenia
|
3.36,8 | ||||
|
|
Rod Dixon Uusi-Seelanti
|
3.37,5 | ||||
| 5 000 m |
|
Lasse Virén Suomi
|
13.26,4 | Lasse Virén voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Seitsemän päivää aiemmin hän voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa.[8] | ||
|
|
Mohammed Gammoudi Tunisia
|
13.27,4 | ||||
|
|
Ian Stewart Yhdistynyt kuningaskunta
|
13.27,6 | ||||
| 10 000 m |
|
Lasse Virén Suomi
|
27.38,4 | Lasse Virén ja Tunisian Mohammed Gammoudi kaatuivat vähän ennen puolimatkaa; Virén nousi ylös ja juoksi muut kiinni, Gammoudi keskeytti. Vauhdinpitäjänä kilpailussa oli Britannian David Bedford, jonka väliaika puolimatkassa oli 13.44,0. Virénin voittoaika oli uusi maailmanennätys.[9][10] | ||
|
|
Emiel Puttemans Belgia
|
27.39,6 | ||||
|
|
Miruts Yifter Etiopia
|
27.41,0 | ||||
| Maraton |
|
Frank Shorter Yhdysvallat
|
2.12.19,8 | Münchenissä syntynyt Frank Shorter karkasi muilta 11 kilometrin jälkeen. Stadionille juoksi ennen Shorteria kilpailijaksi naamioitunut huijari, joka sai ensin suuret suosionosoitukset ja tilanteen paljastuttua buuaukset, jotka jatkuivat vielä Shorterin tullessa stadionille.[9][11] | ||
|
|
Karel Lismont Belgia
|
2.14.31,8 | ||||
|
|
Mamo Wolde Etiopia
|
2.15.08,4 | ||||
| 110 m aitajuoksu |
|
Rodney Milburn Yhdysvallat
|
13,24 | Rodney Milburnin käsiaika 13,2 sivusi maailmanennätystä ja sähköajasta 13,24 tuli sittemmin sähköajanoton ensimmäinen virallinen maailmanennätys.[9][12][13] | ||
|
|
Guy Drut Ranska
|
13,34 | ||||
|
|
Thomas Hill Yhdysvallat
|
13,48 | ||||
| 400 m aitajuoksu |
|
John Akii-Bua Uganda
|
47,82 | John Akii-Buasta tuli Ugandan ensimmäinen olympiavoittaja. Hänen voittoaikansa oli uusi maailmanennätys.[9][14][15] | ||
|
|
Ralph Mann Yhdysvallat
|
48,51 | ||||
|
|
David Hemery Yhdistynyt kuningaskunta
|
48,52 | ||||
| 3 000 m estejuoksu |
|
Kipchoge Keino Kenia
|
8.23,6 | Olympiakultaa neljä vuotta aiemmin voittanut Kenian Amos Biwott juoksi alkuerässä olympiaennätyksen 8.23,8 mutta jäi loppukilpailussa kuudenneksi. Kipchoge Keinon väliaika puolimatkassa oli 4.22,0 mutta jälkimmäisen puoliskon hän juoksi selvästi nopeammin ja alitti Biwottin olympiaennätyksen.[9][16] | ||
|
|
Benjamin Jipcho Kenia
|
8.24,6 | ||||
|
|
Tapio Kantanen Suomi
|
8.24,8 | ||||
| 4 x 100 m |
|
Yhdysvallat Larry Black Robert Taylor Gerald Tinker Eddie Hart |
38,19 | Yhdysvaltain voittoaika sivusi käsiajanoton maailmanennätystä 38,2 ja siitä tuli sähköajanoton ensimmäinen virallinen maailmanennätys.[9][17][18] | ||
|
|
Neuvostoliitto Aleksandr Korneljuk Vladimir Lovetski Juris Silovs Valeri Borzov |
38,50 | ||||
|
|
 Länsi-Saksa Jobst Hirscht Karlheinz Klotz Gerhard Wucherer Klaus Ehl |
38,79 | ||||
| 4 x 400 m |
|
Kenia Charles Asati Munyoro Hezekiah Nyamau Robert Ouko Julius Sang |
2.59,8 | Yhdysvallat ei saanut juoksuun lainkaan joukkuetta, kun sen kuudesta nimetystä juoksijasta 400 metrin juoksun palkintojenjaossa epäurheilijamaisesti käyttäytyneet Vincent Matthews ja Wayne Collett oli suljettu kisoista ja John Smith oli loukkaantunut.[9][19] | ||
|
|
Yhdistynyt kuningaskunta Martin Reynolds Alan Pascoe David Hemery David Jenkins |
3.00,5 | ||||
|
|
Ranska Gilles Bertould Daniel Velasques Francis Kerbiriou Jacques Carette |
3.00,7 | ||||
| 20 km kävely |
|
Peter Frenkel Itä-Saksa
|
1.26.42,4 | |||
|
|
Vladimir Golubnitši Neuvostoliitto
|
1.26.55,2 | ||||
|
|
Hans Reimann Itä-Saksa
|
1.27.16,6 | ||||
| 50 km kävely |
|
Bernd Kannenberg Länsi-Saksa
|
3.56.11,6 | |||
|
|
Veniamin Soldatenko Neuvostoliitto
|
3.58.24,0 | ||||
|
|
Larry Young Yhdysvallat
|
4.00.46,0 | ||||
| Korkeushyppy |
|
Jüri Tarmak Neuvostoliitto
|
223 | Jüri Tarmak oli viimeinen, joka voitti miesten korkeushypyn olympiakultaa kierähdystyylillä.[20] | ||
|
|
Stefan Junge Itä-Saksa
|
221 | ||||
|
|
Dwight Stones Yhdysvallat
|
221 | ||||
| Seiväshyppy |
|
Wolfgang Nordwig Itä-Saksa
|
550 | Kansainvälinen yleisurheiluliitto kielsi juuri ennen kilpailuja muun muassa yhdysvaltalaishyppääjien käyttämän seiväsmallin, joka oli ollut vapaasti saatavilla alle vuoden.[20][21] | ||
|
|
Bob Seagren Yhdysvallat
|
540 | ||||
|
|
Jan Johnson Yhdysvallat
|
535 | ||||
| Pituushyppy |
|
Randy Williams Yhdysvallat
|
824 | 19-vuotias Randy Williams hyppäsi karsinnan pisimmän hypyn 834 cm. Loppukilpailussa hän hieman loukkasi jalkaansa lämmittelyssään ja teki voittotuloksen ensimmäisellä hypyllään. Karsinnassa toiseksi pisimmän hypyn, 822 cm, tehnyt yhdysvaltalainen Preston Carrington jäi loppukilpailussa viidenneksi.[22][23] | ||
|
|
Hans Baumgartner Länsi-Saksa
|
818 | ||||
|
|
Arnie Robinson Yhdysvallat
|
803 | ||||
| Kolmiloikka |
|
Viktor Sanejev Neuvostoliitto
|
17,35 | Viktor Sanejev hyppäsi voittotuloksensa ensimmäisellä hypyllään. Jörg Drehmel pääsi viidennellä hypyllään neljän senttimetrin päähän Sanejevin tuloksesta. [23] | ||
|
|
Jörg Drehmel Itä-Saksa
|
17,31 | ||||
|
|
Nelson Prudêncio Brasilia
|
17,05 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Władysław Komar Puola
|
21,18 | Władysław Komar teki voittotuloksen ensimmäisellä työnnöllään ja George Woods jäi hänen tuloksestaan vain yhden senttimetrin päähän neljännellä työnnöllään. Itäsaksalaiset Hartmut Briesenick ja Hans-Peter Gies hävisivät voittajalle neljä senttimetriä. Briesenick sai pronssia, koska hänen toiseksi paras työntönsä oli 21,02 m ja Giesin toiseksi paras 21,01 m.[24] | ||
|
|
George Woods Yhdysvallat
|
21,17 | ||||
|
|
Hartmut Briesenick Itä-Saksa
|
21,14 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Ludvík Daněk Tšekkoslovakia
|
64,39 | 35-vuotias Ludvík Daněk nousi viimeisellä heitollaan viidenneltä sijalta voittoon.[20][25] | ||
|
|
Jay Silvester Yhdysvallat
|
63,50 | ||||
|
|
Ricky Bruch Ruotsi
|
63,40 | ||||
| Moukarinheitto |
|
Anatoli Bondartšuk Neuvostoliitto
|
75,50 | Anatoli Bondartšuk teki voittotuloksen ensimmäisellä heitollaan.[20][25] | ||
|
|
Jochen Sachse Itä-Saksa
|
74,96 | ||||
|
|
Vasili Hmelevski Neuvostoliitto
|
74,04 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Klaus Wolfermann Länsi-Saksa
|
90,48 | Klaus Wolfermann heitti viidennellä kierroksella voittotulokseksi jääneen ennätyksensä. Jānis Lūsis pääsi viimeisellä heitollaan kahden senttimetrin päähän; mittaustarkkuus oli tuohon aikaan kaksi senttimetriä.[20][26] | ||
|
|
Jānis Lūsis Neuvostoliitto
|
90,46 | ||||
|
|
William Schmidt Yhdysvallat
|
84,42 | ||||
| Kymmenottelu |
|
Nikolai Avilov Neuvostoliitto
|
8454 | Nikolai Avilovin voittotulos oli uusi maailmanennätys.[20][27] Hänen tuloksensa lajeittain olivat: 100 metrin juoksussa 11,00 s, pituushypyssä 768 cm, kuulantyönnössä 14,36 m, korkeushypyssä 212 cm, 400 metrin juoksussa 48,50 s, 110 metrin aitajuoksussa 14,31 s, kiekonheitossa 46,98 m, seiväshypyssä 455 cm, keihäänheitossa 61,66 m ja 1 500 metrin juoksussa 4.22,8.[28] Itäsaksalainen Joachim Kirst johti ottelua ensimmäisen päivän jälkeen 4 364 pisteellään ja 19 pisteen erolla Aviloviin mutta kompuroi toisen päivän ensimmäisessä lajissa, 110 metrin aitajuoksussa, ja keskeytti ottelunsa.[27][29] | ||
|
|
Leonid Litvinenko Neuvostoliitto
|
8035 | ||||
|
|
Ryszard Katus Puola
|
7984 | ||||
Naiset muokkaa
| Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 m |
|
Renate Stecher Itä-Saksa
|
11,07 | Renate Stecherin sähköajanotolla mitattu aika 11,07 s alitti 0,01 sekunnilla siihen mennessä kaikkien aikojen parhaan sähköajan.[30][31] | ||
|
|
Raelene Boyle Australia
|
11,23 | ||||
|
|
Silvia Chivás Kuuba
|
11,24 | ||||
| 200 m |
|
Renate Stecher Itä-Saksa
|
22,40 | Renate Stecherin voittoaika sivusi käsiajanoton maailmanennätystä 22,4.[20][32][30] Hän voitti viisi päivää aiemmin kultaa 100 metrin juoksussa.[33] | ||
|
|
Raelene Boyle Australia
|
22,45 | ||||
|
|
Irena Szewińska Puola
|
22,74 | ||||
| 400 m |
|
Monika Zehrt Itä-Saksa
|
51,08 | |||
|
|
Rita Wilden Länsi-Saksa
|
51,21 | ||||
|
|
Kathy Hammond Yhdysvallat
|
51,64 | ||||
| 800 m |
|
Hildegard Falck Länsi-Saksa
|
1.58,6 | Hildegard Falck jäi loppukilpailussa 0,1 sekunnin päähän vuonna 1971 juoksemastaan maailmanennätyksestä. Bulgarian Svetla Zlateva juoksi alkuerässään ajan 1.58,9 mutta jäi loppukilpailussa neljänneksi.[34] | ||
|
|
Nijolė Sabaitė Neuvostoliitto
|
1.58,7 | ||||
|
|
Gunhild Hoffmeister Itä-Saksa
|
1.59,2 | ||||
| 1 500 m |
|
Ljudmila Bragina Neuvostoliitto
|
4.01,4 | Naisten 1 500 metrin juoksu oli ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa. Ljudmila Bragina juoksi alkuerissä maailmanennätyksen 4.06,5 ja paransi sitä välierissä aikaan 4.05,1 sekä loppukilpailussa aikaan 4.01,4.[35][36][37] | ||
|
|
Gunhild Hoffmeister Itä-Saksa
|
4.02,8 | ||||
|
|
Paola Cacchi Italia
|
4.02,9 | ||||
| 100 m aitajuoksu |
|
Annelie Ehrhardt Itä-Saksa
|
12,59 | Annelie Ehrhardtin voittoaika oli sähköajanoton ensimmäinen virallinen maailmanennätys.[35][38][39] | ||
|
|
Valeria Bufanu.svg){kind=small} Romania
|
12,84 | ||||
|
|
Karin Balzer Itä-Saksa
|
12,90 | ||||
| 4 x 100 m |
|
Länsi-Saksa Christiane Krause Ingrid Mickler-Becker Annegret Richter Heide Rosendahl |
42,81 | Länsi-Saksa sivusi Yhdysvaltain neljä vuotta aiemmin juoksemaa käsiajanoton maailmanennätystä 42,8 s. Kultamitalisteista Heide Rosendahl oli kymmenen päivää aiemmin voittanut kultaa pituushypyssä.[35][40][41][42] | ||
|
|
Itä-Saksa Evelin Kaufer Christina Heinich Bärbel Struppert Renate Stecher |
42,95 | ||||
|
|
Kuuba Marlene Elejarde Carmen Valdés Fulgencia Romay Silvia Chivás |
43,36 | ||||
| 4 x 400 m |
|
Itä-Saksa Dagmar Käsling Rita Kühne Helga Seidler Monika Zehrt |
3.23,0 | Naisten 4 × 400 metrin viestijuoksu oli ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa. Itä-Saksan joukkue juoksi alkuerissä maailmanennätyksen 3.28,5 ja paransi sitä loppukilpailussa aikaan 3.23,0.[35][43][44] | ||
|
|
Yhdysvallat Mable Fergerson Madeline Manning Cheryl Toussaint Kathy Hammond |
3.25,2 | ||||
|
|
Länsi-Saksa Anette Rückes Inge Bödding Hildegard Falck Rita Wilden |
3.26,5 | ||||
| Korkeushyppy |
|
Ulrike Meyfarth Länsi-Saksa
|
192 | 16-vuotiaan Ulrike Meyfarthin voittotulos sivusi Ilona Gusenbauerin vuonna 1971 hyppäämää maailmanennätystä.[35][45] Loppukilpailussa oli mukana 23 hyppääjää, jotka ylittivät karsintakorkeuden 176 cm.[46] | ||
|
|
Jordanka Blagojeva Bulgaria
|
188 | ||||
|
|
Ilona Gusenbauer Itävalta
|
188 | ||||
| Pituushyppy |
|
Heide Rosendahl Länsi-Saksa
|
678 | Heide Rosendahl hyppäsi voittotuloksen, joka jäi kuusi senttimetriä hänen omissa nimissään olevasta maailmanennätyksestä, ensimmäisellä hypyllään. Diana Jorgova pääsi neljännellä hypyllään yhden senttimetrin päähän Rosendahlin tuloksesta.[47] Kolme päivää myöhemmin Rosendahl hyppäsi viisiottelun pituushypyssä 683 cm eli yhden senttimetrin päähän maailmanennätyksestään.[48] | ||
|
|
Diana Jorgova Bulgaria
|
677 | ||||
|
|
Eva Šuranová Tšekkoslovakia
|
667 | ||||
| Kuulantyöntö |
|
Nadežda Tšižova Neuvostoliitto
|
21,03 | Nadežda Tšižova teki voittotuloksen ensimmäisellä työnnöllään. Toisella kierroksella hän työnsi 20,36 m ja kolmannella kierroksella 20,58 m.[49] | ||
|
|
Margitta Gummel Itä-Saksa
|
20,22 | ||||
|
|
Ivanka Hristova Bulgaria
|
19,35 | ||||
| Kiekonheitto |
|
Faina Melnik Neuvostoliitto
|
66,62 | Faina Melnik teki voittotuloksen neljännellä heitollaan oltuaan kolmen kierroksen jälkeen viidennellä sijalla. Hän jäi omissa nimissään olevasta maailmanennätyksestä 14 senttimetriä.[49] | ||
|
|
Argentina Menis Romania
|
65,06 | ||||
|
|
Vassilka Stojeva Bulgaria
|
64,34 | ||||
| Keihäänheitto |
|
Ruth Fuchs Itä-Saksa
|
63,88 | Ruth Fuchs teki voittotuloksen viidennellä heitollaan. Jacqueline Todten nousi toiseksi viimeisellä heitollaan.[48] | ||
|
|
Jacqueline Todten Itä-Saksa
|
62,54 | ||||
|
|
Kathy Schmidt Yhdysvallat
|
59,94 | ||||
| Viisiottelu |
|
Mary Peters Yhdistynyt kuningaskunta
|
4801 | Mary Petersin voittotulos oli uusi maailmanennätys.[35][50] Hänen tuloksensa lajeittain olivat: 100 metrin aitajuoksussa 13,29 s, kuulantyönnössä 16,20 m, korkeushypyssä 182 cm, pituushypyssä 598 cm ja 200 metrin juoksussa 24,08 s.[48][51] Hän hävisi hopeamitalisti Heide Rosendahlille pituushypyssä 85 cm:n erolla Rosendahlin hypättyä 683 cm eli vain yhden senttimetrin päähän maailmanennätyksestään ja 200 metrin juoksussa 1,12 s:n erolla mutta voitti tämän kuulantyönnössä 2,34 m:n erolla ja korkeushypyssä 17 cm:n erolla.[52] | ||
|
|
Heide Rosendahl Länsi-Saksa
|
4791 | ||||
|
|
Burglinde Pollak Itä-Saksa
|
4768 | ||||
Lähteet muokkaa
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2.
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. , 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa. , 1987.
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Arponen, s. 236
- ↑ Wallechinsky, s. 10
- ↑ Laitinen, s. 532
- ↑ Kluge, s. 233–234
- ↑ Wallechinsky, s. 22
- ↑ Wallechinsky, s. 27–28
- ↑ Wallechinsky, s. 34–35
- ↑ Kluge, s. 237–238
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 237
- ↑ Wallechinsky, s. 45–46
- ↑ Wallechinsky, s. 56
- ↑ Wallechinsky, s. 60
- ↑ Laitinen, s. 539
- ↑ Wallechinsky, s. 63
- ↑ Laitinen, s. 540
- ↑ Wallechinsky, s. 66–67
- ↑ Wallechinsky, s. 70–71
- ↑ Laitinen, s. 541
- ↑ Wallechinsky, s. 74
- ↑ a b c d e f g Arponen, s. 238
- ↑ Wallechinsky, s. 88
- ↑ Wallechinsky, s. 94
- ↑ a b Kluge, s. 245
- ↑ Kluge, s. 246
- ↑ a b Kluge, s. 247
- ↑ Wallechinsky, s. 114
- ↑ a b Wallechinsky, s. 122
- ↑ Kluge, s. 248
- ↑ Kluge, s. 387
- ↑ a b Laitinen, s. 554
- ↑ Kluge, s. 249
- ↑ Wallechinsky, s. 139
- ↑ Kluge, s. 249–250
- ↑ Kluge, s. 252
- ↑ a b c d e f Arponen, s. 239
- ↑ Wallechinsky, s. 143
- ↑ Laitinen, s. 556
- ↑ Wallechinsky, s. 149
- ↑ Laitinen, s. 557
- ↑ Wallechinsky, s. 152
- ↑ Laitinen, s. 558
- ↑ Kluge, s. 253, 255
- ↑ Wallechinsky, s. 153
- ↑ Laitinen, s. 560
- ↑ Wallechinsky, s. 155
- ↑ Kluge s. 254–255
- ↑ Kluge, s. 255
- ↑ a b c Kluge, s. 257
- ↑ a b Kluge, s. 256
- ↑ Wallechinsky, s. 166
- ↑ Laitinen, s. 565
- ↑ Kluge, s. 255, 257
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1972 Wikimedia Commonsissa
Kesäolympialaisten 1972 lajit ja kilpailutapahtumat
Ammunta | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Sulkapallo (Näytöslaji) | Uimahypyt | Uinti | Vesihiihto (Näytöslaji) | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu