Suolahti

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Äänekoskea
Tämä artikkeli kertoo entisestä kaupungista Suomessa. Muista merkityksistä kertoo täsmennyssivu Suolahti.

Suolahti on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsi Keski-Suomessa. Suolahden kaupungissa asui 5 368 asukasta (31.12.2006) ja sen pinta-ala oli 67,48 km², josta 9,75 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 95,19 asukasta/km².

Suolahti
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Äänekoski

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°33′50″N, 025°51′10″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Kihlakunta Äänekosken kihlakunta
Kuntanumero 774
Hallinnollinen keskus Suolahden keskustaajama
Perustettu 1932
– kaupungiksi 1977
Liitetty 2007
– liitoskunnat Äänekoski
Sumiainen
Suolahti
– syntynyt kunta Äänekoski
Pinta-ala 67,48 km²  [1]
(2006)
– maa 57,73 km²
– sisävesi 9,75 km²
Väkiluku 5 368  [2]
(31.12.2006)
väestötiheys 93,19 as./km²

Suolahden naapurikunnat olivat Laukaa, Sumiainen ja Äänekoski.

Historia muokkaa

Suolahden kauppala perustettiin vuonna 1932, jolloin Äänekosken kunta jaettiin Suolahden ja Äänekosken kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi.[3] Suolahdessa toimi Sisä-Suomen suojeluskuntapiirin esikunta vuosina 1940–1944 ja Suolahden sotilaspiirin esikunta 1944–1956.[4]

Suolahden kirkko rakennettiin 1940, ja vuonna 1946 perustettiin Suolahden seurakunta (aiemmin Äänekosken seurakunnan alue käsitti myös Suolahden)[5]. Kaupungiksi Suolahti muuttui vuonna 1977. Äänekosken ja Suolahden kaupungit sekä Sumiaisten kunta yhdistyivät vuoden 2007 alussa. Kuntaliitoksessa syntyneen kaupungin nimeksi tuli Äänekoski. Uuden Äänekosken kaupungin vaakunaksi tuli Suolahden kaupungin vaakuna.

Toisin kuin yleensä niitä Suomen kuntien nimiä, jotka ovat lahti-loppuisia yhdyssanoja, Suolahden nimeä taivutetaan Lahden tavoin paikallisuutta ilmaistaessa sisäpaikallissijoissa[6].

Suolahdessa on kaksi rautatieasemaa, Suolahden Wanha Asema ja Suolahden rautatieasema. Suolahdessa on myös Valtran (aiemmin Valmet) traktoritehdas.[7]

Suolahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla suolamuikkumuhennos.[8]

Kuuluisia suolahtelaisia muokkaa

Yhtyeitä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010. [vanhentunut linkki]
  2. Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 11 kesäkuuta 2023), Suolahti (kirj. Ari Öysti) , s. 117-122 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo) 
  4. Suojeluskunta www.arkistot.info. Viitattu 10.8.2017.
  5. Otavan iso tietosanakirja, osa 8 vuodelta 1964, palsta 325
  6. Kuntien nimet ja niiden taivutus Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 9.7.2017. Viitattu 22.3.2017.
  7. Valtran kotisivut valtra.fi. Viitattu 22.3.2017.
  8. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 95. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla muokkaa