Agco Power

Agco Power (aiemmin Acgo Sisu Power ja Sisu Diesel[2]) on suomalainen yritys, jonka emoyhtiö on yhdysvaltalainen AGCO Corporation. Nokian Siuron kylän Linnavuoressa sijaitseva yhtiö valmistaa muun muassa dieselmoottoreita maatalouskoneisiin.[2] [3]

AGCO Power Oy
Agco power logo.jpg
Yritysmuoto osakeyhtiö
Toimitusjohtaja Juha Tervala[1]
Kotipaikka Nokia, Suomi[1]
Toiminta-alue globaalisti
Toimiala Polttomoottoreiden, hammaspyörien, vaihteistojen, dieselaggregaattien ja niiden varaosien valmistus, myynti ja markkinointi[1]
Tuotteet moottorit
Liikevaihto 291 milj. euroa (2019)[1]
Liikevoitto 10,6 milj. euroa (2019) [1]
Henkilöstö 735 (2019) [1]
Emoyhtiö AGCO Corporation
Kotisivu www.agcopower.com/fi/

HistoriaMuokkaa

Agco Powerilla on ollut historiansa aikana viisi eri omistajaa[4]:

  • paperikoneisiin keskittynyt Valmet,
  • kuorma-autoihin keskittynyt Sisu Auto,
  • Partek, joka teki erilaisia ei-dieselkäyttöisiä laitteita,
  • hissejä valmistava Kone sekä
  • maatalouskoneita valmistava Agco.[4]

Yhtiö on syntynyt entisen Valmetin Linnavuoren tehtaan yksiköstä.[5]

Valtion lentokonetehtaan vaiheita (1919–1943)Muokkaa

Lentokoneita ja niiden moottoreita alettiin korjata kansalaissodan jälkeen Turussa, mutta syksyllä 1919 korjaamo, uudelta nimeltään Ilmailupataljoonan ilmailutelakka siirrettiin Santahaminaan. Muutaman vuoden päästä telakan rinnalle perustettiin myös lentokonetehdas, vuonna 1928 yksiköistä muodostettiin Valtion Lentokonetehdas. Vuonna 1931 hallitus päätti siirtää tehtaan turvallisempaan ja helpommin saavutettavampaan paikkaan, Parolaan. Tampere teki kuitenkin paikasta paremman tarjouksen ja paikaksi valikoitui Härmälä, jossa aloitettiin toiminta vuonna 1936. Vuonna 1939 levoton maailmantilanne johti toimintojen hajasijoittamiseen ja moottoriosasto siirrettiin Kokkolaan, kauaksi itärajasta.[6]

Käytännössä etäisyys ja laitoksen kapasiteetti osoittautui kuitenkin hankalaksi.[6] Valtio löysi turvallisen sijainnin tehtaalle Linnavuoren kallion sisältä [7]. Linnavuorta on käytetty vuosina 1000–1300 linnoituksena. Louhinta aloitettiin marraskuussa 1942 ja siihen osallistui enimmillään tuhat henkilöä.[6]

Valmetin Linnavuoren tehdas (1944–1994)Muokkaa

Ensimmäisiä hävittäjän osia tehtiin Linnavuoressa vuonna 1944.[6] Tehtaan ensimmäiset dieselmoottorit valmistettiin ruotsalaisen June-Munktellin lisenssillä. Raakaöljymoottoreita käytettiin sotakorvauskuunareiden apumoottoreina. Linnavuoressa valmistettiin muitakin sotakorvaustuotteita kuten Skandiaverkenin veturidieseleitä ja Atlaksen kompressoreita, joita myytiin myös Suomessa.[6] Kokkolan tehdas suljettiin vuonna 1946, vaikka Linnavuori oli silloin vielä hyvin keskeneräinen.[6] Samana vuonna tehtaalla alettiin valmistaa omia moottoreita.[8]

Vuonna 1991 tehdas esitteli täysin uuden dieselmoottorimallin.[9]

Tehtaan toiminta kääntyi nousuun syksyllä 1992. Vuosina 1994 ja 1995 yhtiö rekrytoi koneistajia ja koulutti heitä itse EU:n sosiaalirahaston tukemalla projektilla.[5]

Valmetin omistuksen aikana tehdas valmisti yhteensä noin 5000 moottoria.[9]

Oma moottorituotanto aloitettiin Brasialiassa vuonna 1993.[9]

Vuonna 1994 Valmet myi traktorituotantonsa ja Linnavuoren moottoritehtaan Sisulle.[10]

Sisu Diesel (1995–2008)Muokkaa

Sisu Diesel alkoi toimia vuonna 1995.[11]

Vuonna 1997 valtio myi Sisun Partekille.[12]

Vuonna 1999 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Eero Tomi.[4]

2000-luvun alussa yhtiö alkoi tehdä yhteistyötä saksalaisen Boschin kanssa, joka oli keskittynyt autojen ja työkoneiden elektroniikkaan. Kumppanuuden myötä moottoriin kehitettiin ohjausyksikkö.[9]

Vuonna 2002 Kone osti Partekin.[13]

Vuonna 2004 Agco osti Valtran ja sen tytäryhtiön Sisu Dieselin Koneelta[14]. Ennen sitä Agco-konsernilla ei ollut omaa moottoritehdasta[7], vaan se käytti kahdeksan eri moottorivalmistajan tuotteita.[15]

Joulukuussa 2006 kerrottiin, että Agco investoi 30 miljoonaa euroa kaksinkertaistaakseen Nokian tehtaan moottorituotannon. Samalla tehtaan työpaikkojen määrä nousisi 650:sta 750:een.[4]

Vuonna 2007 Cramo osti Sisu Dieselin generaattoreiden vuokraustoiminnan. Cramon tarkoituksena oli vuokrata Sisun diesel-generaattoreita työmaille, suuriin tapahtumiin ja varavoimaksi sairaaloihin.[16] Moottoreiden kokoonpanolinjasta tuli täysin automatisoitu.[17]

Agco Sisu Power (2008–2012)Muokkaa

 
AGCO Sisu Power 49 AWI -dieselmoottori vuodelta 2011

Lokakuussa 2008 lanseerattiin uusi 7-sylinterinen 9,8 litran moottori, joka kuului 400-500 hevosvoiman teholuokkaan. Sarjatuotantoon se tuotiin vuonna 2010.[18]

Keväällä 2010 tehtaalla uudistettiin putkituotantoa yli puoli miljoonaa euroa maksaneella modernisoinnilla. Uutta kaksikammioista juotosasemaa operoi konenäön ohjaama robotti, joka pääsi samaan tuotantomäärään kuin kolme työntekijää.[19] Agco Sisu Power valmisti vuosittain noin 30 000 dieselmoottoria. Agco Sisu Powerin moottoreiden osuus kaikista konsernin tarvitsemista moottoreista oli yli puolet. Agcolla ja Venäjän suurimmalla maatalouskonevalmistajalla Consern Tractor Plants CTP:lla oli yhteisyritys Vladimirissa Moskovan lähellä, joka kokosi Suomesta toimitetuista osista Agco Sisu Powerin dieselmoottoreita. CTP käytti Sisu Powerin moottoreita myös omissa koneissaan.[2]

Agco Power (2012–)Muokkaa

Vuonna 2012 otettiin käyttöön Agco Powerin Aasian tuotantolaitos Kiinan Changzhoussa.[9] Elokuussa aloitettiin tehdaslaajennus, joka toi 6 600 neliötä lisää tilaa.[15]

Vuonna 2013 Agco Power investoi 20 miljoonaa euroa uuteen moottoritehtaaseen Nokialle.[20] Tehtaalla valmistettiin 38 000 moottoria.[21]

Vuonna 2014 Nokialla otettiin käyttöön uusi tehdas,jossa valmistettiin suuremman kokoluokan moottoreita.[22] Agco Power työllisti Suomessa noin 850 ihmistä.[20] Argentiinaan avattiin Agco Power -moottoritehdas.[9]

Vuonna 2016 Agcolla oli kolme moottoritehdasta, joista Nokian Linnavuoren tehdas oli päätehdas, jossa työllisti noin 700 henkilöä. Tehdas oli pitkälle automatisoitu: siellä oli yli 100 robottia.[23]

Tammikuussa 2017 yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti Juha Tervala, entinen toimitusjohtaja Eero Tomi jäi eläkkeelle maaliskuussa.[23] Yhtiön miljoonas moottori valmistui marraskuussa.[3] Yhtiön liikevaihto oli noin 310 miljoonan euroa.[22]

Vuoden 2018 aikana tehtaassa tuotettiin noin 33 000 moottoria[22].

Tammikuussa 2019 Agco kertoi investoivansa yli 100 miljoonaa euroa Agco Powerin moottoritehtaaseen. Tehtaalle suunniteltiin yli 10 000 neliön laajennusta, joka sisältäisi tuotanto-, logistiikka- ja esittelytiloja ja mahdollistaisi yhteensä noin 50 000 moottorin valmistuksen tehtaassa. Vanhaa kokoonpanotehdasta aiottiin käyttää yhä enemmän komponenttien tuotannossa.[22] Kokoonpanossa alettiin hyödyntää yhteistyörobotteja, jotka työskentelevät yhdessä ihmisten kanssa. Aiemmin robotit oli karsinoitu.[8] Uudistukseen kuului kehittyneen robotiikan lisäksi myös automatisoidut logistiikkakeskus ja koneistuslinja.[24] Tehdas työllisti noin 750 henkilöä, joista tuotekehityksen parissa työskenteli 120.[22]

Alkuvuonna 2021 Linnavuoreen palkattiin 50 uutta työntekijää, sillä tehtaan tilauskirja oli ennätyksellisen täynnä ja toimitusajat pitenivät.[24]

OrganisaatioMuokkaa

Agco Corporation on maailman suurimpia traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajia. Vuonna 1990 perustettu yhtiö on laajentunut voimakkaasti ostamalla konevalmistajia. Yhtiön tuotemerkkejä ovat muun muassa Agco, Challenger, Fendt, GSI ja Massey Ferguson.[25][26] Suomessa se omistaa Agco Powerin lisäksi Valtra-traktoreita Suolahdessa valmistavan Valtra Oy Ab:n.[27]

Vuonna 2021 Agco Power valmisti moottoreita Nokian Linnavuoren lisäksi Mogi das Cruzesissa Brasialiassa, Changzhoussa Kiinassa ja General Rodriguezissa Argentiinassa[24]. Tuotekehitys on keskitetty Suomeen päätehtaalle. Tehtaissa voidaan valmistaa yhteensä yli 100 000 moottoria vuodessa[24]. Linnavuoren tehdas on pitkälle automatisoitu: siellä oli yli 100 robottia.[21] [23] Robotisointia hyödynnetään muun muassa vierintäjyrsinkoneiden kappaleenvaihdossa, palettiratojen syöttämisessä, koneistuksen viimeistelyssä[28] ja osien mittaamisessa.[17] Agco Power käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain noin viisi prosenttia liikevaihdosta.[29]

Vuonna 2018 Linnanvuoren tehtaalla oli tuotannon lisäksi moottoreiden testausasema, jossa testataan muun muassa moottoreiden päästöjä. Asema vastasi tasoltaan VTT:n sertifioitua laitosta.[7] Yhtiöllä on Tampereen yliopistolla tutkimuskeskus, jossa keskitytään elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamiseen.[30] Vuonna 2015 se lahjoitti sinne teollisuusrobotin lisätäkseen kiinnostusta Agcon tuotantoon ja antaakseen hyviä aiheita diplomitöihin.[29][28]

TuotteetMuokkaa

Vuonna 2019 Agco Powerin moottoreista noin 80 prosenttia käytettiin konsernin omissa työkoneissa: Valtra-, Massey-Ferguson-, Fend­t- ja Challenger-traktoreissa. Yrityksen ulkopuolisia käyttökohteita ovat metsäkoneet ja puimurit.[22] [7] Yhtiön moottoreita käytetään lisäksi muun muassa materiaalinkäsittelykoneissa ja aggregaateissa[23], industrial-moottoreita käytetään rakennuskoneissa.[31] Vuonna 2019 konsernin ulkopuolelle myytiin noin 5000 moottoria.[21] Joissakin yhtiön moottoreissa käytetään Proventian valmistamia suodattimia, joita ohjataan Bitwisen ohjelmistolla.[9]

Uusia vähäpäästöisiä neli- ja kuusisylinterisiä työkoneiden dieselmoottoreita aletaan valmistaa vuonna 2022.[9] Niiden moottoritehot ovat 100–300 kilowattia ja niitä voidaan käyttää myös kuorma-autoissa. Painoltaan ne ovat aiempia moottoreita kevyempiä.[32]

Tehdas valmistaa myös hammaspyöriä, aggregaatteja[30], vaihteistoja, vaihteistokomponentteja ja varavoimakoneita.[23] Sen valmistamia hammaspyöriä, akseleita ja vaihteita käytetään esimerkiksi BRB Finlandin Lynx- ja Ski-Doo-moottorikelkoissa.[28][15] Hammaspyöriä tehdään vuosittain noin miljoona kappaletta.[28]

TyökulttuuriMuokkaa

Agco hyödyntää tehtaan johtamisessa Lean-oppeja. Käytännössä esimerkiksi tehtaan tuottavuutta halutaan vuosittain parantaa kuusi prosenttia ja tavoitteita mitataan päivittäin.[28]

YhteiskuntavastuuMuokkaa

Keväällä 2020 kertakäyttösuojainten riittävyydestä oli Suomessa pulaa. Kun Agco Power huomasi, että se voisi valmistaa suojavisiirejä itse 3D-tulostimellaan, se lahjoitti niitä Nokian kaupungille ikäihmisten palveluihin. Yleensä printteriä käytetään tuotekehityksessä protomallien tulostamisessa.[33]

TunnustuksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Kauppalehti: AGCO Power Oy Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 7.4.2021.
  2. a b c Kalle Schönberg: Omistaja vie Valtran itään Talouselämä. Viitattu 7.4.2021.
  3. a b Nokialla toimiva yritys on palkannut tänä vuonna jo yli 120 työntekijää – vielä on paikka auki kolmellekymmenelle Aamulehti. 4.11.2017. Viitattu 7.4.2021.
  4. a b c d Antti Mikkonen: Amerikkalainen on paras Talouselämä. Viitattu 7.4.2021.
  5. a b EU:n piikkiin | Sisu Diesel lievittää koneistaja- pulaa EU-tuella Helsingin Sanomat. 29.1.1996. Viitattu 7.4.2021.
  6. a b c d e f Koneviesti: Näin syntyi Linnavuoren ihme – Moneen kertaan pakkosiirretty lentokonekorjaamo kasvoi kansainväliseksi dieselmoottoreiden tuottajaksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 7.4.2021.
  7. a b c d Dieselin asema ei horju maa- ja metsätalouskoneissa – Linnavuoren moottoritehdas on toisen maailmansodan peruja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 7.4.2021.
  8. a b Janne Tervola: Agco Power ottaa käyttöön yhteistyörobotit Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  9. a b c d e f g h Nokialla toimivassa tehtaassa valmistuu nyt jo yli 30 000 moottoria vuodessa – Pääsimme katsomaan, miten hurjaa vauhtia kasvanut tehdas pyörii Aamulehti. 1.4.2019. Viitattu 7.4.2021.
  10. Valmet-traktorit säilyvät toistaiseksi Sisu-konsernissa Uusi hallitus ei ole antanut myyntineuvottelulupaa Helsingin Sanomat. 12.12.1995. Viitattu 7.4.2021.
  11. Hanna Rajalahti: Talouselämä oikaisee Talouselämä. Viitattu 7.4.2021.
  12. Partek ostaa Sisun ja ottaa metallin päätoimialakseen Valtiosta ja Valmetista Partekin suurimmat omistajat Helsingin Sanomat. 23.1.1997. Viitattu 7.4.2021.
  13. Anu Karttunen: Kone-Partek muuttuu vielä Talouselämä. Viitattu 7.4.2021.
  14. Kone myy Valtran AGCOlle mtvuutiset.fi. 10.9.2003. Viitattu 7.4.2021.
  15. a b c Janne Tervola: Moottoritehdas käyntiin puolessa vuodessa Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  16. Petri Koskinen: Nordströmit kimppaan venäläisten kanssa Talouselämä. Viitattu 7.4.2021.
  17. a b Janne Tervola: Torju hukka mittaamalla ajoissa Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  18. Santeri Pakkanen: Valtra ja Sisu Power kasvavat yhdessä ja erikseen Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  19. Mika Hämäläinen: Agco automatisoi Linnavuoren putkiverstaan Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  20. a b Suomen 500 suurinta yritystä ja sen oheisjutut, Talouselämä 20/2014, s. 40–41, 84–86.
  21. a b c "Ei kysytty lupaa Trumpilta" – amerikkalainen moottoreiden valmistaja investoi Nokialla sata miljoonaa euroa Aamulehti. 10.1.2019. Viitattu 7.4.2021.
  22. a b c d e f Ilkka Sinervä: Poliittiset lakot askarruttivat Linnavuoren moottoritehtaalla – traktorijätti investoi silti yli 100 miljoonaa euroa tuotannon laajentamiseen Talouselämä. Viitattu 7.4.2021.
  23. a b c d e Agco Powerin uudeksi toimitusjohtajaksi nousee Juha Tervala Aamulehti. 2.12.2016. Viitattu 7.4.2021.
  24. a b c d Agco Power: "Tilauskirjat eivät ole olleet ennen näin täynnä ja toimitusajat näin pitkiä" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 26.4.2021.
  25. AGCO Corp. AGCO (U.S.: NYSE) wsj.com. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
  26. Company Overview of AGCO Corporation (myös muut välilehdet) bloomberg.com. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
  27. Pekka Lähteenmäki: Uhkana pääkonttoritalous, Talouselämä 20/2104 s. 114.
  28. a b c d e Janne Tervola: Robotille on saatava parempi näkö Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  29. a b Jyrki Alkio: TTY tiivistää yritysyhteistyötä Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2021.
  30. a b c Nokialla toimiva AGCO Power sai Pirkanmaan vientipalkinnon 2018 – Menestyäkseen alan suomalaisyrityksen "täytyy tehdä asioita fiksummin kuin kilpailijat Keski-Euroopassa" Aamulehti. 20.11.2018. Viitattu 7.4.2021.
  31. Behind the scenes of Agco Power with Alexander Duray and Jarmo Tuorila Diesel International. 7.6.2019. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  32. Nokialla tehdään kohta uudenlaisia moottoreita Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 7.4.2021.
  33. Moottoritehdas lahjoittaa suojavisiireitä Nokian ikäihmisten hoitajille – Näin ne syntyvät 3D-tulostimella Aamulehti. 28.5.2020. Viitattu 7.4.2021.
  34. Voittajat Vuoden työnantaja. Viitattu 7.4.2021.
  35. "Valtava, vakava vastuu" – Pirkanmaan Hoitokoti, Sorin Sirkus, Aulis Aarnio sekä 4H-liitto palkittiin Pirkanmaan palkinnolla Aamulehti. 1.9.2017. Viitattu 7.4.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa