Kuulantyöntö
Kuulantyöntö on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on työntää raskasta kuulaa mahdollisimman pitkälle. Kuulantyöntö on ollut aina nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa. Se kuuluu myös miesten kymmenotteluun ja naisten seitsenotteluun.
Kuulantyöntö | |
---|---|
Miesten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Ryan Crouser 23,56 m (2023) |
Olympiaennätys |
Ryan Crouser 23,30 m (2021) |
Naisten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Natalja Lisovskaja 22,63 m (1987) |
Olympiaennätys |
Ilona Slupianek 22,41 m (1980) |
Väline, suorituspaikka ja työntösäännöt
muokkaaKuula on sileä ja pallonmuotoinen, ja valmistettu messinkiä kovemmasta metallista. Miesten kuula painaa 7,26 kilogrammaa ja naisten kuula 4,00 kilogrammaa. Halkaisijaltaan miesten kuula on 110–130 millimetriä ja naisten kuula 95–110 millimetriä.[1]
Kuularingin eli kehän pinta on jotain pitävää materiaalia, ja sen sisähalkaisijan mitta on 2,135 metriä. Kehän päässä on kehärengasta korkeampi, 10 senttimetrin korkuinen nojareunus. Kilpailija ei saa astua suorituksen aikana kehästä ulos, mutta hän saa koskettaa kehärenkaan ja nojareunuksen sisäpintoja.[1]
Kilpailija ei saa käyttää käsinettä tai teipata sormiaan yhteen, mutta hän voi levittää käsiinsä tai kuulaan magnesiumia tai jotain muuta tartunta-ainetta.[1]
Kuula on työnnettävä hartialta yhdellä kädellä. Kuulan on oltava suorituksen ajan hyvin lähellä kaulaa, kättä ei saa laskea tämän aseman alapuolelle, eikä kuulaa saa suorituksen aikana viedä hartialinjan taakse. Kärrynpyörätekniikka on kielletty. Kuulan on osuttava alastuloalueen sektoriviivojen väliin.[1]
Kilpailussa on normaalisti kuusi kierrosta. Kolmen kierroksen jälkeen kahdeksan parasta jatkaa viimeiselle kolmelle kierrokselle. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi.
Tekniikka
muokkaaKuulantyöntäjä voi ottaa vauhdin kahdella erilaisella tavalla – pakittamalla eli liukuen selkä menosuuntaan päin, tai pyörähtämällä. Pakitustyylin otti ensimmäisenä käyttöön Parry O’Brien 1950-luvulla. Sitä ennen työntäjät olivat ottaneet vauhdin kylki edellä. Pyörähdystyyli alkoi esiintyä miesten huipputasolla 1970-luvulla ja on sittemmin yleistynyt. Pyörähdystyyli on pakitusta vaikeampi oppia, koska kuularinki on ahdas, ja koska pyörähdysliikettä on vaikeampi hallita kuin suoraviivaista pakitusliikettä.[2]
Kummassakin tyylissä työntäjä seisoo aluksi ringin takaosassa selkä työntösuuntaan päin ja nostaa kuulan hartialleen. Pakitustyylissä työntäjä koukistaa heittokäden puoleisen jalkansa ja kumartuu. Sitten hän etenee yhdellä jalalla matalassa asennossa selkä edellä ringin poikki. Hän iskee toisen jalkansa rinkiin nojareunuksen edessä, nousee pystyasentoon, kiertyy työntösuuntaan päin, ja työntää kuulan ojentamalla käsivartensa ja antamalla kuulalle vauhtia sormillaan. Lopuksi hän vaihtaa jalkojensa asentoa estääkseen yliastumisen.[2]
Pyörähdystyylissä työntäjä koukistaa polvensa, kääntyy, ja astuu heittokäden puoleisen jalan päkiällä ringin keskelle. Toisella askeleellaan hän astuu ringin etuosaan nojareunuksen eteen. Työnnön loppuvaihe on samanlainen kuin pakitustyylissäkin.[2]
Kuulantyöntö arvokilpailuissa
muokkaaKuulantyöntö on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Naisten kuulantyöntö tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1948. Parhaiten arvokisojen kuulantyönnössä ovat menestyneet miesten kuulantyönnössä yhdysvaltalaiset ja naisten kuulantyönnössä neuvostoliittolaiset[3][4][5][6][7]
Maailmanennätykset
muokkaaUlkoradat
muokkaaMiehet | Ryan Crouser | 23,56 m | 27. toukokuuta 2023 | Los Angeles, Yhdysvallat |
Naiset | Natalja Lisovskaja | 22,63 m | 7. kesäkuuta 1987 | Moskova, Neuvostoliitto |
Sisäradat
muokkaaMiehet | Ryan Crouser | 22,82 m | 24. tammikuuta 2021 | Fayetteville, Yhdysvallat |
Naiset | Helena Fibingerová | 22,50 m | 19. helmikuuta 1977 | Jablonec, Slovakia |
Suomen ennätykset
muokkaaMiehet | Mika Halvari [8] | 22,09 m | 7. helmikuuta 2000 | Tampere |
Naiset | Asta Ovaska [9] | 18,57 m | 20. elokuuta 1989 | Tukholma, Ruotsi |
Tunnettuja suomalaisia kuulantyöntäjiä
muokkaa- Timo Aaltonen, sisäratojen Euroopan mestari 2000.
- Sulo Bärlund, viimeisin olympiamitalisti ennen Arsi Harjua (hopeaa Berliinissä 1936).
- Mika Halvari, sisäratojen maailmanmestari 1995. Suomen halliennätyksen haltija tuloksella 22,09 m (2000). Ennätys ulkoradoilla 21,50 m (1995).
- Arsi Harju, olympiavoittaja Sydneystä vuodelta 2000. Ennätys 21,39 m (2000).
- Risto Kuntsi, EM-hopeamitalisti Torinossa 1934.
- Yrjö Lehtilä, EM-pronssimitalisti Oslossa 1946.
- Elmer Niklander, olympiamitalisti Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.
- Asta Ovaska, 11 Suomen mestaruutta. Naisten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 18,57 m (1989).
- Ville Pörhölä, olympiavoittaja Antwerpenissä 1920.
- Seppo Simola, ensimmäinen yli 20 metriä työntänyt suomalainen. Ennätys 20,15 m (1972).
- Reijo Ståhlberg, sisäratojen kolminkertainen Euroopan mestari (1978, 1979, 1981). Miesten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 21,69 m (1979).
- Matti Yrjölä, parantanut Suomen ennätystä 16 kertaa. Ennätys 20,84 m (1976).
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 196–212. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
- ↑ a b c Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 198–200. Human Kinetics, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Men's Shot put sports-reference.com. Arkistoitu 24.9.2008. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Women's Shot put sports-reference.com. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Shot put for men olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Shot put women olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Yleisurheilun SE-tulosten kirjaamisessa siirrytään WA:n käytäntöön – Halvari ja Torro SE:n haltijoiksi – SE:n voi tehdä vain WA:n ranking-kilpailussa Yleisurheilu.fi. 6.3.2024. Viitattu 19.8.2024.
- ↑ Suomen ennätykset www.tilastopaja.eu. Viitattu 19.8.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
1896: Robert Garrett | 1900: Richard Sheldon | 1904: Ralph Rose | 1908: Ralph Rose | 1912: Patrick McDonald (tavallinen) – Ralph Rose (molemmat kädet) | 1920: Ville Pörhölä | 1924: Clarence Houser | 1928: John Kuck | 1932: Leo Sexton | 1936: Hans Woellke | 1948: Wilbur Thompson | 1952: Parry O’Brien | 1956: Parry O’Brien | 1960: Bill Nieder | 1964: Dallas Long | 1968: Randy Matson | 1972: Władysław Komar | 1976: Udo Beyer | 1980: Vladimir Kiseljov | 1984: Alessandro Andrei | 1988: Ulf Timmermann | 1992: Mike Stulce | 1996: Randy Barnes | 2000: Arsi Harju | 2004: Adam Nelson | 2008: Tomasz Majewski | 2012: Tomasz Majewski | 2016: Ryan Crouser | 2020: Ryan Crouser | 2024: Ryan Crouser |
1948: Micheline Ostermeyer | 1952: Galina Zybina | 1956: Tamara Tyškevitš | 1960: Tamara Press | 1964: Tamara Press | 1968: Margitta Gummel | 1972: Nadežda Tšižova | 1976: Ivanka Hristova | 1980: Ilona Slupianek | 1984: Claudia Losch | 1988: Natalja Lisovskaja | 1992: Svetlana Kriveljova | 1996: Astrid Kumbernuss | 2000: Janina Karoltšyk | 2004: Yumileidi Cumbá | 2008: Valerie Vili | 2012: Valerie Adams | 2016: Michelle Carter | 2020: Gong Lijiao | 2024: Yemisi Ogunleye |
1983: Edward Sarul | 1987: Werner Günthör | 1991: Werner Günthör | 1993: Werner Günthör | 1995: John Godina | 1997: John Godina | 1999: C.J. Hunter | 2001: John Godina | 2003: Andrei Mih’nevitš | 2005: Adam Nelson | 2007: Reese Hoffa | 2009: Christian Cantwell | 2011: David Storl | 2013: David Storl | 2015: Joe Kovacs | 2017: Tomas Walsh | 2019: Joe Kovacs | 2022: Ryan Crouser | 2023: Ryan Crouser |
1983: Helena Fibingerová | 1987: Natalja Lisovskaja | 1991: Huang Zhihong | 1993: Huang Zhihong | 1995: Astrid Kumbernuss | 1997: Astrid Kumbernuss | 1999: Astrid Kumbernuss | 2001: Janina Karoltšyk | 2003: Svetlana Kriveljova | 2005: Olga Rjabinkina | 2007: Valerie Vili | 2009: Valerie Vili | 2011: Valerie Adams | 2013: Valerie Adams | 2015: Christina Schwanitz | 2017: Gong Lijiao | 2019: Gong Lijiao | 2022: Chase Ealey | 2023: Chase Ealey |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
- World Record Progression of Shot Put WA (englanniksi)
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
12,43 | Sulo Nummivaara | Viipuri | 15.6.1907 | |
14,06 | Jalmari Sauli | Helsinki | 5.9.1908 | |
14,68 | Elmer Niklander | Helsinki | 3.7.1909 | |
14,86 | Elmer Niklander | Helsinki | 19.7.1909 | |
14,87 | Ville Pörhölä | 5.9.1925 | ||
15,17 | Kalle Järvinen | Tampere | 13.6.1927 | Euroopan ennätys |
15,66 | Armas Valste | Viipuri | 3.8.1929 | |
16,23 | Sulo Bärlund | Helsinki | 12.7.1936 | |
16,27 | Reijo Koivisto | Mikkeli | 29.5.1955 | |
16,30 | Reijo Koivisto | Turku | 18.9.1955 | |
16,37 | Reijo Koivisto | Turku | 31.5.1956 | |
16,46 | Reijo Koivisto | Varsova, Puola | 9.6.1956 | |
16,54 | Reijo Koivisto | Turku | 13.6.1956 | |
16,61 | Matti Yrjölä | Tampere | 6.6.1958 | |
16,72 | Reijo Koivisto | Järvenpää | 27.7.1958 | |
16,86 | Reijo Koivisto | Nokia | 24.8.1958 | |
16,96 | Jarmo Kunnas | Tampere | 12.7.1959 | |
17,06 | Jarmo Kunnas | Tampere | 26.7.1959 | |
17,07 | Alpo Nisula | Göteborg, Ruotsi | 27.8.1959 | |
17,38 | Jarmo Kunnas | Pariisi, Ranska | 24.9.1960 | |
17,70 | Jarmo Kunnas | Budapest, Unkari | 9.10.1960 | |
17,71 | Jarmo Kunnas | Tampere | 27.6.1962 | |
17,93 | Jarmo Kunnas | Helsinki | 1.9.1962 | |
18,00 | Seppo Simola | Turku | 18.8.1963 | |
18,09 | Seppo Simola | Oulu | 15.8.1964 | |
18,16 | Matti Yrjölä | Karkkila | 21.8.1964 | |
18,16 | Matti Yrjölä | Kokemäki | 7.7.1965 | |
18,60 | Matti Yrjölä | Helsinki | 5.6.1966 | |
18,62 | Matti Yrjölä | Turku | 2.7.1967 | |
18,67 | Matti Yrjölä | Nivala | 6.8.1967 | |
18,84 | Matti Yrjölä | Pori | 28.7.1968 | |
18,88 | Matti Yrjölä | Nokia | 9.8.1968 | |
18,99 | Matti Yrjölä | Tampere | 18.6.1969 | |
19,10 | Matti Yrjölä | Saarijärvi | 22.6.1969 | |
19,19 | Matti Yrjölä | Helsinki | 17.8.1969 | |
19,24 | Seppo Simola | Tukholma, Ruotsi | 6.9.1969 | |
19,45 | Matti Yrjölä | Tukholma, Ruotsi | 6.9.1969 | |
19,63 | Seppo Simola | Göteborg, Ruotsi | 28.8.1971 | |
19,71 | Seppo Simola | Oslo, Norja | 18.9.1971 | |
19,94 | Seppo Simola | Wuppertal, Länsi-Saksa | 22.9.1971 | |
20,15 | Seppo Simola | Turku | 19.7.1972 | |
20,21 | Matti Yrjölä | Orivesi | 12.9.1972 | |
20,38 | Matti Yrjölä | Tampere | 15.9.1972 | |
20,38 | Reijo Ståhlberg | Turku | 26.7.1973 | |
20,49 | Matti Yrjölä | Lohja | 19.8.1973 | |
20,69 | Reijo Ståhlberg | Orimattila | 1.6.1974 | |
21,26 | Reijo Ståhlberg | Helsinki | 26.6.1974 | |
21,69 | Reijo Ståhlberg | Fresno, Yhdysvallat | 5.5.1979 | |
22,09 | Mika Halvari | Tampere | 7.2.2000 | Hallissa. Alkuun sisäratojen SE, mutta vuoden 2024 sääntömuutoksen jälkeen virallinen SE. |
- Lähteet
- Tilastopaja – Suomen ennätysten kehitys tilastopaja.info. Viitattu 2.7.2024.
- Yleisurheilun SE-tulosten kirjaamisessa siirrytään WA:n käytäntöön – Halvari ja Torro SE:n haltijoiksi – SE:n voi tehdä vain WA:n ranking-kilpailussa Yleisurheilu.fi. 6.3.2024. Viitattu 2.7.2024.
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Tilastopaja