VTT

suomalainen valtion omistama teknillinen tutkimuskeskus
Tämä artikkeli käsittelee VTT-tutkimusorganisaatiota. VTT voi tarkoittaa myös valtiotieteiden tohtoria ja Valtion Tykkitehdasta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Suomen suurin soveltavaa tutkimusta tekevä tutkimuskeskittymä ja tutkimus- ja teknologiayhtiö. VTT tuottaa teknologia- ja tutkimuspalveluja niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin yrityksille ja julkiselle sektorille.[5]

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
VTT logo reverse orange.png
VTT:n päärakennus Espoon Otaniemessä.
VTT:n päärakennus Espoon Otaniemessä.
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 16. tammikuuta 1942 (80 vuotta sitten)
Pääkonttori Tekniikantie 21, Otaniemi, Espoo[1]
Ministeriö Osakeyhtiö, valtion kokonaan omistama, kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan[2]
Työntekijöiden määrä 2 103 (VTT-konserni 31.12.2019)[3]
Budjetti 245 miljoonaa euroa (VTT-konserni 2019)[3]
Johtaja Antti Vasara[3]
Tytärlaitokset VTT Memsfab Oy, VTT SenseWay, VTT Ventures Oy, VTT International Oy ja VTT Holding Oy[4]
Kotisivu

VTT on osa Suomen innovaatiojärjestelmää, ja sillä on keskeinen asema suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kehittämisessä. VTT on valtion kokonaan omistama erityistehtävää toteuttava voittoa tavoittelematon yhtiö[6]. VTT kuuluu Suomen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.[2]

HistoriaMuokkaa

VTT:n synnyn taustatMuokkaa

VTT:n historia ulottuu 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, jolloin Suomen kansallista tutkimusjärjestelmää kehitettiin, perustettiin aineenkoetuslaitos, Teknillinen korkeakoulu, teollisuuden yhteisesti rahoittama tutkimuslaitos. Myös teollisuudella oli omia tutkimuslaboratorioita. 1930-luvulla kansallista tutkimusjärjestelmää kehittivät Helsingin yliopiston kemian laitoksen nuori tutkijapolvi sekä Teknillisen korkeakoulun (TKK) insinöörikoulukunta. Insinöörikoulukunta alkoi ajaa rakennusteknillisen laboratorion perustamista, mutta selvittelyvaiheen jälkeen se kasvatti suunnitelmansa yhteensä viiteen eri laboratorioon. Kemistit ehdottivat huomattavasti laajempaa ratkaisua, jossa painotettiin yhteistyötä teollisuuden kanssa.[7]

Valtio käsitteli kilpailevia ehdotuksia lähes kolme vuotta, ja vuonna 1937 se valitsi TKK:n ratkaisun ja myönsi sille määrärahan laboratorion rakentamista varten. Hanke kuitenkin viivästyi, sillä Teknillisen korkeakoulun päärakennus vaurioitui pahasti marraskuussa 1939 talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa. Rakennuslaboratorio liitettiin korkeakoulun rakennussuunnitelmiin vuonna 1941. VTT:n ensimmäisen laboratoriorakennuksen pohjana oli aineenkoetuslaitos, minkä lisäksi tutkimuslaitokseen tuli myös vuori-, tie- ja paloteknisen tutkimuksen laboratoriot.[7]

Valtion Teknillinen tutkimuslaitos (VTL) (1942–1972)Muokkaa

Valtion Teknillinen tutkimuslaitos perustettiin 16. tammikuuta 1942 presidentti Risto Rytin allekirjoittamalla lailla harjoittamaan teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa. Rakentaminen aloitettiin heti, ja tutkimuslaitos valmistui syksyllä 1943. Rakennuksen tilavuus oli 20 000 kuutiometriä, ja siihen sijoitettiin seitsemän VTL:n kymmenestä ensimmäisestä laboratoriosta.[7] Tutkimuslaitos siirrettiin Oy Keskuslaboratoriosta Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen.[8] Laitoksen ensimmäisenä ylijohtajana toimi vuosina 1942–1947 Martti Levón, joka toimi Teknillisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1940–1943 ja 1946–1955.[9] Sodan aikana tutkimuslaitoksen toiminta painottui kotirintaman puolustuskyvyn parantamiseen. Laboratoriossa tutkittiin esimerkiksi heikkolaatuisia ruokatarvikkeita, korvikkeita, palosuojelua, palamattomia puumateriaaleja ja korsukamiinoita.[10][7] Sodan jälkeen VTL laajeni vauhdikkaasti, ja sitä työllisti erityisesti sotakorvaustuotteiden laadunvarmistus.[7]

Vuonna 1948 VTL:n ylijohtajana aloitti Edward Wegelius.[11] Vuonna 1950 tutkimuslaitos muodostui 15 laboratoriosta. Valtio osti Otaniemen kartanon maat vuonna 1949, ja vuonna 1955 Vuoriteknillinen laboratorio muutti ensimmäisenä VTL:n laboratoriona Otaniemeen.[7] Laitoksen punatiiliset rakennukset suunnitteli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto.[12]

VTL:stä kasvoi 1960-luvulla Suomen suurin tutkimuslaitos,[11] se työllisti yli 400 henkilöä[13]. 1960-luvun puolivälissä sillä oli jo 26 laboratoriota, joissa työskenteli yhteensä yli 400 tutkijaa.[10] Vuonna 1968 ylijohtajan titteli muutettiin pääjohtajaksi. Wegeliuksen kaudella VTL:n asema kansainvälisestikin korkeatasoisena tutkimuskeskuksena vakiintui.[11]

Kun Wegelius jäi eläkkeelle vuonna 1970, hänen seuraajanaan aloitti Pekka Jauho.[11] [14] 1970-luvulla ympäristökysymykset nousivat julkisuuteen, mikä toi VTT:lle lisää tutkimuskohteita.[10] Pääjohtaja Jauho käynnisti tutkimuslaitoksessa laajan modernisoinnin, esimerkiksi hallintoa yksinkertaistettiin, testaustoiminta laajeni tutkimukseen. Tutkimuslaitoksen nimi päätettiin muuttaa Valtion teknilliseksi tutkimuskeskukseksi (VTT).[14]

Vuonna 1971 valtioneuvosto siirsi Otaniemen tutkimusreaktorin hallinnan Teknillisen korkeakoululta VTT:lle.[15]

Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) (1972–2009)Muokkaa

Valtion teknillinen tutkimuslaitoksen nimi muuttui 1972 muotoon Valtion teknillinen tutkimuskeskus[7]. VTT sai uusia tehtäviä teollisen toiminnan kasvaessa ja monipuolistuessa. Se osallistui myös yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseen liittyvään tutkimukseen. Toiminta keskittyi teknilliseen tutkimukseen ja siihen liittyvään kehitystyöhön.[14]

VTT:n päärakennus valmistui Espoon Otaniemeen vuonna 1975.[7]

VTT perusti 1970- ja 1980-luvuilla uusia laboratorioita Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään ja Outokumpuun.[12] 1980-luvulla VTT oli aktiivisesti mukana yhteistyössä, jonka tuloksena syntyi matkapuhelin. VTT:ssä kehitettiin vuonna 1984 myös maailman ensimmäinen videokuvapuhelin.[16] Pääjohtaja Jauho jäi eläkkeelle 1987. Hänen kaudellaan VTT:n henkilöstömäärä oli nelinkertaistunut, erityisesti tilaustoiminnan kasvessa.[14]

Jauhon seuraajana aloitti Markku Mannerkoski. Hänen kaudellaan VTT:n toiminnassa korostuivat huipputekniikan tutkimus, korkeatasoinen testaus ja kansainvälinen yhteistyö. Tutkimustuloksia alettiin siirtää entistä tehokkaammin teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttöön. Hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä muutettiin hierarkkisempaan suuntaan laitoksen tuloksellisuuden, suunnittelun ja seurannan vahvistamiseksi. Tutkimus- ja kehittämismarkkinat kansainvälistyivät voimakkaasti, mikä nosti kilpailun määrää ja edellytti yritysmäisempää otetta. Mannerkoski jäi eläkkeelle 1999.[17]

Vuonna 1990 VTT:llä oli Otaniemessä maanalaista laboratoriotilaa lähes 6 000 kuutiota ja 15 000 neliömetriä louhittuna yli 20 metrin syvyydessä[18].

Mannerkoskea seurasi uutena pääjohtajana Erkki K. M. Leppävuori.[13]

 
VTT:n vanha logo, joka oli käytössä 2002–2018.

Alkuvuonna 2002 perustettiin VTT:n strateginen tutkimusohjelma, Agile Software Technologies, jossa tutkittiin ketterää ohjelmistokehitystä.[19]

VTT avasi toukokuussa 2007 Espoossa tutkimusympäristön, joka oli omistettu hajautetun energiantuotannon mallinnukseen ja optimointiin.[20] Kesäkuussa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi kauppa- ja teollisuusministeriön esitystä käynnistää valmistelutyö VTT:n muuttamiseksi liikelaitokseksi alkuvuonna 2009. Liikelaitoksena VTT:llä olisi joustavammat rahoitusmahdollisuudet ja se voisi tehostaa kehittämiensä teknologioiden ja osaamisen kaupallista hyödyntämistä Suomessa ja ulkomailla tytäryhtiöidensä kautta.[21]

Teknologian tutkimuskeskus VTT (2010–2014)Muokkaa

Uusi nimi Teknologian tutkimuskeskus VTT otettiin käyttöön vuonna 2010 [7] VTT jakautui konsernirakenteeseen. Uuteen VTT Groupiin sisältyi emo-VTT:n lisäksi kolme tytäryhtiötä, VTT Expert Services Oy, VTT Ventures Oy ja VTT International Oy.[22] VTT Memsfab Oy aloitti toimintansa vuonna 2011.[23]

VTT:llä oli vuonna 2012 yli 3 000 työntekijää.[13] VTT päätti sulkea tutkimusreaktorinsa, koska sen ylläpito maksoi noin 400 000 euroa vuodessa.[24][25] Reaktori sammutettiin pysyvästi vuonna 2015 poistamalla sydämestä useita polttoainesauvoja.[15].

VTT uudisti vuonna 2014 organisaatiotaan, ja toiminta jaettiin kolmeen liiketoiminta-alueeseen[26]:

  • tietointensiiviset tuotteet ja palvelut,
  • älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät sekä
  • luonnonvara- ja ympäristöratkaisut.

Hallitus esitti toukokuussa 2014, että VTT muutettaisiin osakeyhtiöksi ja Mikes ja VTT yhdistettäisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan VTT toimi hyvin yritysmäisesti, sillä se sai noin 70 prosenttia tuloistaan yritysten toimeksiannoista ja kilpailun piirissä olevasta tutkimusrahoituksesta.[27]

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy (2015–)Muokkaa

Mittatekniikan keskus Mikes yhdistettiin tammikuussa 2015 VTT:hen, ja samalla Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä muodostettiin osakeyhtiö. Yhtiön toimialaksi määriteltiin teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi sekä toimiminen kansallisena metrologialaitoksena. Osakeyhtiönä VTT pystyi reagoimaan aiempaa herkemmin asiakkaiden sekä ympäristön muutoksiin sekä toimimaan vapaammin rahoitusmarkkinoilla.[5] Espoon Kivenlahteen perustettiin bio- ja kiertotalouden tutkimuskeskus Bioruukki. Sen tavoitteena oli pyrkiä ylittämään keksintöjen kaupallistamiseen liittyvä kuolemanlaakso.[28]

Helsingin Sanomat nosti helmikuussa 2016 esiin epäilyn tiedevilpistä VTT:n entisessä metabolomiikan tutkimusryhmässä, jota johti tutkimusprofessori Matej Orešič. VTT oli ollut jo aiemmin epäilystä yhteydessä Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan ja teettänyt epäilystä selvityksen ulkopuolisilla tutkimusfirmoilla, eikä selvityksissä löydetty todisteita selkeästä vilpistä. Asioiden selkiinnyttämiseksi VTT avasi tapauksen uudelleen selvitettäväksi, nimitti riippumattomat tahot selvittämään tutkimuseettiset ja johtamiskäytäntöön liittyvät asiat ja julkisti saamansa raportit.[29] Selvitysmiehet eivät löytäneet näyttöä vuonna 2008 julkaistun Journal of Experimental Medicinen diabetesartikkeliin kohdistuvasta tutkimuseettisestä vilpistä[30].

VTT sai vuonna 2017 valtionavustusta 73 miljoonaa euroa, mikä oli 28 prosenttia VTT-konsernin kokonaisbudjetista. Sen liikevaihdosta 32 prosenttia tuli julkiselta sektorilta Suomesta ja loput yksityiseltä sektorilta, Suomesta 33 prosenttia ja muista maista 35 prosenttia.[31]

VTT myi testaus-, tarkastus- ja sertifiointipalveluja tarjoavan VTT Expert Services Oy:n ja Labtium Oy:n tammikuussa 2018 Eurofins Scientific Groupille.[32] Saman vuoden toukokuussa VTT kertoi alkavansa koordinoida eurooppalaista yli kymmenen miljoonan euron konsortiota, jossa kehitetään kaupallisia sovelluksia korkean lämpötilan sofc-polttokennoteknologiasta. Viisi vuotta kestävän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa vähäpäästöistä sähköä ja lämpöä luotettavasti ja aiempaa tehokkaammin.[33]

VTT käynnisti vuonna 2019 oman hautomotoiminnan VTT Launchpadin, jonka kautta se tukee tutkimustiimejä yrityksen perustamisessa.[34] Joulukuussa VTT perusti Turkuun autonomiseen liikkumiseen keskittyvän yksikön, VTT Sensewayn.[35]

VTT ilmoitti toukokuussa 2020, että se hankkii Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen. Sen tavoitteena oli rakentaa kvanttitietokone, jossa olisi 50 kubittia. Jos tavoitteeseen päästään aikataulussa, Suomi kuuluisi maailman parhaimpiin kvanttitietokoneiden kehittäjiin. Konetta käytettäisiin oppimisalustana yliopistoille ja yrityksille, joiden tehtäväksi jäisi tuotteen kaupallistaminen.[36] Kvanttitietokoneen toimittajaksi valittiin suomalainen kvanttilaskennan parissa toimiva IQM.[37] Syksyllä VTT:n tutkimusympäristöjä olivat esimerkiksi Bioruukki, teollinen biotekniikka, kuitutuotteiden kehitysympäristö, 5G-testiverkko, Micronova, Mikes, PrintoCent, Älykäs valmistus ja robotiikka (SMACC), Materiaaliteknologia, Liikenne- ja energiajärjestelmät ja Ydinturvallisuustalo.[38] VTT:n palvelut oli koottu kolmeen liiketoiminta-alueeseen.[39]

OrganisaatioMuokkaa

VTT:n pääkonttori on Espoon Otaniemessä. Toimitusjohtaja on TkT Antti Vasara.[40] Toimipisteitä on lisäksi Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Tampereella ja Oulussa.[41]

VTT:llä oli vuonna 2022 neljä tytäryhtiötä[42]:

  • VTT Ventures Oy
  • VTT International Oy
  • VTT SenseWay Oy
  • VTT Holding Oy

VTT:llä on myös viisi kärkihanketta, joita se kutsuu eksponentiaalisen kasvun ja toivon teknologioiksi[43]:

  • biotekninen ruuantuotanto
  • kvanttiteknologia,
  • materiaalien uudenlainen käyttö,
  • minikokoiset ydinreaktorit ja
  • muovin kemiallinen kierrätys

VTT:n toiminta ja vaikuttavuusMuokkaa

VTT saa valtiolta tutkimusrahoitusta perustehtävänsä hoitamiseen, mutta valtion rahoittama tutkimustoiminta on eriytetty yhtiön kaupallisesta toiminnasta.[27] VTT:llä on kolme erityistehtävää[44]:

  • strateginen tutkimus eli teknologian soveltava tutkimus ja kehittäminen sekä niihin liittyvä ennakointitoiminta
  • liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus eli teknologiaan ja innovaatioihin perustuvat tutkimus- ja asiantuntijapalvelut
  • toiminta kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta. VTT ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

VTT:n yhdistää eri teknologia-alojen osaamista ja auttaa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan luomaan uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä, liiketoimintamalleja ja palveluja. VTT auttaa myös innovaatioiden kaupallistamisessa ja nopeuttaa siirtymää tutkimuksesta liiketoimintaan.[45]

VTT mittaa monin tavoin toimintansa vaikuttavuutta ja hyötyjä[46], joita toiminta tuottaa yrityksille ja yhteiskunnalle. VTT:n mukaan 27 prosenttia suomalaisista innovaatioista sisälsi vuonna 2020 VTT:n osaamista.[47]

YhteistyökumppaneitaMuokkaa

  • VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat kehittäneet yhdessä kaukolämpöä tuottavaa pienydinvoimalaa. Sen avulla voitaisiin kattaa koko kaupungin kaukolämpötarve. VTT:n tavoite on, että ensimmäinen testilämpövoimala toimisi 2020-luvulla ja ensimmäiset teollisen mittakaavan reaktorit 2030-luvulla.[36]
  • VTT ja Saab tekevät yhteistyötä tutkimuksessa, joka liittyy huoltovarmuuskriittiseen teknologiaan, esimerkiksi uusiin materiaaleihin ja anturitekniikkaan, joita hyödynnetään paitsi Saabin tutka- ja johtamisjärjestelmissä, myös ilmailussa ja vedenalaisissa järjestelmissä.[48]
  • VTT:llä on yhteinen tutkimusravintola TestEat IBM:n ja Fazerin kanssa. IBM:n toimitalossa Munkkiniemessä sijaitsevassa tutkimus- ja pilottiravintolassa testataan uusia IT-tekniikoita ja tekoälyä.[49]
  • Fazer on myös lisensioinut VTT:n kehittämän kaurateknologian, jonka avulla voidaan hyödyntää kauran terveysvaikutteisia ainesosia.[50]
  • VTT ja Rolls-Royce suunnittelevat ensimmäisen sukupolven etäohjattavia ja autonomisia laivoja.[51]
  • VTT kertoi huhtikuussa 2020 kehittävänsä HUS:n ja Helsingin yliopiston rokotetutkimuskeskuksen kanssa virusantigeenien määritykseen perustuvaa testausmenetelmää koronavirukselle.[52] Syksyllä 2020 Suomessa alkoi monialainen tutkimushanke, jossa selvitettiin koronan leviämistä ilmassa. Tutkimustulokset VTT:n, THL:n ja Tampereen yliopiston yhteisestä hankkeesta valmistunevat alkuvuodesta 2021.[53]päivitettävä
  • VTT on mukana EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa L3Pilot-hankkeessa, jossa tehdään laajoja tietestejä robottiautoille. Hankkeeseen kuuluu 34 organisaatiota, ja sitä johtaa saksalainen Volkswagen-konserni.[54]
  • VTT toimittaa komponentteja ranskalaiseen ITER-koefuusioreaktoriin, jossa hyödynnetään fuusiovoimaa.[55]
  • VTT on tutkinut sisua Helsingin yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tutkimus keskittyi sisun olemukseen ja merkitykseen esimerkiksi työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta.[56]
  • Suomen tekstiili ja muoti ry ja VTT ovat tehneet linjauksen siitä, miten tekstiiliteollisuuden arvoketjua Suomessa kannattaisi kehittää.[57]

Esimerkkejä tutkimustuloksistaMuokkaa

VTT on ollut pioneerina kehittämässä muun muassa matkapuhelinteknologiaa, energiatuotannon polttoteknologioita ja polttoaineita, bioenergiatuotantoa, uusia materiaaleja ja kierrätysteknologiaa, älyliikenneratkaisuja, painettua elektroniikkaa ja kuva-analyysimenetelmiä terveydenhuollon sovelluksiin.

  • VTT kertoi vuonna 2014 valmistaneensa erittäin tarkan hyperspektrikameran, jolla ihosyövän esiasteet voidaan havaita aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.[58] Terveysteknologiayhtiö Revenio alkoi kaupallistaa teknologiaa seuraavana vuonna.[59]
  • VTT kertoi vuonna 2015, että se oli kehittänyt hybridihiivoja, joilla lager-olueen voidaan luoda uudenlaisia makuja sekä nopeuttaa itse valmistusprosessia.[60]
  • VTT kertoi vuonna 2015, että se oli kehittänyt ruokapakkaukseen liitettävän anturin, joka havaitsee elintarvikkeen pilaantumisen etsimällä ruokapakkauksiin kertyvää etanolia.[61]
  • VTT teki vuonna 2015 Ilmavoimille tutkimuksen, jonka avulla Hornetin korkeapaineturbiinin siipien elinikää voitiin pidentää ja samalla säästää noin 2,7 miljoonaa euroa.[62]
  • VTT:n kehittämiä sähköbusseja otettiin vuonna 2015 HSL:n käyttöön Espoossa ja vuonna 2016 Helsingissä.[63]
  • VTT kertoi vuonna 2016 kehittäneensä puhelinsovelluksen ja pienen lisälaitteen, joka havaitsee käyttäjänsä sydämen rytmihäiriöt. Tuotteesta voi olla apua myös aivoinfarktien ennaltaehkäisyssä.[64]
  • VTT arvioi vuonna 2020 julkaisemassaan Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa, että Suomeen pitäisi rakentaa vuosittain 30 000–35 000 asuntoa.[65]
  • Metsä Spring -tekstiilikuiduissa hyödynnetään ionisia liuoksia, joiden avulla valkaistusta havupuusellusta voidaan jalostaa lankaa[28]
  • VTT ja Tampereen teknillisen yliopiston kehittämässä Biocelsol-teknologiassa käytetään entsyymejä selluloosan liukenemisen parantamisessa. Lopputulos muistuttaa puuvillaa.[28]

VTT:n spinoff-yrityksiäMuokkaa

VTT:n tutkimustuloksista on syntynyt spinoff-yrityksiä, joista esimerkkejä:

Kaupallistettuja VTT:n innovaatioitaMuokkaa

VTT:n tutkimustuloksista on syntynyt myös tuotteita.

  • EniferoBio-yritys tuottaa VTT:n mikrobikantakokoelmasta löytyneen pekilosienen avulla kalanrehua[43]
  • Flexbrightin valkoista valoa säteilevää kalvo, joka desinfioi ympäristöä[72]
  • Goodwiller on kehittänyt VTT:n kanssa yksityishenkilöille suunnatun Promilless-alkometrin, jolla promillemäärän voi mitata syljestä.[73]
  • Infinited Fiber on avannut yhteistyössä VTT:n kanssa Valkeakoskelle mallitehtaan, jossa valmistetaan poistotekstiilistä uudenlaista, ekologista tekstiilikuitua, selluloosakarbamaattia, josta voidaan valmistaa tekstiilikuitua ja lopulta uutta kangasta.[74]
  • Nurmi Cylinders on kehittänyt VTT:n kanssa kustannustehokkaan, 3D-tulostetun, alkuperäistä osaa yli puolet kevyemmän hydraulisen venttiililohkon.[75]
  • Salofa on kaupallistanut VTT:n ja Turun yliopiston kehittämän, maailman ainoan sinilevämyrkkyjen pikatestin.[76]

TunnustuksiaMuokkaa

  • VTT voitti Brysselissä lokakuussa 2020 eurooppalaisten tutkimuslaitosten innovaatiokilpailussa Impact Expected- kategorian innovaatiolla, jolla kananmunan valkuaisen proteiinia voitiin tuottaa ilman kanaa tai kananmunaa. Menetelmässä hyödynnettiin laboratoriossa jalostettua lahottajasientä.[77]

LähteetMuokkaa

  1. Yhteystiedot vttresearch.com. VTT. Viitattu 23.9.2020.
  2. a b Tietoja yhtiöistä Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 30.9.2020.
  3. a b c Vuosikertomus 2019 VTT. Viitattu 31.3.2020.
  4. Organisaatio VTT. Viitattu 30.9.2020.
  5. a b Sofia Virtanen: Teknologian tutkimuskeskus VTT on nyt osakeyhtiö (tilaajille) Tekniikkatalous. 5.1.2015. Viitattu 5.10.2020.
  6. Laki Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi Finlex. 19.10.2014. Edita. Viitattu 8.7.2016.
  7. a b c d e f g h i Kari Peltonen: Valtiollinen tutkimuslaitos syntyi Neuvostoliiton tuhoisien pommituksien sivutuotteena Tekniikkatalous. Viitattu 21.9.2020.
  8. VTT täyttää tänään 70 vuotta kivirock.fi. Viitattu 5.10.2020.
  9. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 394. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  10. a b c Historia, Tietoa meistä vttresearch.com. VTT. Viitattu 21.9.2020.
  11. a b c d Wegelius, Edvard (1903 - 1993) kansallisbiografia.fi. Viitattu 5.10.2020.
  12. a b 1970-luku, Uudistettu tutkimuskeskus Otaniemessä vtt.fi. Viitattu 25.7.2016.
  13. a b c Jukka Lukkari: VTT täyttää 70 vuotta tänään Tekniikkatalous. Viitattu 5.10.2020.
  14. a b c d Jauho, Pekka (1923 - 2015) kansallisbiografia.fi. Viitattu 5.10.2020.
  15. a b VTT:n FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Lupahakemus. 20.6.2017. Teknologian tutkimuskeskus VTT. Viitattu 27.5.2018.
  16. 1980-luku, Teollisuutta palvelevia tutkimusohjelmia vtt.fi. Viitattu 25.7.2016.
  17. Mannerkoski, Markku (1936 - ) kansallisbiografia.fi. Viitattu 5.10.2020.
  18. Gröndahl, Jukka: Paksu kallioseinä pienentää lämmityskuluja yli viidenneksen Työntekijät haluavat maan alle lisää valoa ja väriä hs.fi. 8.5.1990. Helsinki: Sanoma. Viitattu 30.12.2016.
  19. VTT: Ketteryydellä potkua ohjelmistokehitykseen Ilta-Sanomat. 22.11.2002. Viitattu 23.9.2020.
  20. VTT avasi hajautetulle energiantuotannolle oman tutkimusympäristön Rakennuslehti. 15.5.2007. Viitattu 16.9.2020.
  21. VTT kuoriutuu liikelaitokseksi 2009 Ilta-Sanomat. 8.6.2007. Viitattu 21.9.2020.
  22. VTT jakaantuu tytäryhtiöihin (Archive.org) digitoday.fi. Viitattu 7.7.2016.
  23. VTT Memsfab Oy, Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. Viitattu 5.10.2020.
  24. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 2014. Teknologian tutkimuskeskus VTT. Viitattu 27.5.2018.
  25. Auterinen, I., Salmenhaara, S. E. J.: The 250 kW FiR 1 TRIGA Research Reactor - International Role in Boron Neutron Capture Therapy (BNCT) and Regional Role in Isotope Production, Education and Training International Conference on Research Reactors: Safe Management and Effective Utilization. 2008. Viitattu 27.5.2018.
  26. VTT uudistui – nämä ovat kolme uutta kivijalkaa Tivi. Viitattu 5.10.2020.
  27. a b Maija Vehviläinen: VTT:stä tehdään osakeyhtiö (tilaajille) Kauppalehti. 28.5.2014. Viitattu 21.9.2020.
  28. a b c d e Vanha painotalo Espoossa kätkee sisäänsä VTT:n kiinnostavimmat hankkeet Helsingin Sanomat. 1.1.2022. Viitattu 1.2.2022.
  29. Vilppiselvitykset päättyvät VTT:ssä Helsingin Sanomat. 11.11.2016. Viitattu 16.9.2020.
  30. Diabetesartikkelin tiedevilpistä ei löydetty näyttöä Turun Sanomat. 16.6.2016. Viitattu 7.7.2016.
  31. VTT 2017, avainluvut ja tilinpäätös (Sivu 15) VTT. Viitattu 15.10.2018.
  32. Jyrki Alkio: VTT ei enää testaa - Jättilaboratorio ostaa toiminnot Tekniikkatalous. 2.1.2018. Viitattu 16.9.2020.
  33. Matti Kankare: "Eurooppa on tässä aivan huipulla" – VTT sai merkittävän roolin EU:n polttokennotutkimuksesta (tilaajille) Talouselämä. Viitattu 23.9.2020.
  34. Tiedestartupin täytyy syleillä kaupallisuutta. Pääomasijoittajien mukaan juuri tiedeyhteisön asenne on usein ongelma (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 15.4.2021. Viitattu 21.9.2021.
  35. VTT perustaa tytäryhtiön Turkuun ts.fi. 1.11.2019. Viitattu 21.9.2020.
  36. a b c Viisi teknologiaa, jotka pelastavat maailman ja Suomen: VTT:n toimitusjohtaja listaa asiat, joihin meidän nyt pitäisi panostaa (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 17.7.2020. Viitattu 16.9.2020.
  37. Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen toimittaa kotimainen IQM (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.11.2020. Viitattu 21.9.2021.
  38. Tutkimusympäristöt: Tietoa meistä vttresearch.com. VTT. Viitattu 21.9.2020.
  39. Tietoa VTT:stä vttresearch.com. VTT. Viitattu 21.9.2020.
  40. Organisaatio vttresearch.com. Viitattu 20.12.2021.
  41. Yhteystiedot vttresearch.com. VTT. Viitattu 16.9.2020.
  42. VTT yhtiönä vttresearch.com. Viitattu 14.2.2022.
  43. a b Maapallo ei enää kestä tehomaataloutta Helsingin Sanomat. 3.1.2021. Viitattu 21.9.2021.
  44. Finlex Säädökset alkuperäisinä: Laki Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä… 761/2014 finlex.fi. Viitattu 30.9.2020.
  45. VTT yhtiönä vttresearch.com. VTT. Viitattu 30.9.2020.
  46. Vaikuttavuus VTT. Viitattu 8.7.2016.
  47. Näin ratkomme tulevaisuuden haasteita yhdessä vttresearch.com. VTT. Viitattu 23.9.2020.
  48. VTT ja Saab laajentavat tutkimusyhteistyötään Uusiteknologia.fi. 27.6.2019. Viitattu 16.9.2020.
  49. Testiravintola löysi uusimman tekniikan Uusiteknologia.fi. 29.10.2018. Viitattu 16.9.2020.
  50. Fazer luottaa kauraan Yle Uutiset. Viitattu 16.9.2020.
  51. Teemu Hallamaa: VTT ja Rolls-Royce yhteistyöhön etäohjattavien laivojen kehittämisessä Yle Uutiset. Viitattu 16.9.2020.
  52. VTT kehittää koronaviruksen pikatestiä Lääkärilehti.fi. Viitattu 16.9.2020.
  53. Suomalainen tutkimushanke selvittää koronan leviämistä ilmateitse Ilta-Sanomat. 18.9.2020. Viitattu 21.9.2020.
  54. Jari Kainulainen: Robottiautojen laajat tietestit alkavat Euroopassa Tärkeimmät talousuutiset. 26.9.2017. Kauppalehti. Viitattu 23.9.2020.
  55. Tamperelaisessa teollisuushallissa on kehitetty tekniikkaa, joka voi vielä pelastaa maailman öljykriisiltä ja ydinjätteiltä Yle Uutiset. Viitattu 23.9.2020.
  56. Suomalaistutkimus: Sisu johtaa pahimmillaan synkille poluille Helsingin Sanomat. 12.2.2020. Viitattu 30.9.2020.
  57. Anni Lassila: Suomessa on monta nousevaa kestävien tekstiilikuitujen valmistajaa, mutta alan tuntijoiden mielestä se ei vielä riitä Helsingin Sanomat. 18.8.2021. Viitattu 9.9.2021.
  58. Kari Nissinen: VTT kehitti huipputarkan kameran ihosyövän havaitsemiseen - visiona jokapojan älyranneke Yle Uutiset. Viitattu 16.9.2020.
  59. Revenio käy ihosyövän kimppuun - lisensoi VTT:ltä seulontateknologiaa (tilaajille) Talouselämä. 21.1.2015. Viitattu 16.9.2020.
  60. Aivan uudenlaisia makuja – keksittiinkö mullistus oluen tuotantoon? mtvuutiset.fi. 5.3.2015. Viitattu 16.9.2020.
  61. VTT:n anturi tunnistaa pilaantuneen ruuan (Archive.org) Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 16.9.2020.
  62. Säästö lähes 100-kertainen Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  63. Suomalainen sähköbussi päästi ennen vain yhden, harvinaisen äänen Ilta-Sanomat. 8.4.2015. Viitattu 16.9.2020.
  64. Janne Luotola: VTT sai puhelimen havaitsemaan rytmihäiriöt Tekniikkatalous. 21.6.2016. Viitattu 16.9.2020.
  65. VTT on kasvattanut arviotaan uusien asuntojen tarpeesta Rakennuslehti. 11.6.2020. Viitattu 30.9.2020.
  66. Elina Lappalainen: Älylasit mullistava Dispelixin näyttö valmis massatuotantoon (tilaajille) Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  67. Elina Lappalainen: Viljamittari kertoo sadon arvon jo pellolla (tilaajille) Talouselämä. Viitattu 30.9.2020.
  68. Oululainen GrainSense on saanut miljoonarahoituksen Kaleva.fi. 11.2.2016. Viitattu 30.9.2020.
  69. Kari Peltonen: Hologrammeja ilman lisäaineita (tilaajille) Tekniikkatalous. 24.8.2012. Viitattu 30.9.2020.
  70. Juha-Matti Mäntylä: Talouselämän kuumimmat startupit: Paptic on pakkausten Gore-Tex, ostoslistalla paperikone (tilaajille) Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  71. Sanna Pekkonen: Hyönteisteollisuuden uusi lupaus: Tämä yritys aikoo tehdä kärpäsen toukista proteiinia lemmikeille ja kaloille (tilaajille) Talouselämä. 17.6.2021. Viitattu 21.9.2021.
  72. Suomalaiskeksintö valaisee ja desinfioi yhtä aikaa Uusiteknologia.fi. 1.9.2020. Viitattu 5.10.2020.
  73. Sanna Kähkönen: Takana kostea ilta ja edessä ajomatka? Ajokuntoa ei tarvitse enää arvuutella, sen voi mitata syljestä Yle Uutiset. 2.10.2017. Viitattu 23.9.2020.
  74. Uusi ratkaisu vaatejäteongelmaan – Suomalainen startup-yritys valmistaa uutta vaatekuitua tekstiilijätteestä mtvuutiset.fi. 25.2.2020. Viitattu 16.9.2020.
  75. 3D-tulostuksella suorituskykyisempiä ja kevyitä metalliosia kustannustehokkaasti ammattilehti.fi. 17.9.2015. Viitattu 16.9.2020.
  76. Niina Setälä: SSS: Suomalainen sinilevämyrkkyjen pikatesti kiinnostaa myös USA:n armeijaa (tilaajille) Tekniikkatalous. Viitattu 16.9.2020.
  77. Kananmunan valkuainen ilman kananmunaa toi voiton innovaatiokilpailussa (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 30.10.2020. Viitattu 9.9.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa