Nokia (kaupunki)

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa

Nokia (vuoteen 1938 Pohjois-Pirkkala) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin 35 600 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 347,84 km², josta 59,53 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 123,6 asukasta/km². Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nokian vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[8] Nokia on väkiluvultaan Pirkanmaan toiseksi suurin kunta maakuntakeskus Tampereen jälkeen.

Nokia

vaakuna

sijainti

Nokialainen tehdas yöllä kuvattuna.
Nokialainen tehdas yöllä kuvattuna.
Sijainti 61°28′40″N, 023°30′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 536
Hallinnollinen keskus Nokian keskustaajama
Perustettu 1922[1]
– kauppalaksi 1937
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Suoniemi (1973)
Tottijärvi (1976)
Kokonaispinta-ala 347,84 km²
250:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 288,31 km²
– sisävesi 59,53 km²
Väkiluku 35 647
33:nneksi suurin 31.12.2023 [3]
väestötiheys 123,6 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 18,4 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 20,8 %
Äidinkieli 2023 [5]
suomenkielisiä 96,1 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,6 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [6]
Kaupunginjohtaja Eero Väätäinen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
– puheenjohtaja Maria Asunta
  2021–2025[7]
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • Kesk.
 • KD

9
9
8
7
6
2
1
www.nokiankaupunki.fi

Nokia on teollisuuskaupunki ja eräiden suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, kuuluisimpina niistä entinen monialayritys ja nykyinen tietoliikennealan yhtiö Nokia ja vaatteiden valmistaja Nanso. Näiden lisäksi myös Nokian Renkaat on kotoisin Nokialta ja sen tehdas sijaitsee Nokialla.

Maantiede

muokkaa
 
Pyhäjärven luusua.

Luonto

muokkaa

Nokian maisemakuvaa hallitsevat Pyhäjärvi, Nokianvirta ja Kulovesi. Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi, jossa yhtyvät etelästä Vanajaveden reitin ja pohjoisesta Näsijärven reitin vedet. Pyhäjärvi laskee syvässä rotkolaaksossa virtaavaa Nokianvirtaa myöten Kuloveteen, johon laskevat pohjoisluoteesta Ikaalisten reitin vedet Siuronkoskea myöten. Länsirajalla Kuloveteen laskee vielä Mouhijärven suunnasta tuleva vesistö Leukaluiden salmessa sekä etelärannalla Sarkolanlahden pohjukkaan Vesilahden länsiosan järvistä alkunsa saava Lanajoki. Pienempiä järviä Nokian alueella ovat Vihnusjärvi, Kalliojärvi, Ylinenjärvi ja Alinenjärvi Nokianvirran pohjoispuolella sekä Teernijärvi sen eteläpuolella.[9]

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajojen yhtymäkohta. Kaupungin keski- ja länsiosan viljelysmaat ovat keskittyneet kapealle kaistaleelle vesistön rannoille. Nokia kuuluu Pirkkalan lehtokeskuksen ydinalueeseen, mutta asutuksen myötä lehdot ovat suureksi osaksi hävinneet. Nokianvirran rantalehdot tuhoutuivat suurelta osin veden pinnan nousun vuoksi. Jäljelle jääneissä lehtometsiköissä kasvaa muiden muassa jalavaa ja pähkinäpensasta.[9]

Kaupunginosat

muokkaa

[10]

Kyliä

muokkaa

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Nokialla oli 33 322 asukasta, joista 30 448 asui taajamissa, 2 594 haja-asutusalueilla ja 280:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nokian taajama-aste on 92,1 %.[11] Nokian taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tampereen keskustaajama* 27 863
2 Siuro 2 376
3 Tottijärvi 209

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Nokian keskustaajama ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Nokian lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[12] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[13]

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nokialla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Nokialla toimii Nokian helluntaiseurakunta.[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nokian alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[16]

Entiset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Nokian kaupungin nykyisellä alueella.[14]

Historia

muokkaa
 
C. L. Engelin suunnittelema uusklassinen Nokian kirkko.
 
Siuronkosken pato.

Nokian alueelta on tehty satunnaisia kivikautisia esinelöytöjä, mutta pysyvä asutus syntyi vasta rautakaudella. Useita rautakautisia kalmistoja, joista vanhimmat ovat 500-luvulta ajanlaskun alun jälkeen, on löydetty pitkin vesistön rantoja Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Asutuksen on päätelty saapuneen Nokian alueelle Kokemäenjokea pitkin sen alajuoksun suunnasta. Siuron linnavuori on yksi Kokemäenjoen varren muinaislinnoista. Emäkoski oli keskiaikaisen Suur-Pirkkalan keskuspaikka.[9]

Nuijasodan aikana vuodenvaihteessa 1596–1597 Nokialla ottivat yhteen Klaus Flemingin johtamat huovit ja nihdit sekä Jaakko Ilkan johtamat talonpojat (Nokian taistelu). Taistelupaikalle pystytettiin Gabriel Engbergin suunnittelema muistomerkki vuonna 1933.[9]

Emäkoski perattiin 1700-luvulla, minkä ansiosta alueelle syntyi runsaasti lisää viljelysmaita, mutta itse koski käytti vielä 1800-luvun puolivälissä vain kolmea pientä myllyä. Insinööri Fredrik Idestam rakennutti kosken partaalle puuhiomon, Nokian ensimmäisen teollisuuslaitoksen, vuonna 1868. Puuhiomo muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, jolloin sen nimeksi tuli Nokia Oy. Yritys aloitti paperin tuotannon vuonna 1880 ja vuonna 1885 sen yhteyteen rakennettiin Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Tehtaiden yhteydessä toimivat myös saha, mylly ja tiilitehdas. Tehtaiden toiminnalle ratkaiseva edistysaskel oli Tampereen-Porin rautatien valmistuminen vuonna 1895; Nokia Oy:n omille kuljetuksille rata oli avattu Tampereelle saakka jo vuonna 1893. Teollinen toiminta vilkastui entisestään, kun Suomen Gummitehdas Oy muutti Helsingistä Nokialle vuonna 1903. Kumitehdas aloitti autonrenkaiden tuotannon vuonna 1932 ja autojen talvirenkaiden valmistuksen vuonna 1937 ensimmäisenä maailmassa. Vuonna 1921 aloitti toimintansa Nokian Kutomo Oy (nykyisin Nanso Group Oy). Vuonna 1941 valmistui SOK:n Nokian mylly.[9]

Entisessä Pitkäniemen kartanossa aloitti vuonna 1900 toimintansa mielisairaala, joka toimi Pitkäniemen hoitolaitoksen nimellä vuoteen 1932. Vuonna 1955 sairaala siirtyi valtiolta 28 kunnan muodostaman Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin omistukseen. Nykyisin se toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistuksessa osana Tampereen yliopistollista sairaalaa.[9]

Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1937 Pohjois-Pirkkala jakautui, kun Pispala liitettiin Tampereeseen ja kunnan jäljelle jääneestä osasta muodostettiin kauppala. Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia vuonna 1938[1] ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian kauppalan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1941. Sotien aiheuttaman viivästyksen jälkeen kauppalan kehitys pääsi vauhtiin 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1940 Nokialla oli 10 066 asukasta, vuonna 1950 asukasluku oli 15 376 ja vuonna 1960 asukkaita oli 18 410.[9] Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.

Talvisodan jälkeen Nokialle siirtyi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta Jaakkiman yhteiskoulu, joka muutti nimensä Nokian yhteiskouluksi. Koulusta tuli yliopistoon johtava oppikoulu vuonna 1950. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä oppilaitos muuttui vuonna 1976 Nokian lukioksi. Vuonna 1957 perustettiin kaupungin omistama Emäkosken yhteiskoulu, jossa aloittivat lukioluokat vuonna 1962. Alun perin Nokia Oy:n omistama ammattikoulu siirtyi silloisen kauppalan omistukseen vuonna 1956. Nokian työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1945.[9]

Nokian silloiselle länsirajalle syntyi 1940-luvulla käytännössä tyhjästä kokonainen uusi yhdyskunta, kun Valmet Oy:n Linnavuoren tehdas perustettiin. Tehdas päätettiin sijoittaa vuoren sisään louhittaviin tiloihin. Rakentaminen alkoi vuonna 1942 ja tuotanto käynnistyi vuonna 1946. Tehdas valmisti aluksi lentokoneiden moottoreita, mutta sillä oli suuri osuus myös sotakorvaustoimituksissa laivojen ja veturien moottorien sekä kompressorien valmistajana. Vuonna 1957 aloitettiin traktorien dieselmoottorien tuotanto, ja myöhemmin mukaan tulivat myös työkoneiden ja veneiden moottorit, työstökoneet, aggregaatit ja moottoriruiskut.[9]

Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971 Melon vesivoimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut, vuonna 1913 rakennettu, vanha voimalaitos.[9]

 
Kartta Nokian kuntaliitoksista. Pohjois-Pirkkalan kunnasta liitettiin Pispalan alue Tampereeseen vuonna 1937. Kunnan loppuosasto muodostettiin Nokiaksi nimensä vaihtanut kauppala. Nokiaan liitettiin Suoniemi vuonna 1973 ja Tottijärvi vuonna 1976.

1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen.[9]

Nokialle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[17]

Nimen etymologia

muokkaa

Vanhan sanan nois (monikko nokiit, genetiivi nokia) on väitetty tarkoittaneen turkiseläin soopelia[18], mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.[19] Soopelin hävittyä Suomesta sanalla lienee viitattu muihin tummiin turkiseläimiin kuten näätään ja lopulta turkiksiin yleisesti.[20] Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. Nokia tarkoittaisikin alkuaan majavaa.[21] Jos sanalla on tarkoitettu yleisesti musta- tai tummaturkkisia eläimiä, tämä selittäisi sen yhteyden noki-sanaan – vertauksena vesikon nimitys tuhkuri.lähde?

Sana nokia esiintyy usein vesistöjen nimissä, joten se on saattanut tarkoittaa turkiseläimen pesimispaikkaa.[22] Kirjallisissa lähteissä paikannimi esiintyy ensi kerran vuonna 1505 Nokian kartanon yhteydessä.[20]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1964 lähtien.

Nokian väestönkehitys 1964–2020
Vuosi Asukkaita
1964
  
18 455
1980
  
23 644
1985
  
24 325
1990
  
26 063
1995
  
26 287
2000
  
26 905
2005
  
29 147
2010
  
31 647
2015
  
33 162
2020
  
33 966
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[23] 1964 Historian suursanakirja.[24]

Hallinto

muokkaa

Kaupunginvaltuusto

muokkaa

Nokian kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 43 jäsentä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Maria Asunta (ps.).[25]

Kaupunginhallitus 2021-2025

muokkaa

Nokian kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Arja Laitinen (sd.), 1. varapuheenjohtajana Jari Kinnunen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Juha Toivainen (ps.).

Kaupunginhallitus 2021-2025

  • Arja Laitinen, sd., pj
  • Jari Kinnunen kok., 1.vpj.
  • Juha Toivainen, ps., 2. vpj.
  • Marko Asell, sd.
  • Anneli Lehtonen, vas.
  • Teresa Kvick, vas.
  • Kaisa Räsänen, vihr.
  • Piila Paalanen, kok.
  • Jari Tuominen, kok.

Viranhaltijat

muokkaa

Nokian kaupunginjohtajana toimii Eero Väätäinen. Väätäinen antoi suostumuksensa virkaan ja Nokian kaupunginvaltuusto valitsi Väätäisen virkaan yksimielisesti vuonna 2013. Koulutukseltaan Väätäinen on hallintotieteiden maisteri. lähde?

Palvelut

muokkaa
 
Nokian lukio.

Matkailu ja virkistys

muokkaa

Nokialla toimii kylpylähotelli Eden.

Koulutus

muokkaa

Nokialla on seitsemän perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulua, kaksi luokkien 7–9 koulua sekä kolme koulua, joissa on vuosiluokat 1–9. Lisäksi Rajasalmen koulussa annetaan esiopetusta.[26] Muuten esiopetus järjestetään päiväkodeissa[27].

Emäkosken yläasteelle mennään Koskenmäestä, Sorvasta, Tottijärveltä, Viholasta, Nokialta, Vahalahdesta ja Taivalkunnalta. Nokianvirtaan mennään Kankaantaan, Myllyhaan, Alhoniityn ja Pinsiön kouluista.lähde?

Lisäksi Nokialla on erityiskoulu, lukio ja ammattikoulu.

Liikenne

muokkaa
 
Nokian rautatieasema.
 
Viholan venesatama.

Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Kaupungin alueella kulkevat Tampereen ja Porin välinen rautatie sekä valtatiet 11 ja 12. Viimeksi mainitulla on Sarkolassa yksi Suomen päätieverkon jyrkimmistä nousuista. Myös valtatie 3 sivuaa Nokian itärajaa. Vuodesta 2002 lähtien, kymmenen vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat. Nokian rautatieasema on yksi Porin radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Tampere-Pirkkalan lentoasema on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Nokian keskustasta.

Matka-aika Nokialta Tampereelle on junalla 14 minuuttia ja linja-autolla nopeimmillaan 20 minuuttia. Nokian ja Porin välinen matka kestää junalla nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia sekä linja-autolla tunnin ja 10 minuuttia. Matka-aika Nokian ja Helsingin välillä on nopeimmillaan junalla tunnin ja 49 minuuttia sekä linja-autolla 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Kaikki Nokian junayhteydet Tampere-Pori-radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Nokialta pääsee Tampereelle, Poriin, Helsinkiin, Raumalle ja Turkuun. Matka-aika Nokian ja Turun välillä kestää linja-autolla nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia sekä junalla 2 tuntia ja 14 minuuttia.

Etäisyyksiä Nokialta

muokkaa

Urheilu

muokkaa
 
Frisbeegolfia Nokialla.

Nokialla on kaksi jäähallia ja 4 jalkapallokenttää: Menkalan tekonurmi, Tapio Rautavaaran kenttä, Keskuskenttä 2 ja 3. Keskuskentän ympärillä on myös juoksurata.

Nokialaisia seuroja ovat muun muassa monitoimiseura Nokian Pyry (muun muassa jääkiekko, jalkapallo, uinti) ja Nokian Urheilijat, jääkiekkoseura HC Nokia, jalkapalloseurat Nokian Palloseura ja FC Nokia, salibandyseura Nokian KrP sekä koripalloseura BC Nokia. Jalkapallossa Nokian Pyry on pelannut parhaimmillaan Ykkösessä vuosituhannen vaihteessa, ja Nops pelaa kaudella 2021 kolmosta. Jääkiekossa Nokian Pyry pelaa kolmanneksi korkeimmalla tasolla eli Suomi-sarjassa. Parhaimmillaan joukkue on päässyt Mestis-karsintoihin kaudella 2012–2013. HC Nokia pelaa III-divisioonaa. Koripallossa BC Nokia nousi kauden 2014–2015 päätteeksi Korisliigaan. Nokian KrP pelaa Salibandyliigaa.

Talous

muokkaa
 
Kylpylähotelli Eden.
 
Nokianvirta ja Tehdassaari.

Suurimmat työnantajat

muokkaa
Työnantajat Työntekijät
Nokian kaupunki 2 058
Pitkäniemen sairaala 875
Agco Power Oy 760
Nokian Renkaat Oyj 878
Nokian Raskaat Renkaat Oy 252
Purso Oy 232
Patria Aviation Oy 200
Oy Essity Finland Ab 200
Pirkanmaan Osuuskauppa 183
Rengaslinja Oy 104
työntekijätiedot 2018 [28]

Nähtävyydet

muokkaa
  • Sarkolassa lähellä Sastamalan rajaa sijaitsevassa Vanajavuoressa, aivan Kuloveden rannan tuntumassa, on erikoinen luonnonnähtävyys, ontoksi kovertunut siirtolohkare Pirunpesänkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen ennen muinoin asuneen kiven kolossa. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.
  • Ossi Somman suunnittelema Turkiskauppiaat-patsas Pirkkalaistorilla.
  • Nancy Holtin ympäristötaideteos ”Yltä ja alta” Pinsiössä.
  • Nuijasodan muistomerkki Nokian kartanon lähistöllä.

Ruokakulttuuri

muokkaa

Nokian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla palvilihalla höystetty klimppisoppa sekä mustikoista tai vadelmista ja talkkunasta sekoitettu marjapöperö.[29] Nokialla on myös kehitetty grilliruoka Kuuma koira, jota syödään erityisesti Kansainvälisenä Kuuma koira -päivänä.

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Kuuluisia nokialaisia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 5, s. 363–373. WSOY, 1973.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Nokian kaupunki
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. Kuntavaalit 2021, Nokia Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  8. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Helsinki: Otava, 1979.
  9. a b c d e f g h i j k Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 363–373. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  10. Nokian kaupungin paikkatietopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
  14. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  15. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  18. Elina Wihuri: Nokian ja rahan vanha yhteys Helsingin Sanomat. 27.5.2007. Viitattu 17.12.2009.
  19. Matti Helminen: Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön nukku.net. Arkistoitu 19.2.2007. Viitattu 18.2.2008.
  20. a b Nokian historia Nokian kaupunki (Internet Archive). Viitattu 1.4.2024.
  21. Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004.
  22. Wihuri, Elina: Nokian ja rahan vanha yhteys 27.5.2007. Kotus. Viitattu 7.4.2023.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  24. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  25. Maria Asunta. Wikipedia, 29.3.2023. Artikkelin verkkoversio. fi
  26. Peruskoulut nokiankaupunki.fi. Viitattu 22.9.2023.
  27. Esiopetukseen ilmoittautuminen nokiankaupunki.fi. Viitattu 22.9.2023.
  28. Tilastotietoa Nokian kaupunki. Viitattu 20.4.2021.
  29. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 74. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  30. a b c d Ystävyyskaupungit Nokian kaupunki. Viitattu 26.11.2021.
  31. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutisluokka: