Valmet

suomalainen teollisuuskonserini
Tämä artikkeli kertoo Valmet-yrityksestä. Traktorista katso Valmet (traktori), autotehtaasta Valmet Automotive ja muista Valmet-tuotteista Luettelo Valmetin tuotteista.

Valmet Oyj on suomalainen suuryritys, jolla on noin 13 600 työntekijää yli kolmessakymmenessä maassa. Valmetin asiakkaita ovat suuret sellu-, paperi- ja energiayhtiöt, joille se toimittaa teknologiaa, automaatiota ja palveluita.[5] Yhtiö kehittää myös uusia biojalostusprosesseja, joilla edistetään biomassaan perustuvien raaka-aineiden tehokasta käyttöä.[6]

Valmet Oyj
Valmet.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VALMT
Markkina-arvo Nousua3 201 milj. € (31.12.2019)[1]
ISIN FI4000074984
Perustettu 2013
Toimitusjohtaja Pasi Laine[2]
Puheenjohtaja Mikael Mäkinen[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[4]
Toimiala teollisuustuotteet ja -palvelut
Liikevaihto Nousua 3 547 milj. € (2019)[1]
Liikevoitto Nousua 281 milj. € (2019) [1]
Nettotulos Nousua269 milj. € (2019) [1]
Tilikauden tulos Nousua 202 milj. € (2019)[1]
Henkilöstö Nousua 13 598 (31.12.2019) [1]
Kotisivu www.valmet.com

Valmet tarjoaa asiakkailleen palveluina muun muassa kunnossapidon ulkoistusta, tehtaiden ja voimalaitosten parannuksia ja varaosia. Teknologiaa tarjotaan sellu-, pehmopaperi-, kartonki- ja paperitehtaille ja bioenergiaa tuottaville voimalaitoksille. Valmetin automaatioratkaisuja ovat yksittäiset mittaukset mutta myös koko tehtaan kattavat "avaimet käteen"- automaatioprojektit.[7][8]

Valmet, valtion entinen asetehdas ja entinen valtionyhtiö, on kokenut monta muodonmuutosta.[5] Valmetin taustalla on yli 200 vuoden teollisuushistoria. Se syntyi uudestaan joulukuussa 2013, kun sellu-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat irtautuivat Metso Oyj:stä.[7]

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Sen suurin omistaja on Suomen valtio sijoitusyhtiönsä Solidiumin kautta. Valmetin liikevaihto vuonna 2018 oli noin 3,3 miljardia euroa, mikä teki siitä Suomen 21. suurimman yrityksen.[9]

HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Valmetin historia
 
Valmetin valmistama sähkömoottorijunayksikkö Sm1

Valmet on valmistanut pitkän historiansa aikana muun muassa aseita, laivoja, kiskokalustoja, lentokoneita, autoja, paperikoneita, maa- ja metsätalouskoneita, instrumentteja ja talonrakennuksen laitteita.

Valmetin juuretMuokkaa

Valmetin juuret ulottuvat 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tällöin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia.[5] Tamfelt, josta kehittyi yksi johtavista teknisten tekstiilien toimittajista, perustettiin 1797. Tamfeltin toiminnot ovat nykyään osa Valmetin Palvelut -liiketoimintalinjaa.lähde?

Useat yrityksistä, jotka ovat osa uutta Valmetia, on perustettu 1800-luvulla. Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.lähde?

1946–2012Muokkaa

Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Perustamisvuonna yrityksellä oli noin 6200 työntekijää.[10] Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.[10] Entisissä asetehtaissa alettiin valmistaa muun muassa hammaslääkärintuoleja, trukkeja, paperikoneita ja Terhi-perämoottoreita.[5]

Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa 1950-luvun alussa ja toimitti ensimmäisen paperikoneensa vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.[10] Vuonna 1961 Valmet oli Suomen kuudenneksi suurin yhtiö ja sillä oli 8 841 työntekijää.[10]

1970- ja 1980-luvuilla Valmet valmisti muun muassa laivoja, lentokoneita, rynnäkkökivääreitä, vetureita ja traktoreita, mutta vähitellen Valmet alkoi keskittyä paperikoneisiin ja niihin liittyvään teknologiaan.[5] Vuonna 1988 Valmetilla oli 17 405 työntekijää.[10]

Vuonna 1999 Valmet yhdistyi Rauma Oy:n kanssa, ja syntyi Metso Oy.[5] Paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue. Vuonna 2000 Metso osti Beloit Corporationin pehmopaperin- ja paperinvalmistusteknologian sekä sen Yhdysvaltojen ja Ranskan palvelutoiminnot. Joulukuussa 2006 Metso osti norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot. Tämän hankinnan tarkoituksena oli parantaa yrityksen kykyä toimia sellu- ja paperiteollisuuden kokonaistoimittajana ja lisäksi vastata voimantuotannon ja biomassateknologioiden liiketoimintamahdollisuuksiin. Vuoden 2009 lopussa Metso osti Tamfelt Oyj:n, yhden maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista.

Uusi Valmet 2013–Muokkaa

Ylimääräinen yhtiökokous päätti 1. lokakuuta 2013 jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi[5]. 31.12.2013 tapahtuneen jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnat muodostivat uuden yhtiön, Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnoista muodostui Metso Oyj.

Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi tuli Jukka Viinanen, joka oli toiminut Metson hallituksen jäsenenä vuosina 2008–2013 ja puheenjohtajana vuosina 2009–2013.[11]

Huhtikuussa 2015 Valmet toi sellutehtaiden, paperikoneiden ja energiakattiloiden rinnalle uuden tuotteen, automaation. Se osti Metsolta 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Yksikön asiakkaista noin 80 prosenttia oli jo valmiiksi Valmetin asiakkaita ja oston avulla Valmet voi jatkossa tarjota isompia kokonaisuuksia. Yrityskaupan avulla Valmet voi lisätä tasaisesti toteutuvan liiketoiminnan määrää ja parantaa siten kannattavuutta. PAS-yksikön henkilöstömäärä oli noin 1 600 ja liikevaihto vuonna 2013 noin 300 miljoonaa euroa.[12][13]

Heinäkuussa 2015 Valmet tiedotti ostavansa Massimiliano Corsinin pehmopaperien uudelleenrullaintoiminnan. Italian Pesciassa myös kuitukankaita valmistanut 33 henkilön yksikkö on tehnyt viime vuosina noin 10 miljoonan euron liikevaihtoa.[14]

Maaliskuussa 2015 Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinasen tilalle hallituksen ulkopuolelta ruotsalainen Bo Risberg. Muita hallituksen jäseniä olivat varapuheenjohtaja Mikael von Frenckell, Lone Fønss Schrøder, Friederike Helfer, Erkki Pehu-Lehtonen ja Rogerio Ziviani. Hallitukseen valittu Pekka Lundmark jätti tehtävän tultuaan valituksi Fortumin toimitusjohtajaksi.[3][11][15]

Vuonna 2017 Valmetilla oli Suomessa 4 600 työntekijää, joista 1 300 työskenteli valmistavassa tuotannossa, esimerkiksi hitsaajina.[16]

Alkuvuonna 2019 Valmet osti pohjoisamerikkalaisen GL&V-yhtiön 113 miljoonalla eurolla.[17] GL&V oli sellu- ja paperiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja[18], eli se esimerkiksi toimitti uutta teknologiaa metsäteollisuudelle, uusi metsäteollisuuden koneita ja myi varaosia sellu- ja paperiteollisuudelle. GL&V työllisti 650 ihmistä, ja sen liikevaihto oli noin 160 miljoonaa euroa.[17] Toukokuussa Valmet osti yhdysvaltalaisen J&L Fiber ­Services -yrityksen, joka työllisti noin 100 henkilöä Winconsinin osavaltiossa ja jonka liikevaihto oli 30 miljoonaa euroa. J&L valmisti matalasakeusjauhinteriä, jota käytetään sellun ja paperin valmistuksessa. Kaupan arvo oli 51 miljoonaa euroa.[18] Molemmista yhtiöistä tuli osa Valmetin palveluliiketoimintaa.[18]

Syyskuussa 2019 Valmet kertoi rakentavansa uuden kuituteknologialaitoksen Sundsvalliin Ruotsiin. Koelaitoksen tavoitteena on vahvistaa bioenergian, biopolttoaineiden ja biokemikaalien tutkimus- ja kehitystyötä. Laitoksessa on muun muassa uusi BioTracTM-pilottilaitteisto, jossa käytetään Valmetin DNA -ohjausjärjestelmää.[6]

Valmetin organisaatioMuokkaa

 
Valmetin toimipiste Jyväskylässä

Valmet on jakanut toimintonsa viiteen maantieteelliseen alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, EMEA, Kiina ja Aasian ja Tyynenmeren alue.[7] Valmetin päätuotantopaikat ovat Jyväskylän Rautpohjassa, Ruotsin Karlstadissa ja Sundsvallissa ja Kiinan Xianissa ja Shanghaissa.[19] Rautpohjassa suunnitellaan paperi- ja kartonkikoneita, valmistetaan avainkomponentteja kuten perälaatikoita ja avainteloja sekä kootaan Eurooppaan menevien konetoimituksia.[19]

Valmetin liiketoimintaan kuuluu neljä liiketoimintalinjaa: Palvelut, Sellu ja energia, Paperit ja Automaatio.[8] [7]

PalvelutMuokkaa

Palvelut-liiketoiminta on Valmetin suurin liiketoimintalinja. Esimerkiksi vuonna 2018 sen osuus Valmetin liikevaihdosta oli 37 prosenttia.[18] Liiketoimintalinja tekee muun muassa tehdasparannuksia ja tarjoaa esimerkiksi paperikoneiden telapalveluja, paperikonekudoksia, suodatinkankaita, varaosia ja elinkaaripalveluja. Yksikön asiakkaat toimivat etupäässä sellu-, paperi- ja energia-aloilla. Yksikkö tarjoaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä, parannetaan sekä toiminnan turvallisuutta että energian, veden ja raaka-aineiden käytön tehokkuutta.[8][20]

Valmetin Palvelut-liiketoimintalinjan tärkeimpiä globaaleja kilpailijoita ovat vastaavalla tuotevalikoimalla Andritz ja Voith Paper. Toiset kilpailijat, kuten Sandusky, Albany, Joh. Clouth, Leripa, Aikawa ja AstenJohnson, ovat keskittyneet tiettyihin tuotesegmentteihin. Myös kilpailijoilla Kadant, SchäferRolls, MWN, Bellmer, Hannecard ja Papcel on Valmetiin verrattuna rajoitettu tarjooma samoin kuin omilla paikallisilla niche-sektoreillaan toimivilla kilpailijoilla Jinni, Wuxi Refine Tech, Richter, Beijing Up-Tech, TTT ja AGW.[21]

AutomaatioMuokkaa

Valmetin automaatiotoimintojen pääkonttori sijaitsee Tampereen Härmälässä, jossa sillä oli 600 työntekijää vuonna 2018. Yhteensä yksiköllä oli 1 802 työntekijää, joista 850 oli Suomessa.[22] Valmetilla on kahdeksan suorituskykykeskusta, joissa se palvelee etänä teollisuusasiakkaidensa tuotantoa. Keskuksissa analysoidaan asiakasyritysten tuotantolinjoilta kerättyä dataa, jonka perusteella heille voidaan tarjota etätukea ja erilaisia teollisen internetin sovelluksia ja palveluita. Etätukea tarjotaan muun muassa ympäri maailmaa sijoittuville paperi- ja kartonkikoneille. Etätuen ansiosta Valmetin työntekijöitä ei välttämättä tarvitse lähettää toiselle mantereelle.[22]

Valmetin Automaatio-liiketoimintalinjan tuotteita ovat automaatioratkaisut, joita ovat esimerkiksi yksittäiset mittaukset tai koko tehtaan kattavat automaatiojärjestelmät.[8][23] Tuotevalikoimaan kuuluu myös teollista prosessia analysoivia kamerajärjestelmiä ja skannereita sekä risteily- ja rahtialusten automaatiolaitteistoja.[22] Yksikön asiakkaat toimivat paperi-, sellu- ja energiateollisuuden lisäksi esimerkiksi meijereissä, öljynjalostamoissa, kaasuterminaaleissa ja risteilyaluksissa.[22]

Yksikön suurimpiin asiakkaisiin kuuluu Royal Caribbean Cruises, yksi maailman suurimmista risteilyvarustamoista. Valmet toimittaa aluksiin automaatiotilauksia, joilla katetaan laivan järjestelmät koneistosta ilmanvaihtoon. Valmet on toimittanut noin viidesosan telakoiden ilmoittaman uuden risteilijäkannan automaatiosta. Rahtialuksiin se toimittaa rikkipesureita ja niihin liittyviä järjestelmiä.[22]

Valmet DNA -automaatiojärjestelmää käytetään sellu-, paperi-, energia- ja muussa prosessiteollisuudessa eri puolella maailmaa. Se on Valmet Automation Oy:n kehittämä automaatiojärjestelmä, joka soveltuu prosessin-, koneen-, moottorikäyttöjen ja laatuohjauksien toteuttamiseen. [24] Erilaisia prosesseja koskevat tiedot voidaan räätälöidä käyttäjien ja käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan. [25] Esimerkiksi Lahti Energia käyttää Valmet DNA -järjestelmää ohjaamaan tuotantoaan lämpölaitoksissaan Lahdessa, Heinolassa ja Vääksyssä.[26] Järjestelmään lisättiin vuonna 2019 selainpohjainen käyttöliittymä.[25]

Valmetilla on myös laadunhallintaratkaisu Valmet IQ.[27]

Valmetin suurimmat kilpailijat hajautettujen ohjausjärjestelmien markkinoilla ovat ABB, Honeywell, Emerson, Siemens ja Yokogawa, sekä sellu- ja paperiautomaation että energian ja prosessien liiketoiminnoissa. Sellu- ja paperiautomaatiossa pääkilpailijat laatujärjestelmämarkkinoilla ovat ABB, Honewell, Voith, Paperchine, Procemex, Cognex ja Isra Vision kun taas ABB ja BTG kilpailevat Valmetin kanssa analysaattorimarkkinoilla.[21]

Sellu ja energiaMuokkaa

Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan tuotteet ovat erilaisia teknologioita ja ratkaisuja, jotka liittyvät sellun ja energian tuotantoon ja biomassan jalostukseen. Linjan tuotteet on jaettu kolmeen pääryhmään: sellu, energia ja biomassa.[8][28] Vuonna 2019 maailmassa oli 3 800 sellu- ja paperitehdasta ja niistä yli puolet on Valmetin asiakkaita.[29]

Sellun tuotantoMuokkaa

Selluprojektit voivat olla yksittäisiä kone- tai laitetoimituksia tai kokonaisen tehdaslinjan toimituksia. Sellusta valmistetaan erilaisia paperilajeja, kuten kartonkia, pehmopaperia ja painopaperia, mutta sitä käytetään myös viskoosi- ja hygieniatuotteissa. Valmetin selluliiketoiminnan asiakkaat ovat mekaanisen ja kemiallisen massan tuottajat ja kuitulevyteollisuuden yhtiöt. 2010-luvulla uusia asiakkaita saatiin erityisesti Etelä-Amerikasta ja Aasiasta. Massanvalmistusprosessissa tarvitaan erilaisia koneita eri vaiheisiin ja Valmet toimittaa teknologioita kaikkiin vaiheisiin.[8][28]

Valmetin pääkilpailija selluliiketoiminnassa on Andritz,[21] jonka kanssa se kilpailee markkinajohtajuudesta. Vuonna 2020 Valmetin osuus markkinoista oli noin 40 % ja koko markkinoiden koko noin 1,4 miljardia euroa.[30]

Energian tuotantoMuokkaa

Energiaratkaisuja Valmet tukee toimittamalla ja uudistamalla muun muassa biomassaa hyödyntäviä energiantuotantokattiloita, biomassaa, hiiltä, kierrätyspolttoainetta ja lajiteltua jätettä käyttäviä leijukerroskattiloita, öljy- ja kaasukattiloita. Valmet toimittaa myös lämpö-, sähkö- ja voimalaitoksia ja ympäristönsuojelujärjestelmiä, joissa hallitaan ilman laatua. Yksikön asiakkaita ovat kunnat, julkiset laitokset ja yhtiöt, jotka toimivat energia-, prosessi-, sellu- tai paperiteollisuudessa. Päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat ja EMEA.[8][28] Valmetin tärkeimpiä kilpailijoita energialiiketoiminnassa ovat Andritz, Amec Foster Wheeler ja Babcock & Wilcox.[21]

Biomassan muunnosteknologiatMuokkaa

Valmetin LignoBoost-teknologian kehitti alun perin Ruotsissa toimivat tutkimuslaitos Innventia ja Chalmersin teknillinen yliopisto Göteborgissa. Vuonna 2008 teknologia hankittiin Valmetille ja sen kehittämistä jatkettiin. LignoBoost on ligniininerotuslaitos, joka integroidaan sellutehtaan kylkeen erottelemaan ligniiniä mustalipeästä. LingoBoosteja on toimitettu esimerkiksi Stora Ensolle [31] ja amerikkalaiselle Domtarille, joka otti sen käyttöön ensimmäisenä.[32]

LignoBoostin avulla voidaan tuottaa uusiutuvaa ligniiniin perustuvaa raaka-ainepohjaa lukuisille sovelluksille, joita voivat olla esimerkiksi biokemikaalit, komposiitit, liikennepolttoaineet, tekniset hiilet, liimat sekä hiilikuidut.[31] LingnoBoost-teknologian lisäksi Valmetilla on useita erilaisia bioteknologiaratkaisuja, kuten biohiili, ratkaisuja toisen sukupolven bioetanolin valmistukseen, pyrolyysiöljy sekä biomassan suora ja epäsuora kaasutus.[33]

Valmetin, Fortumin ja VTT:n yhteisessä bioöljyprojektissa kaupallistettiin integroitu pyrolyysiteknologia, jolla voidaan tuottaa uusiutuvaa bioöljyä korvaamaan teollisuuden lämmitysöljyä. Jatkoprojektissa Valmet ja Fortum kehittivät teknologiaa, jolla voidaan tuottaa lignoselluloosaperäisiä polttoaineita, kuten liikennepolttoaineita tai bionesteitä. Ne tekivät yhteistyötä ruotsalaisen öljynjalostajan Preemin kanssa.[34]

PaperitMuokkaa

Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan asiakkaat toimivat kartonki-, pehmopaperi- ja paperiteollisuudessa[35] – ne valmistavat kartongista, pehmopaperista ja paperista esimerkiksi pakkauksia, nenäliinoja, käsipyyhkeitä, WC-paperia ja kirjoitus- ja painopaperia. Asiakasyrityksille toimitetaan uusia koneita ja niiden nykyisiä koneita uudistetaan.[35]

Merkittävä osa liiketoiminta-alueen tuotannosta on Suomessa, minkä vuoksi kotimainen alihankintaverkosto on suuressa roolissa. Esimerkiksi Jyväskylässä Rautpohjassa on Valmetin suurin yksittäinen tuotantolaitos, jonka lähellä on paljon alihankintaa.[35]

Valmetin tärkeimpiä kilpailijoita pehmopaperin osalta ovat Andritz, Voith Paper ja Toscotec, kun taas sekä kartongin että paperin osalta tärkeimmät kilpailijat ovat Voith Paper, Bellmer ja PMT.[21]

JohtoMuokkaa

Maaliskuussa 2020 Valmetin johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Pasi Laineen lisäksi Aki Niemi, Sami Riekkola, Bertel Karlstedt, Dave King, Julia Macharey, Kari Saarinen, Anu Salonsaari-Posti, Celso Tacla, Jukka Tiitinen, Vesa Simola, Jari Vähäpesola ja Xiangdong Zhu.[36]

Valmetin hallitukseen kuuluu 5–8 varsinaista jäsentä. Keväällä 2020 hallitukseen kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Mikael Mäkinen, hallituksen varapuheenjohtaja Aaro Cantell ja Pekka Kemppainen, Monika Maurer, Eriikka Söderström, Tarja Tyni, Rogério Ziviani sekä henkilöstön edustajana Riina Vilander.[37]

OmistajatMuokkaa

Valmetin suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat olivat 29.2.2020:[38]

  1. Solidium Oy 11,14 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,72 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,91 %
  4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,84 %
  5. OP-rahastot 1,70 %
  6. Valtion Eläkerahasto 1,03 %
  7. Keva 0,87 %
  8. Evli-rahastot 0,61 %
  9. Danske Invest -rahastot 0,57 %
  10. Nordea-rahastot 0,41 %

Tutkimus ja kehitysMuokkaa

Valmetilla on pitkä tausta sellu-, paperi- ja energiantuotantoalojen innovaatioista. Tällä hetkellä Valmetin tutkimus- ja tuotekehitystyössä keskitytään kustannustehokkaisiin, modulaarisiin ja vakioituihin ratkaisuihin, jotka parantavat esimerkiksi energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta ja pienentävät asiakkaiden kustannuksia. Toinen painopistealue on biomassan muunnosteknologiat. Tutkimus- ja tuotekehitystyö tehdään pääasiassa yrityksen sisällä Suomessa ja Ruotsissa, mutta osa työstä tehdään yhteistyössä asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.[39] Vuonna 2020 Valmetilla oli noin 1 300 suojattua keksintöä.[39]

TunnustuksiaMuokkaa

  • Vuonna 2019 Valmet valittiin kuudetta kertaa peräkkäin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin (DJSI). Yhtiö listattiin sekä Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World että DJSI Europe -indekseihin.[40]
  • Vuonna 2019 Kasvu Open palkitsi Valmetin Suomen Kasvupalkinnolla, perusteluina yhtiön vahva kasvu ja se, miten se rakentaa teknologiayhtiöstä maailman parasta palveluyritystä. Yhtiö sai kiitosta myös vastuullisuudesta ja liiketoiminnan välillisistä vaikutuksista alihankintaverkostoon.[35]
  • Vuonna 2019 tehdyssä ammattilaistutkimuksessa Valmet oli toiseksi suosituin tekniikan alan työnantaja. Vuosittaisen kyselyn toteuttaja on Universum Global.[41]
  • Tammikuussa 2020 Valmet sijoittui kansainvälisen CDP-järjestön tekemässä yritysten ilmastotoimien vertailussa 179 parhaimman yrityksen joukkoon. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 8 000 yritystä.[42]

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Tilinpäätös 2019 Valmet. Viitattu 13.3.2020.
  2. Johtoryhmä Valmet. Viitattu 17.8.2019.
  3. a b Hallitus Valmet. Viitattu 17.8.2019.
  4. Locations Valmet. Viitattu 19.4.2016.
  5. a b c d e f g Näin Urho Kekkonen ja Valmetin perämoottori pelastivat Suomen pääministerin Innsbruckin olympialaisissa 1964 Helsingin Sanomat. 9.2.2018. Viitattu 21.4.2018.
  6. a b Alexandra Huhta: Valmet rakentaa uuden koelaitoksen Sundsvalliin Arvopaperi. Viitattu 13.3.2020.
  7. a b c d Valmet lyhyesti Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  8. a b c d e f g Liiketoiminnat Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  9. Tässä ovat Talouselämä 500 -yritykset: Suomen suurimmat yritykset ja niiden tunnusluvut taulukossa Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.
  10. a b c d e Björklund, Nils: Valmet - asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, s. 333. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1.
  11. a b Valmet saa hallituksen puheenjohtajan Ruotsista Kauppalehti. Viitattu 12.11.2015.
  12. Valmetilla vauhti päällä Kauppalehti. Viitattu 11.11.2015.
  13. Valmetilla ja Metsolla iso yrityskauppa: arvo 340 miljoonaa Taloussanomat. Viitattu 11.11.2015.
  14. Valmet ostaa liiketoimintaa Massimiliano Corsinilta Talouselämä. Viitattu 11.11.2015.
  15. Pörssitiedote 08042015 Kauppalehti pörssiuutiset. Kauppalehti / Valmet tiedote. Viitattu 23.2.2016.
  16. Pekka Lähteenmäki: "Lasikatto rikki ja töitä pojille" – Valmet torjuu lasikattoa ja järjesti työharjoittelua sadalle nuorelle Talouselämä. Viitattu 9.10.2017.
  17. a b Valmet ostaa GL&V-yhtiön – kauppahinta yli 100 miljoonaa Ilta Sanomat. 26.2.2019. Viitattu 13.3.2020.
  18. a b c d Maija Tamminen: Valmet jatkaa ostolinjallaan – jo toinen yrityskauppa tänä vuonna Pohjois-Amerikassa Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.
  19. a b Valmet trimmaa alihankkija verkostonsa Tekniikka & Talous. Viitattu 12.11.2015.
  20. Palvelut Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  21. a b c d e Valmetin kilpailijat www.valmet.com. Viitattu 29.6.2018.
  22. a b c d e Perttu Räisänen: Valmet automatisoi maailmaa Tampereelta: ”Aikaansaamamme säästöt ovat tuoneet meille jopa seitsemännumeroisia bonuksia” Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  23. Automaatio Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  24. Valmet Oyj: Valmet DNA automation system valmet.com. Viitattu 18.10.2016. (englanniksi)
  25. a b TIVI: Paperitehdas saa web-käyttöliittymän Tivi. Viitattu 13.3.2020.
  26. Anna Juvonen: Valmetille kahden miljoonan euron tilaus Lahdesta Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  27. Valmet toimittaa automaatio- ja laadunhallintajärjestelmät Suzhou Taison Paperin tehtaalle Kiinaan www.ammattilehti.fi. Viitattu 13.3.2020.
  28. a b c Sellu ja energia Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  29. Uusia teknologioita ja vanhojen sovelluksia Paperi ja puu. 20.9.2019. Viitattu 13.3.2020.
  30. Sellu ja energia www.valmet.com. Viitattu 20.3.2020.
  31. a b Ligniini jalostuu energiaa pitemmälle Paperi ja puu. 5.10.2016. Viitattu 13.3.2020.
  32. Jorma Pöysä: UPM kehittää sovelluksia ligniinille - puolet vanerin myrkyllisestä fenolista voidaan jo korvata Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  33. Valmetin toimittama Sunilan tehtaan LignoBoost-laitos luovutettu Stora Ensolle www.ammattilehti.fi. Viitattu 13.3.2020.
  34. Miina Rautiainen: Valmet ja Fortum kehittävät uudenlaisia tapoja valmistaa biopolttoaineita – suomalaista teknologiaa Ruotsiin Tekniikka & talous. Viitattu 13.3.2020.
  35. a b c d Janne Pöysti: Suomen Kasvupalkinnon saaneen Valmetin Jari Vähäpesola: ”Tämä on tosi hieno kunnianosoitus meidän henkilöstölle” Kauppalehti. Viitattu 13.3.2020.
  36. Valmetin johtoryhmä www.valmet.com. Viitattu 13.3.2020.
  37. Valmetin hallitus www.valmet.com. Viitattu 13.3.2020.
  38. Suurimmat osakkeenomistajat www.valmet.com. Viitattu 13.3.2020.
  39. a b Tutkimus ja kehitys Valmet. Viitattu 20.3.2020.
  40. Valmet included in the Dow Jones Sustainability Index www.pulpapernews.com. Viitattu 13.3.2020. (ruotsiksi)
  41. Anna-Kaisa Urpelainen: Nuoret naiset eivät pidä Nokiaa houkuttelevana työnantajana – "Nokialla on mielikuvallinen ongelma" Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.
  42. Sanna Pekkonen: Maailman ilmastojohtajat listattiin – kärkijoukkoon mahtui neljä suomalaista yhtiötä Talouselämä. Viitattu 13.3.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Björklund, Nils G.: Valmet: Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, Gummerus, 1990

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valmet.