Nadežda Vladimirovna Tšižova (ven. Надежда Владимировна Чижова, s. 29. syyskuuta 1945 Usolje-Sibirskoje) on entinen neuvostoliittolainen kuulantyöntäjä ja olympiavoittaja. Hän voitti ensimmäisenä naisena yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa saman lajin kultaa neljissä peräkkäisissä kisoissa.

Mitalit
Nadežda Tšižova
Nadežda Tšižova
Maa:  Neuvostoliitto
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa München 1972 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Montréal 1976 kuulantyöntö
Pronssia Pronssia México 1968 kuulantyöntö
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Budapest 1966 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Ateena 1969 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Helsinki 1971 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Rooma 1974 kuulantyöntö
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Praha 1967 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Madrid 1968 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Wien 1970 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Sofia 1971 kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Grenoble 1972 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Göteborg 1974 kuulantyöntö
Pronssia Pronssia Dortmund 1966 kuulantyöntö
Universiadit
Kultaa Kultaa Torino 197o kuulantyöntö
Kultaa Kultaa Moskova 1973 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Budapest 1965 kuulantyöntö

Siperiassa syntynyt Tšižova voitti tyttöjen kuulantyönnön Euroopan-mestaruuden vuonna 1964. Ensimmäisen aikuisten arvokisavoittonsa hän saavutti Budapestin EM-kilpailuissa 1966, joissa hänen voittotuloksensa oli 17,22 m. Vuoden 1968 huhtikuussa hän työnsi ensimmäisen maailmanennätyksensä 18,67 m, ja puoli vuotta myöhemmin Méxicon olympialaisissa hän saavutti olympiapronssia tuloksella 18,19 m. Toukokuussa 1969 hän valtasi maailmanennätyksen takaisin olympiavoittaja Margitta Gummelilta ja 13. heinäkuuta 1969 hän työnsi Chorzówissa tuloksen 20,09 m ylittäen ensimmäisenä naiskuulantyöntäjänä 20 metrin rajan. Gummel otti ennätyksen hetkeksi takaisin itselleen, mutta Ateenan EM-kilpailuissa Tšižova paransi ME-tulosta 20,43:een ja voitti toisen Euroopan-mestaruutensa.

Vuonna 1971 Tšižova voitti kolmannen Euroopan-mestaruutensa Helsingin kisoissa tuloksella 20,16 m ja sivusi pari viikkoa myöhemmin ME-tulostaan. Vuoden 1972 keväällä ennätys parani 20,63:een, ja Münchenin olympialaisissa hän voitti kultaa kaikkien aikojen ensimmäisellä 21 metrin ylityksellä (21,03 m). Vielä vuonna 1973 hän paransi maailmanennätystä ensin lukemiin 21,20 m ja sitten Varnassa 29. syyskuuta lukemiin 21,45 m. Rooman EM-kilpailuissa 1974 hän voitti neljännen maanosamestaruutensa tuloksella 20,78 m. Hänen viimeiseksi arvokisamitalikseen jäi olympiahopea Montréalissa 1976 tuloksella 20,96 m.

Sisäratojen EM-kilpailuissa Tšižova voitti viisi kultamitalia, yhden hopean ja yhden pronssin. Prahassa 1967 voittotulos oli 17,44 m, Madridissa 1968 18,18 m, Wienissä 1970 18,60 m, Sofiassa 1971 19,70 m ja Grenoblessa 1972 19,41 m. Göteborgissa 1974 hän sijoittui Helena Fibingerován takana toiseksi tuloksella 20,62 m. Dortmundissa 1966 hän sai pronssia tuloksella 16,95 m.[1]

Maailmanennätykset

muokkaa
Tulos (m) Paikka Pvm
18,67 Sotši 28.4.1968
19,72 Moskova 30.5.1969
20,09 Chorzów 13.7.1969
20,10 Ateena 16.9.1969
20,43 Ateena 16.9.1969
20,43 Moskova 29.8.1971
20,63 Sotši 19.5.1972
21,03 München 7.9.1972
21,20 Lvov 28.8.1973
21,45 Varna 29.9.1973

Lähteet

muokkaa
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, 2. painos, s. 305–306. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  • Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa, s. 562. Määritä julkaisija!

Viitteet

muokkaa
  1. European Athletics Yearbook 1995–1996, s. 144–150. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3.