Kuulantyöntö

yleisurheilulaji

Kuulantyöntö on yleisurheilulaji, jossa päämääränä on työntää raskasta kuulaa mahdollisimman pitkälle. Kuulantyöntö on ollut aina nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa. Se kuuluu myös miesten kymmenotteluun ja naisten seitsenotteluun.

Kuulantyöntö
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Yhdysvallat Ryan Crouser
23,56 m (2023)
Olympiaennätys Yhdysvallat Ryan Crouser
23,30 m (2021)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Neuvostoliitto Natalja Lisovskaja
22,63 m (1987)
Olympiaennätys Itä-Saksa Ilona Slupianek
22,41 m (1980)

Väline, suorituspaikka ja työntösäännöt muokkaa

 
Kuula singotaan ilmaan kaulan ja hartian välistä.

Kuula on sileä ja pallonmuotoinen, ja valmistettu messinkiä kovemmasta metallista. Miesten kuula painaa 7,26 kilogrammaa ja naisten kuula 4,00 kilogrammaa. Halkaisijaltaan miesten kuula on 110–130 millimetriä ja naisten kuula 95–110 millimetriä.[1]

Kuularingin eli kehän pinta on jotain pitävää materiaalia, ja sen sisähalkaisijan mitta on 2,135 metriä. Kehän päässä on kehärengasta korkeampi, 10 senttimetrin korkuinen nojareunus. Kilpailija ei saa astua suorituksen aikana kehästä ulos, mutta hän saa koskettaa kehärenkaan ja nojareunuksen sisäpintoja.[1]

Kilpailija ei saa käyttää käsinettä tai teipata sormiaan yhteen, mutta hän voi levittää käsiinsä tai kuulaan magnesiumia tai jotain muuta tartunta-ainetta.[1]

Kuula on työnnettävä hartialta yhdellä kädellä. Kuulan on oltava suorituksen ajan hyvin lähellä kaulaa, kättä ei saa laskea tämän aseman alapuolelle, eikä kuulaa saa suorituksen aikana viedä hartialinjan taakse. Kärrynpyörätekniikka on kielletty. Kuulan on osuttava alastuloalueen sektoriviivojen väliin.[1]

Kilpailussa on normaalisti kuusi kierrosta. Kolmen kierroksen jälkeen kahdeksan parasta jatkaa viimeiselle kolmelle kierrokselle. Kaikkien työntöjen jälkeen kilpailija, joka on suorittanut pisimmän sääntöjen mukaisen työnnön, julistetaan voittajaksi.

Tekniikka muokkaa

Kuulantyöntäjä voi ottaa vauhdin kahdella erilaisella tavalla – pakittamalla eli liukuen selkä menosuuntaan päin, tai pyörähtämällä. Pakitustyylin otti ensimmäisenä käyttöön Parry O’Brien 1950-luvulla. Sitä ennen työntäjät olivat ottaneet vauhdin kylki edellä. Pyörähdystyyli alkoi esiintyä miesten huipputasolla 1970-luvulla ja on sittemmin yleistynyt. Pyörähdystyyli on pakitusta vaikeampi oppia, koska kuularinki on ahdas, ja koska pyörähdysliikettä on vaikeampi hallita kuin suoraviivaista pakitusliikettä.[2]

Kummassakin tyylissä työntäjä seisoo aluksi ringin takaosassa selkä työntösuuntaan päin ja nostaa kuulan hartialleen. Pakitustyylissä työntäjä koukistaa heittokäden puoleisen jalkansa ja kumartuu. Sitten hän etenee yhdellä jalalla matalassa asennossa selkä edellä ringin poikki. Hän iskee toisen jalkansa rinkiin nojareunuksen edessä, nousee pystyasentoon, kiertyy työntösuuntaan päin, ja työntää kuulan ojentamalla käsivartensa ja antamalla kuulalle vauhtia sormillaan. Lopuksi hän vaihtaa jalkojensa asentoa estääkseen yliastumisen.[2]

Pyörähdystyylissä työntäjä koukistaa polvensa, kääntyy, ja astuu heittokäden puoleisen jalan päkiällä ringin keskelle. Toisella askeleellaan hän astuu ringin etuosaan nojareunuksen eteen. Työnnön loppuvaihe on samanlainen kuin pakitustyylissäkin.[2]

Kuulantyöntö arvokilpailuissa muokkaa

Kuulantyöntö on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien. Naisten kuulantyöntö tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1948. Parhaiten arvokisojen kuulantyönnössä ovat menestyneet miesten kuulantyönnössä yhdysvaltalaiset ja naisten kuulantyönnössä neuvostoliittolaiset[3][4][5][6][7]

Maailmanennätykset muokkaa

Ulkoradat muokkaa

Miehet Ryan Crouser 23,56 m 27. toukokuuta 2023 Los Angeles, Yhdysvallat
Naiset Natalja Lisovskaja 22,63 m 7. kesäkuuta 1987 Moskova, Neuvostoliitto

Sisäradat muokkaa

Miehet Ryan Crouser 22,82 m 24. tammikuuta 2021 Fayetteville, Yhdysvallat
Naiset Helena Fibingerová 22,50 m 19. helmikuuta 1977 Jablonec, Slovakia

Suomen ennätykset muokkaa

Miehet Reijo Ståhlberg 21,69 m 5. toukokuuta 1979 Fresno, Kalifornia, Yhdysvallat
Naiset Asta Ovaska 18,57 m 20. elokuuta 1989 Tukholma, Ruotsi

Tunnettuja suomalaisia kuulantyöntäjiä muokkaa

  • Timo Aaltonen, sisäratojen Euroopan mestari 2000.
  • Sulo Bärlund, viimeisin olympiamitalisti ennen Arsi Harjua (hopeaa Berliinissä 1936).
  • Mika Halvari, sisäratojen maailmanmestari 1995. Suomen halliennätyksen haltija tuloksella 22,09 m (2000). Ennätys ulkoradoilla 21,50 m (1995).
  • Arsi Harju, olympiavoittaja Sydneystä vuodelta 2000. Ennätys 21,39 m (2000).
  • Risto Kuntsi, EM-hopeamitalisti Torinossa 1934.
  • Yrjö Lehtilä, EM-pronssimitalisti Oslossa 1946.
  • Elmer Niklander, olympiamitalisti Tukholmassa 1912 ja Antwerpenissä 1920.
  • Asta Ovaska, 11 Suomen mestaruutta. Naisten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 18,57 m (1989).
  • Ville Pörhölä, olympiavoittaja Antwerpenissä 1920.
  • Seppo Simola, ensimmäinen yli 20 metriä työntänyt suomalainen. Ennätys 20,15 m (1972).
  • Reijo Ståhlberg, sisäratojen kolminkertainen Euroopan mestari (1978, 1979, 1981). Miesten Suomen ennätyksen haltija tuloksella 21,69 m (1979).
  • Matti Yrjölä, parantanut Suomen ennätystä 16 kertaa. Ennätys 20,84 m (1976).

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022, s. 196–212. Suomen Urheiluliitto. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.12.2022).
  2. a b c Carr, Gerry: Fundamentals of Track and Field, s. 198–200. Human Kinetics, 1999. ISBN 978-0-7360-0008-9.
  3. Men's Shot put sports-reference.com. Arkistoitu 24.9.2008. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  4. Women's Shot put sports-reference.com. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  5. Shot put for men olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  6. Shot put women olympics.sporting99.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  7. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuulantyöntö.