Wikipedia

Saab

ruotsalainen lentokone- ja puolustusteollisuusyhtiö
Gnome-devel.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Sekava & lähteitä lisää
Tämä artikkeli käsittelee Saab AB -yhtiötä ja sen valmistamia lentokoneita. Saab-automerkistä on erillinen artikkeli.

Saab AB on ruotsalainen lentokone- ja puolustusvälineteollisuusyhtiö. Se on Tukholman pörssissä noteerattava osakeyhtiö. Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö tunnettiin erityisesti sen valmistamista henkilöautoista.

Saab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Osake OMXS: SAAB B
ISIN SE0000112385
Toimiala lentokoneteollisuus, puolustusvälineteollisuus
Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen

HistoriaMuokkaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

SAAB-lentokonetehtaan alkuMuokkaa

Ruotsi oli 1930-luvun puolivälissä havahtunut siihen, että suorituskykyisiä hävittäjä- ja pommikoneita ei saanut Englannista, Yhdysvalloista eikä Ranskasta ostettua, vaikka ostajamaa olisi maksukykyinen ja ainakin pintapuolisesti arvioiden liittoumien ulkopuolella. Saksasta Ruotsi sai hankittua pommituslentokoneita, muttei hävittäjiä. Tähän perustuen Ruotsi pyrki ja onnistui luomaan toisen maailmansodan aikana ja jälkeen kansalliseen teolliseen kapasiteettiin perustuvan hävittäjäilmapuolustuksen. SAAB perustettiin tähän tarpeeseen 31. elokuuta 1937 nimellä Svenska Aeroplan AB.

Yhtiö syntyi taloudellisesti huonosti menestyneen edeltäjänsä Svenska Aero AB -yhtiön pohjalta. Tämä oli puolestaan syntynyt osana Saksan varusteluteollisuuden siirtoa muihin maihin I maailmansodan jälkeisen rauhan kieltäessä Saksalta lentokoneteollisuuden. Tehtaita siirrettiin ainakin seuraaviin maihin: Hollanti, Ruotsi, Suomi, Neuvosto-Venäjä, Sveitsi – 1920-luvun alussa. Ernst Heinkel ja Caspar-lentokonetehtaan johto (Bücker) pystytti Ruotsiin Svenska Aero -yhtiön, jolla oli kaksi tehtävää: tehdä lentokoneita muun muassa Ruotsille ja säilyttää saksalainen lentokoneteollisuuden taitotieto. Heinkel ja kumppanit palasivat Saksaan Hitlerin tultua valtaa. Heidän mukanaan lähti muun muassa ruotsalainen lentokonesuunnittelija Andersson, joka suunnitteli Bückerin koulukoneita. Hän palasi sodan loputtua SAABille Ruotsiin suunnitellen muun muassa Saab Safir -koulukoneen. Saabin alkuun liittyivät myös aidosti ruotsalaiset AFF- ja ASJA-lentokonetehtaat.

Tehdas siirtyi heti metallirakenteisiin lentokoneiden toteuttajaksi, jotka olivat toisen maailmansodan teknologinen siirtymä lentotekniikassa. Tehdas suunnitteli toisen maailmansodan lopulla mm. työntöpotkurilla varustetun hävittäjän, josta kehitettiin sodan jälkeen suihkuhävittäjä. Täten SAAB pystyi pysymään myöhäisestä alusta huolimatta tai sen ansiosta teknologisen kehityksen globaalissa kärjessä.

Kylmän sodan menestys puolueettomassa maassaMuokkaa

Sodan jälkeen yhtiö valmisti Saab 29 Tunnan -hävittäjää, joka oli eräänlainen siirtymäajan kone. Saab 32 Lansen oli enemmänkin rynnäkkökone kuin hävittäjä, sen tuotanto oli Ruotsin ilmavoimien kokoon nähden ylimitoitettu, mutta ylläpiti SAAB-lentokonetehtaan suorituskykyä. SAAB sai niin suuren tuen Ruotsin valtiolta, että sen lentokoneet olivat käyttöönottonsa aikana suorituskyvyltään suurvaltojen koneiden tasolla 1950-luvulta lähtien aina Saab JAS 39 Gripen-koneeseen asti, joka ilmeisesti on yhtiön viimeinen miehitetty sotilasilma-alus.lähde?

Kylmän sodan lopulla, jolloin raskas panostus sotilasilmailuun ei enää saanut riittävää poliittista tukea, Saab pyrki siviilimatkustajakonemarkkinoille, mutta joutui vetäytymään niiltä. JAS 39 Gripen -hävittäjästäkin tuli British Aerospacen ja Saabin yhteinen myyntiartikkeli.

Kansallisen lentotekniikan tulevaisuus on nyt Ruotsissa ja Saabissa ilmeisesti miehittämättömien UAV-koneiden kehityksen varassa.lähde?

Boeingin ja Saabin T-X harjoitushävittäjä on voittanut vuonna 2018 tarjouskilpailun T-38 Talon hävittäjien korvaamiseksi.[1]

Uusi teknologinen tuotekehittelyn keskus Tampereelle 2017Muokkaa

Vuodesta 2017 lukien on Saab sekä sen tytäryhtiö Combitech rekrytoinut muiden ohella insinöörejä sekä investoinut Tampereelle perustettuun tuotekehityskeskukseen. Vuoden 2018 alussa on rekrytointeja tehty arviolta 100 kappaletta, jotka sijaitsevat viidessä eri toimipisteessä.[2] Saab Surveillance-osasto kehittelee muun muassa elektronisen sodankäynnin hyökkäys- ja torjuntajärjestelmiä. Työvoiman tarve on arviolta 100 insinööriä lisää tuotekehittelyyn. Viiden vuoden aikajanalla ovat investoinnit yhteisarvoltaan luokkaa 50 - 70 miljoonaa euroa.[3]

Saabin nykyinen organisaatioMuokkaa

Puolustus- ja turvallisuustekniikkaMuokkaa

  • Saab Aerotech, mm. huoltaa Saab-lentokoneita
  • Saab Communication, tietoliikenne
  • Saab Grintek (70,3 %), tietoliikenneverkot
  • Saab Systems, päätöksenteon tukijärjestelmät
  • Saab Surveillance Systems, lentokoneiden tiedustelututkat
  • Combitech, konsulttiyhtiö

JärjestelmätMuokkaa

 
Saab AT4 panssarintorjunta-ase
 
Saab 340 ja Erieye-tutka

LentotekniikkaMuokkaa

Omistussuhteita ja osuuksiaMuokkaa

Saab sai haltuunsa perinteisen ruotsalaisen asevalmistajan Boforsin ostaessaan sen emoyhtiön Celsius-yhtymän. Saab myi Boforsin tykkituotannon pois yhdysvaltalaiselle United Defenselle, josta tuli myöhemmin osa BAE Systems Land and Armamentsia. Ohjuksia ja niiden järjestelmiä valmistaa Saabin tytäryhtiö Saab Bofors Dynamics Boforsin kotipaikassa Karlskogassa. BAE Systems puolestaan omistaa Saabista 20,5 %.[4]

Saab AB:n valmistamia koneitaMuokkaa

SotilaslentokoneetMuokkaa

 
Saab B 17A
 
JAS 39 Gripen

Hävittäjälentokoneet

Pommikoneet

Sotilaskoulukoneet

Koulukoneet ja rynnäkkökoneet

Testikone

UAV

MatkustajalentokoneetMuokkaa

Matkustajakoneet (syöttöliikenne-kokoluokka)

 
Saab 2000
 
Saab 2000

AutotMuokkaa

Pääartikkeli: Saab (automerkki)

Yhtiö laajensi toimintaansa 1940-luvun jälkipuolella henkilöautojen ja kuorma-autojen valmistukseen. Saabit tunnettiinkin heti lanseerauksen jälkeen virtaviivaisesta muodosta. Alkuvuosien Saab-autoissa logona oli lentokonesymboli. Saab edisti urheilullisuuden kuvaa osallistumalla ralliautoiluun heti autotehtaan perustamisen jälkeen.

Tämä toimiala siirrettiin vuonna 1990 erilliseen yhtiöön (Saab Automobile AB), joka on ollut vuodesta 2000 alkaen General Motorsin omistuksessa. Perinteinen merkki ja logo jäivät yhä käyttöön vaikka yhteys entiseen emoyhtiöön katkesi. General Motors ilmoitti 17. helmikuuta 2009, että se luopuu Saabista vuoden 2009 aikana. Saab ilmoitti 20. helmikuuta 2009 hakeutuvansa yrityssaneeraukseen.[5] General Motors ilmoitti 18. joulukuuta 2009 lopettavansa Saab-autojen tuotannon, koska neuvottelut yrityksen myynnistä olivat epäonnistuneet.[6] Sittemmin Saabin autovalmistus myytiin hollantilaiselle Spykerille.

Saabin ensimmäisenä maahantuojana Suomessa toimi vuosina 1950–1963 Oy Importer Ab, joka ehti tuoda Suomeen 900 Saabia. Vuonna 1963 Saabin edustus siirtyi vuonna 1949 perustetulle Oy Scan-Auto Ab:lle, joka toi maahan jo ennestään Scania-kuorma-autoja ja linja-autojen alustoja. Vuonna 1969 Saab ja Scania yhdistyivät Ruotsissa ja samana vuonna kyseinen uusi yhtiö Saab-Scania Ab ja suomalainen Valmet ostivat puoliksi Scan-Auton osakekannan. [7] Saab-henkilöautoja koottiin Uudenkaupungin autotehtaalla vuosina 1969–2003 yli 730 000 kappaletta.

AvaruusaluksetMuokkaa

Saab perusti – Ruotsin liityttyä Länsi-Euroopan avaruustoimintaa vuonna 1962 – Saab Space -yhtiön, joka on tehnyt laitteita kantoraketteihin ja avaruusaluksiin, aluksi yksin ja myöhemmin LM Ericssonin kanssa. Tämä yhtiö itsenäistyi Saabista ja lopulta vuonna 2009 myytiin sveitsiläiselle RUAG-yhtiölle.

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Sean Gallagher: Boeing/Saab joint T-X design wins Air Force’s jet trainer competition 28.9.2018. Ars Technica. Viitattu 2.10.2018.
  2. ↑ http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/saab-perustaa-teknologiakeskuksen-tampereelle/782093/ Viitattu 18.1.2018.
  3. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005528480.html Viitattu 18.1.2018.
  4. ↑ http://www.saabgroup.com/en/InvestorRelations/TheShare/Ownership.htm
  5. ↑ Rossi, Juhana: Saab hakee saneeraukseen HS.fi. 20.2.2009 kello 11:41. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 21.2.2009.
  6. ↑ GM antoi kuoliniskun Saabille Kaleva.plus. 18.12.2009. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 18.12.2009.
  7. ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: Auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 385–386. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ry, 1983.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saab&oldid=21264147”