Saab JAS 39 Gripen

hävittäjälentokone
(Ohjattu sivulta JAS 39 Gripen)

Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen sukupolven hävittäjälentokone. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone).

Saab JAS 39 Gripen
JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä.
JAS 39 Gripen RIAT 2009 -lentonäytöksessä.
Tyyppi hävittäjä
Alkuperämaa  Ruotsi
Valmistaja Saab AB
Ensilento 1988
Esitelty 1996

Gripen on deltasiipinen, varustettu canardeilla eli etusiivillä, pituussuunnassa staattisesti epävakaa ja fly-by-wire-ohjattu. Konetyypistä on kolme versioita: A, C ja E.[1]

Gripen A- ja C-version moottorina on GE F404G, joka tunnetaan myös merkinnällä Volvo RM12, ja E-version moottorina on GR F414G, jolla kone saavuttaa kaksinkertaisen äänennopeuden. Uusimmat koneet on muokattu yhteensopiviksi Naton standardien kanssa ja ne soveltuvat ilmatankkauksiin.[1]

Vuonna 1979 Ruotsin hallitus aloitti kehitystutkimukset konetyypistä, joka pystyisi hävittäjä-, rynnäköinti- ja kohdetiedustelutehtäviin, korvatakseen Ruotsin ilmavoimien Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Saabin uusi malli valittiin ja siitä kehitettiin JAS 39, jonka ensilento oli vuonna 1988. Ensimmäinen sarjatuotantokone luovutettiin Ruotsin ilmavoimille vuonna 1993, ja se otettiin palveluskäyttöön vuonna 1996.[2] Koneen päivitettyjä versioita, joissa oli aiempaa edistyneempi avioniikka ja jotka soveltuivat pitempiin tehtäviin, alkoi tulla käyttöön vuonna 2003.

Konetyypin kansainvälistä markkinointia varten Saab muodosti kumppanuuksia ja yhteistoimintaa ulkomaisten ilmailualan yritysten kanssa, mukaan lukien British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta vuodesta 1995 lähtien. Gripenin varhaismalleilla oli kohtuullista menestystä vientimarkkinoilla Keski-Euroopassa, Etelä-Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa.[3]

Uudelleen suunniteltu ja päivitetty versio Gripen NG, Super JAS, JAS 39E/F Gripen tai nykyään Gripen E/F on tulossa sekä Ruotsin että Brasilian ilmavoimien käyttöön.[4] Muutoksiin C-versiosta E:hen sisältyvät General Electric F414G -moottori, AESA-tutka ja merkittävästi lisätty sisäinen polttoainetilavuus. Vuoteen 2020 mennessä on rakennettu yhteensä 271 Gripeniä, joista 204 on toimitettu vuoteen 2007 mennessä Ruotsin ilmavoimille.[5]

JAS 39 Gripen (2004)

Neljässä tapauksessa (vuosina 1999, 2005, 2007 ja 2018[6]) kone on pudonnut palveluskäytössä. Kaikissa tapauksissa vakavilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty.

KehitysMuokkaa

70-luvun lopulla Ruotsi alkoi etsiä korvaajaa ikääntyville Saab 35 Drakenille ja Saab 37 Viggenille. [7] Ruotsin ilmavoimat tarvitsi edullista 2 Machin nopeuteen pystyvää hävittäjää, jolla olisi lyhyt kiitotievaatimus hajautettua tukikohtasuunnitelmaa varten miehitystilanteessa. Bas 90 -järjestelmä käsitti 800 metriä pitkiä ja 17 metriä leveitä alkeellisia kiitoteitä.[8][9] Yhtenä tavoitteena koneen piti olla pienempi kuin Viggen, mutta kuormauskyvyltään ja taistelusäteeltään samanlainen tai parempi.[10] Ensiehdotuksiin kuuluivat Saab 38, joka oli suunniteltu rynnäkkö- ja suihkuharjoituskone,[11] sekä A 20, Viggenin kehitelmä, jolla olisi ollut hävittäjän, rynnäkkökoneen ja meritiedustelukoneen kykyjä.[12] Niiden ohessa tutkittiin myös ulkomaisia vaihtoehtoja, joihin kuuluivat General Dynamics F-16 Fighting Falcon, McDonnell Douglas F/A-18 Hornet,[”Williams” 1] Northrop F-20 Tigershark ja Dassault Mirage 2000.[13] Lopulta Ruotsin hallitus valitsi vaihtoehdon, jossa Saab kehittää uuden hävittäjän.[”Williams” 2]

Vuonna 1979 hallitus alkoi tutkia samalla lennolla moneen eri tehtävään pystyvää hävittäjäkonetta. Siinä yhteydessä käytiin läpi monta Saabin suunnitelmaa, joista lupaavin oli ”Projekti 2105”, joka nimettiin myöhemmin ”Projekti 2108:ksi” ja vielä uudelleen ”Projekti 2110:ksi”. Puolustusvoimien materiaalilaitos (Försvarets Materielverk FMV) suositteli sitä hallitukselle.[”Williams” 3] Vuonna 1980 perustettiin yhteisyritys IG JAS, joka oli Saab-Scanian (myöhemmin Saab AB), LM Ericssonin, Volvo Flygmotorin, Svenska Radioaktiebolaget Communicationsin ja Förenade Fabriksverkenin (FFV) yhteishanke. [14]

Suosikkikone oli yksimoottorinen, kevyt, yksipaikkainen, fly-by-wire-ohjattu, etusiipirakenteinen ja aerodynaamisesti epävakaa.[”Williams” 4] Moottoriksi valittiin General Electric F404−400:n lisenssivalmistettu versio Volvo-Flygmotor RM12. Alkuperäisen moottorin painoa ja komponenttien määrää piti vähentää.[15] Ruotsin valtiopäivien hyväksynnällä[16] FMV teki 30.6.1982 yhteensä 25,7 miljardin Ruotsin kruunun arvoiset sopimukset Saabin kanssa viidestä prototyypistä ja 30 koneen alkusarjasta.[17] Tammikuuhun 1983 mennessä yksi Viggen oli muutettu JAS 39:ään suunnitellun avioniikan testikoneeksi.[18] JAS 39 sai julkisen nimikilpailun perusteella nimen Gripen (aarnikotka),[19] joka on Saabin pääkonttorin kotimaakunnan Itä-Götanmaan vaakunaeläin.

Koelennot, tuotanto ja parannuksetMuokkaa

Saab esitteli ensimmäisen Gripenin 26.4.1987, jolloin yhtiö täytti 50 vuotta.[20] Koneen piti lentää samana vuonna, mutta ensilento siirtyi puolitoista vuotta lennonhallintajärjestelmän ongelmien vuoksi. Ensimmäinen prototyyppi ”39-1” teki 51 minuutin ensilennon 9.12.1988 tehdaspilotti Stig Holmströmin ohjaamana.[”Williams” 5][21] Koelento-ohjelman aikana syntyi huolia koneen avioniikasta, erityisesti fly-by-wire-ohjausjärjestelmästä ja staattisen epävakauden hallinnasta. Ongelma johti prototyypin onnettomuuteen 2.2.1989 laskeutumisessa Linköpingiin. Koelentäjä Lars Rådeström selviytyi olkapään murtumalla. Onnettomuuden syyksi todettiin lentäjän aiheuttama heilahtelu, jonka aiheutti lennonhallintajärjestelmän pituusvakauden hallinnan toiminta.[”Williams” 6][22][23]

Onnettomuuden takia Saab ja amerikkalainen Calspan muokkasivat koneen ohjelmistoa. Muokattua Lockheed NT-33A -konetta käytettiin parannusten testaamiseen, mikä mahdollisti koelento-ohjelman jatkumisen 15 kuukauden kuluttua onnettomuudesta. Tuotantolinjalta tullut kone 39102 tuhoutui 8.8.1993 onnettomuudessa näytöslennolla Tukholman yllä. Koelentäjä Rådeström menetti koneen hallinnan matalalla tehdyssä liikkeessä, kun kone sakkasi, mikä pakotti hänet käyttämään heittoistuinta. Saab löysi myöhemmin ongelman ohjaajan nopeista ja suurista liikkeistä ohjaussauvalla. Tutkinta ja virheen korjaaminen viivyttivät koelentoja, jotka alkoivat uudelleen joulukuussa 1993.[”Williams” 7][24]

Ruotsin ensimmäinen tilaus sisälsi option toisesta 110 koneen erästä, joka päätettiin käyttää kesäkuussa 1992. Toinen tuotantoerä koostui 96 yksipaikkaisesta JAS 39 A:sta ja 14 kaksipaikkaisesta JAS 39 B:stä.[17][25] B-versio on 66 cm pitempi kuin A, ja takaohjaamon lisäämiseksi piti myös poistaa tykki ja pienentää rungon polttoainesäiliötä.[”Williams” 8] Huhtikuuhun 1994 mennessä oli rakennettu viisi prototyyppiä ja kaksi sarjatuotantokonetta, mutta näkökentän ulkopuolelle ulottuvaa ilmataisteluohjusta ei ollut vielä valittu.[26]

Kolmas tuotantoerä tilattiin kesäkuussa 1997 sisältäen 50 A-versiosta päivitettyä yksipaikkaista JAS 39C:tä ja 14 JAS 39D:tä.[”Williams” 9] Niitä kutsuttiin ”Turbo Gripeneiksi”, ja niillä on Nato-yhteensopivuus vientitarkoituksia varten.[27] Vuosina 2002-2008 toimitetun kolmannen tuotantoerän koneissa oli tehokkaampi ja päivitetty avioniikka, sisään vedettävä ilmatankkauspuomi nokan ohjaamosta katsoen oikealla puolella ja OBOGS-hapentuottojärjestelmä ohjaajalle.[28] Ilmatankkausta testattiin sitä varten varustetulla prototyypillä ”39-4”, jota tankattiin onnistuneesti koelennoilla Royal Air Forcen VC10-ilmatankkauskoneesta vuonna 1998.[”Williams” 10]

KumppanuussopimuksetMuokkaa

Pariisin ilmailunäyttelyssä 1995 Saab Military Aircraft ja British Aerospace (BAe, nykyään BAE Systems) julkistivat perustaneensa yhteisyrityksen Saab-BAe Gripen AB:n, jonka päämääränä oli Gripenin maailmanlaajuinen sopeuttaminen, valmistus, markkinointi ja tuki. [”Williams” 11][29] Sopimus sisälsi A- ja B-sarjan koneiden muutostyöt C- ja D-sarjan vientikoneiksi, mikä kehitti Gripenin yhteensopivuutta Nato-standardeihin.[30] Yhteistyötä jatkettiin vuonna 2001 Gripen Internationalin perustamisella viennin edistämiseksi.[31] Joulukuussa 2004 Saab ja BAE Systems tiedottivat, että BAE myy suuren osuutensa Saabista ja että Saab ottaa täyden vastuun Gripenin markkinoinnista ja vientitilauksista.[32] Kesäkuussa 2011 Saab tiedotti, että sisäinen tutkinta on paljastanut todisteita BAE Systemsin harjoittamasta korruptiosta, mm. rahanpesusta, Etelä-Afrikassa, joka oli yksi Gripen-asiakas.[33][34]

Huhtikuun 26. päivä 2007 Norja allekirjoitti Saabin kanssa 150 Norjan kruunun sopimuksen yhteistyöstä Gripenin kehittämisessä. Sopimus sisälsi Norjan teollisuuden integroinnin konetyypin tulevaisuuden versioiden kehittämiseen.[35] Saman vuoden kesäkuussa Saab teki sopimuksen Thales Norway A/S:n kanssa Gripenin viestintäjärjestelmien kehittämisestä.[36] WikiLeaksiin vuonna 2010 vuodettujen tietojen mukaan Yhdysvaltain diplomaatit Oslossa olivat olleet huolestuneita Norjan ja Ruotsin Gripen-yhteistyöstä ja pyytäneet Washingtonin apua Norjan painostamiseksi, ettei maa ostaisi Gripeneitä.[37]

Joulukuussa 2007 osana Gripen Internationalin markkinointiponnistuksia Tanskassa tanskalaisen Terma A/S:n kanssa solmittiin sopimus, joka otti sen mukaan teolliseen yhteistyöohjelmaan 10-15 vuodeksi. Ohjelman arvoksi arvioitiin yli 10 miljardia Tanskan kruunua, ja se riippui osittain Tanskan Gripen-hankinnasta.[38]Sittemmin Tanska päätti hankkia F-35A-hävittäjiä.

Kiistoja, skandaaleja ja kustannuksiaMuokkaa

Edistyksellisen monitoimihävittäjän kehittäminen oli Ruotsille suuri hanke. Vaikka sen edeltäjä Viggen oli vähemmän edistyksellinen ja edullisempi, sen oli kritisoitu haukkaavan liian paljon Ruotsin puolustusbudjetista, ja kriitikot leimasivat sen jo vuonna 1971 käeksi puolustusvoimien pesässä.[39] Maata 1950-luvulta asti hallinneen sosiaalidemokraattisen puolueen vuoden 1972 puoluekokouksessa tehtiin esitys lopettaa kaikki tulevaisuuden projektit edistyksellisen sotilaskoneen kehittämiseksi. Vuonna 1982 Gripen-projekti läpäisi valtiopäiväkäsittelyn äänin 176 puolesta – 167 vastaan koko sosiaalidemokraattisen puolueen vastustaessa ehdotusta ja vaatien lisätutkimuksia. Lakiehdotus tuotiin käsittelyyn vuonna 1983,[40] ja se hyväksyttiin lopullisesti huhtikuussa 1983 sillä ehdolla, että projektille asetetaan ennalta kiinteä sopimushinta.[41] Päätöstä kritisoitiin myöhemmin epärealistiseksi myöhempien kustannusten ylitysten takia. [39]

Annika Brändströmin mukaan vuosien 1989 ja 1993 Gripen-onnettomuudet veivät konetyypiltä uskottavuutta ja heikensivät sen julkista kuvaa. Julkisen arvailun mukaan epäonnistuminen ensimmäisessä onnettomuudessa paljastuneiden teknisten ongelmien korjaamisessa myötävaikuttivat suoraan toiseen onnettomuuteen, vaikka se olisi ollut vältettävissä.[42] Brändström havaitsi, että media oli vaatinut projektilta suurempaa julkista vastuun ottamista ja selitystä. Huonoon informaatioon perustunut median analyysi oli myös vääristänyt yleistä tietämystä Gripenistä. Istuva konservatiivihallitus tuki Gripeniä nopeasti. Puolustusministeri Anders Björck antoi julkilausuman, jonka mukaan projekti oli hyvin myönteinen Ruotsille. Samaan aikaan raportoitiin BAE Systemsin ja Saabin laajamittaisesta lahjonnasta ja korruptiosta liittyen Gripenin markkinointiponnistuksiin Etelä-Afrikassa, Itävallassa, Tsekin tasavallassa ja Unkarissa.[43][44] Vuonna 2007 ruotsalaisjournalistit raportoivat, että BAE oli maksanut lahjuksia miljoonien eurojen edestä.[45][46][47] Rikostutkinnat kahdeksassa maassa johtivat vain Itävallassa yhden henkilön, Alfons Mensdorf-Pouillyn, syytteeseen lahjonnasta. Skandaali tahrasi BAE Systemsin, Gripenin, Saabin ja Ruotsin kansainvälistä mainetta.[44]

Gripenin kustannukset ovat olleet usein huomion ja arvailun kohteena. Vuonna 2008 Saab tiedotti pienentyneistä tuotoista osittain Gripenin markkinointikustannusten nousun takia.[48] Saab kiisti vuonna 2008 Norjan laskelmat Gripen NG:n F-35:tä korkeammista hankintahinnasta ja elinkaarikustannuksista sekä riittämättömästä operatiivisesta kyvystä. Saabin mukaan Norjan väitteet sopivat ”johonkin muuhun koneeseen.”[49] Euroopan Unionin Institute for Security Studiesin raportin mukaan Gripenin koko tutkimus- ja kehityskustannukset olivat 1,84 miljardia euroa.[50] Jane’s Information Groupin mukaan Gripenin operatiiviset kustannukset olivat matalimmat länsihävittäjistä; ne arvioitiin 4 700 dollariksi lentotunnilta.[51] Ruotsin puolustusministeriö arvioi 60 Gripen E/F:n järjestelmän hinnaksi 90 miljardia Ruotsin kruunua jaettuna vuosille 2013-42. Ruotsin puolustusvoimat arvioi 100:n Gripen C/D-version koneen ylläpidon vuoteen 2042 maksavan 60 miljardia kruunua, kun taas koneen hankinta ulkomaiselta valmistajalta maksaisi 110 miljardia kruunua.[52]

Gripen E/F ja muut versiotMuokkaa

Kaksipaikkainen ”Gripen Demo” tilattiin vuonna 2007 erilaisten päivitysten testaamiseksi.[53][54] Se sai General Electric F141G -moottorin, joka on kehitetty Boeing F/A-18E/F Super Hornetin moottorista.[55] Tämän Gripen Demon maksimilentoonlähtöpaino nousi 14 000:sta 16 000 kg:aan, sisäinen polttoainetilavuus kasvoi 40 %, kun päälaskutelineet siirrettiin rungosta siipiin, mikä mahdollisti myös kahden uuden ripustimen lisäämisen rungon alle. Koneen taistelusäde oli 1 300 km lisäpolttoainesäiliöiden ja kuuden ilmataisteluohjuksen kanssa.[54][56] PS-05/A-tutka korvattiin uudella Raven ES-05 -AESA-tutkalla, joka perustuu Selex ES:n Vixen-AESA-tutkiin, joita valmisti sittemmin Finmeccanica, nykyään Leonardo.[57][58][59] Gripen Demon ensilento oli 27.5.2008.[60] Supercruise-kyvyn testissä 21.1.2009 Gripen Demo lensi nopeudella 1,2 Machia ilman jälkipolttoa.[61] Gripen Demo toimi perustana Gripen E/F:lle, joihin aluksi viitattiin myös nimillä Gripen NG (Next Generation) ja MS 21 (Mission System 21).[62][63]

Saab tutki 1990-luvulla Gripen-versiota, joka pystyisi toimimaan lentotukialuksilta. Vuonna 2009 se aloitti Sea Gripen -projektin vastauksena Intian tietopyyntöön tukialushävittäjästä. Brasilia saattaa myös tarvita uutta tukialushävittäjää. [64][65] Neuvoteltuaan Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeriön virkamiesten kanssa toukokuussa 2011 Saab päätti perustaa maahan kehityskeskuksen Sea Gripen -konseptin laajentamiseksi.[66] Vuonna 2013 Saabin silloinen Aeronautics-liiketoiminnan johtaja Lennart Sindahl sanoi, että yhtiö tutki miehittämättömään operointiin kykenevää Gripen E:tä, mutta sen ja tukialusversion lisäkehittäminen vaatisivat ostajan sitoutumisen projektiin.[67][68] Brasilian merivoimat osoitti vuonna 2014 kiinnostusta tukialus-Gripeniin.[69]

Vuonna 2010 Saab sai Ruotsin valtiolta neljän vuoden sopimuksen Gripenin tutkan ja muiden laitteiden parantamiseksi, uusien aseiden integroimiseksi ja operointikustannusten madaltamiseksi.[70] Kesäkuussa 2010 Saab ilmoitti, että Ruotsi suunnittelee tilaavansa Gripen NG:tä, joka oli nimetty JAS 39E/F:ksi. Se oli määrä ottaa palveluskäyttöön viimeistään vuonna 2017 riippuen vientitilausten määrästä.[71] Kun Sveitsi oli 25.8.2012 ilmaissut aikeensa ostaa 22 Gripen E/F:ää, Ruotsi ilmoitti suunnittelevansa tilata 40-60 konetta.[72] Ruotsin hallitus päätti 17.1.2013 tilata 60 Gripen E:tä.[73] Sen sijaan Sveitsi päättikin kansanäänestyksen jälkeen jättää Gripenit tilaamatta ja lykätä hankintaprosessia.[74]

Heinäkuussa 2013 alkoi ensimmäisen Gripen E -testikoneen kokoonpano.[75] Alun perin 60 JAS 39C:tä piti varustaa uudelleen JAS 39E:iksi vuoteen 2023 mennessä,[76] mutta suunnitelma päivitettiin niin, että Gripen E -koneet saavat uudet lentorangat ja vain joitain osia C-versiosta.[77] Ensimmäinen sarjatuotantokone oli määrä luovuttaa Ruotsin ilmavoimille vuonna 2018 ja maaliskuussa 2014 Saab julkisti suunnitelmat saada Gripen E:lle sotilaskonetyyppisertifiointi myös vuonna 2018. [78] Ensimmäinen Gripen E esiteltiin 18.5.2016.[79] Saab viivästytti koneen ensilentoa vuodesta 2016 vuoteen 2017 keskittyäkseen sen tietokoneohjelmiston sertifiointiin.[80] Rullauskokeet suurilla nopeuksilla alkoivat joulukuussa 2016.[81][82] Syyskuussa 2015 Saabin Aeronautics-liiketoimintayksikön johtaja Lennart Sindahl ilmoitti, että Saab kehittää Gripen F:n elektronisen sodankäynnin versiota.[83] Gripen E teki ensilentonsa 15.6.2017.[84] Toukokuuhun 2018 mennessä kone oli saavuttanut yliääninopeuden ja aloittamassa kuormaustestit.[85]

SuunnitteluMuokkaa

YleiskatsausMuokkaa

Gripen on monitoimihävittäjä, joka on tarkoitettu kevyeksi ja ketteräksi lavetiksi, jossa on erittäin mukautuva avioniikka. Siinä on etusiivet eli canardit ja deltasiipi. Kone on tarkoituksellisesti epävakaa, ja sitä hallitaan fly-by-wire-järjestelmällä. Niiden yhdistelmä pyrkii lisäämään koneen liikehtimiskykyä ja vähentämään ilmanvastusta.[86][87] Gripenillä on myös lyhyt kiitotievaatimus, korkean vajoamisnopeuden ja lyhyiden laskukiitojen kestokyky.[88] Ilmajarrut sijaitsevat takarungon sivuilla, ja myös etusiivet toimivat ilmajarruina lyhentäen laskukiitoa.[”Williams” 12] Kone pystyy lentämään 70‒80 asteen kohtauskulmalla.[89]

Gripenin pitkän, noin 50 vuoden elinkaaren mahdollistamiseksi Saab suunnitteli koneeseen pienet ylläpitovaatimukset.[90] Pääjärjestelmät, kuten RM12-moottori ja PS-05/A-tutka ovat modulaarisia, millä pienennetään operointikustannuksia ja lisätään luotettavuutta.[87] Gripen suunniteltiin joustavaksi, mikä tarkoittaa, että uusia sensoreita, tietokoneita ja aseita voidaan integroida teknologian kehittyessä.[91]

Yksi Gripen-ohjelman näkökohta, jota Saab on innokkaasti korostanut, on ollut teknologian siirtosopimukset ja teollinen yhteistyö vientiasiakkaiden kanssa.[92] Gripen on tyypillisesti räätälöity asiakkaan vaatimusten mukaan, mikä on mahdollistanut paikallisten alihankkijoiden ottamisen mukaan valmistus- ja tukiprosesseihin, mm. Etelä-Afrikan ilmavoimien Gripenien komponentteja ja järjestelmiä, kuten viesti- ja elektronisen sodankäynnin järjestelmät, valmistivat eteläafrikkalaiset yritykset.[93] Käyttäjillä on myös pääsy Gripenin lähdekoodiin ja tekniseen dokumentaatioon, mikä mahdollistaa päivitysten ja uusien järjestelmien riippumattoman integroinnin.[94] Jotkut vientiasiakkaat, kuten Brasilia, haluavat koota Gripenit kotimaassaan, ja valmistaa koneita myös muille vientiasiakkaille.[95]

Avioniikka ja sensoritMuokkaa

Kaikki Gripenin avioniikka on täysin integroitu käyttäen viittä digitaalista MIL-STD-1553B-dataväylää tavalla, jota kuvataan ”sensorifuusioksi”.[87] Avioniikan täysi integraatio tekee Gripenistä ”ohjelmoitavan” koneen, joka mahdollistaa suorituskykyä lisäävät ohjelmistopäivitykset uusia operatiivisia rooleja ja laitteita varten.[96] Gripenin pääasiallisissa lennonhallintajärjestelmissä käytettiin Ada-ohjelmointikieltä viimeisissä prototyypeissä vuodesta 1996 lähtien sekä kaikissa tuotantokoneissa sen jälkeen.[97] Gripenin ohjelmistoa parannetaan jatkuvasti uusien kykyjen lisäämiseksi, toisin kuin sen edeltäjää Viggeniä, jota päivitettiin puolentoista vuoden välein.[98]

Koneen sensorien tuottama data ja ohjaamotoiminta tallennetaan suurelta osin digitaalisesti koko tehtävän ajalta. Informaatio voidaan toistaa joko ohjaamossa tai datansiirtoyksikköä käyttäen se voidaan ladata analysointia varten. Samaa yksikköä käyttäen tehtävädata voidaan ladata koneeseen.[99][100] Viggenin tavoin Gripen suunniteltiin toimimaan kansallisen puolustusjärjestelmän yhtenä komponenttina, jolloin tieto siirtyy reaaliajassa koneen ja johtokeskuksen välillä.[101] Saabin mukaan Gripenissä on ”maailman kehittynein datalinkki”.[87] Gripenin taktinen Ternav-navigointijärjestelmä yhdistää informaatiota monista koneen järjestelmistä, kuten ADC:stä, tutkakorkeusmittarista ja GPS:stä, laskien jatkuvasti koneen sijaintia.[102]

Gripen tuli palvelukäyttöön Ericssonin ja GEC-Marconin kehittämän X-taajuusalueen PS-05/A-pulssidopplertutkan kanssa, joka perustuu GEC-Marconin edistykselliseen, Sea Harrierissa käytettyyn Blue Vixen -tutkaan, joka oli myös Eurofighterin CAPTOR-tutkan perustana.[87][103] Joka sään tutka pystyy paikantamaan ja tunnistamaan maaleja 120 km:n päästä[”Williams” 13] ja seuraamaan samanaikaisesti automaattisesti useita lentäviä maaleja sekä maa- ja merimaaleja.[104] Saabin mukaan PS-05/A pystyy käsittelemään kaikkia ilmapuolustus-, ilmasta maahan- ja kohdetiedustelutehtäviä[87] ja siitä on ollut vuodesta 2015 lähtien käytössä Mark 4 -päivitys.[105][106] Mark 4 lisäsi korkealla lentävien maalien havaintoetäisyyttä 150 % ja mahdollisti pienempien maalien havainnoinnin ja seuraamisen. Se paransi matalalla lentävien maalien havaintoetäisyyttä 140 % ja mahdollisti AIM-120C-7 AMRAAM-, AIM-9X Sidewinder ja MBDA Meteor -ilmataisteluohjusten täyden integraation.[107]

Gripen E/F käyttää Raven ES-05 -AESA-tutkaa, joka perustuu Selex ES:n Vixen-AESA-tutkatuoteperheeseen.[108] Tutka pystyy tarkkailemaan paljon laajempaa aluetta paljon kauemmas kuin Gripen C/D:n tutka. [109] Lisäksi koneeseen on integroitu Skyward-G-IRST-sensori, joka pystyy passiivisesti havaitsemaan lämpösäteilyn lähteitä ilmasta ja maasta lähietäisyydeltä.[110] Gripen E:n sensorien väitetään pystyvän havaitsemaan pienen tutkapoikkipinta-alan maaleja näkökantaman ulkopuolelta.[111] Maaleja seurataan ”paras sensori hallitsee” -järjestelmällä, jossa ovat mukana koneen omien sensorien lisäksi tutkan datalinkin kautta vastaanottama sensori-informaatio.[112][113] Uuden AESA-tutkan ensimmäiset koelennot tehtiin huhtikuussa 2020.[114]

OhjaamoMuokkaa

Ohjaimet toimivat tyypillisen HOTAS-järjestelmän (Hands On Throttle And Stick) mukaisesti: keskellä olevasta ohjaussauvasta voi hallita myös ohjaamonäyttöjä ja asejärjestelmiä. Lennonhallinnasta vastaa digitaalinen, kahdella varajärjestelmällä varustettu fly-by-wire-järjestelmä,[87] ja myös kaasussa on mekaaninen varajärjestelmä.[115] Viestintä, navigointi ja päätöksentekoa tukeva data löytyvät keskusnäytön yläpuolelta.[116] Gripenissä on Saabin EP-17-ohjaamonäyttöjärjestelmä, joka antaa ohjaajalle korkeatasoisen tilannetietoisuuden ja älykkään informaationhallintansa ansiosta vähentää hänen työtaakkaansa. Gripenissä on sensorifuusiokyky, joka automaattisesti yhdistää ja analysoi koneen sensorien ja tietokantojen informaation ja esittää ohjaajalle hyödyllisen informaation heijastusnäyttöön, kolmeen suureen monitoimivärinäyttöön (MFD) ja valinnaisesti HMDS-kypäränäyttöön.[117]

Kolmesta MFD-näytöstä keskimmäinen näyttää navigointi- ja tehtävädataa, vasemmanpuoleinen koneen tilaa ja elektronisen sodankäynnin informaatiota ja oikeanpuoleinen sensori- ja tulenhallintatietoa.[116] Kaksipaikkaisessa koneessa takaohjaamon näyttöjä voi käyttää riippumatta etuohjaamon näyttöjärjestelystä. Saab on mainostanut tätä kykyä hyödylliseksi elektronisen sodankäynnin ja kohdetiedustelun tehtävissä sekä toteuttaessaan johtamistoimia.[117] Toukokuussa 2010 Ruotsi alkoi varustaa Gripeneitä lisätietokonejärjestelmillä ja uusilla näytöillä.[118] Näyttöjen sisältöjä voidaan vaihtaa keskenään, ja vikatilanteiden varalta lentotietoa voidaan näyttää millä näytöllä tahansa.[115] Gripen E/F:n ulkomaisille ostajille tarjotaan ohjaamon laajakuvakosketusnäyttöä, jonka informaation jokainen ohjaaja voi järjestellä mieleisekseen, mutta siihen löytyy myös oletusjärjestelyjä. Se tulee käyttöön Brasilian tilaamiin koneisiin. [119]

Saab ja BAE Systems kehittivät Gripenin ohjaajan käyttöön Cobra HMDS-kypäränäytön, joka perustuu Eurofighterin Striker-kypäränäyttöön.[120] Vuoteen 2008 mennessä Cobra oli täysin integroitu operatiivisiin koneisiin ja sitä tarjottiin vientikoneisiin. Järjestelmä jälkiasennettiin Ruotsin ja Etelä-Afrikan vanhempiin Gripeneihin.[120] Cobra tarjoaa sensoridatan, maalinseurannan ja lentoparametrien tietoa ja hallintaa, ja se voidaan valinnaisesti varustaa pimeäkäyttöön. Kypärä voidaan varustaa myös kemiallisella/biologisella suodattimella.[99] Kaikki kypärän ja ohjaamon väliset liitännät on varustettu nopeaa irrotusta varten heittoistuimen turvalliseksi käyttämiseksi.[120]

MoottoriMuokkaa

Kaikissa palveluskäytössä olevissa Gripen C/D -koneissa on Volvo RM12 -ohivirtausmoottori (vuodesta 2016 lähtien GKN Aerospace Engine Systems[121]), joka on lisenssivalmistettu versio General Electric F404:stä. Muutoksilla lisättiin moottorin suorituskykyä ja parannettiin luotettavuutta yksimoottorisuuden turvallisuuskriteerien täyttämiseksi sekä sietämään paremmin lintutörmäyksiä.[115][122] Useita alijärjestelmiä ja komponentteja suunniteltiin uudelleen ylläpitovaatimusten vähentämiseksi.[123] Heinäkuuhun 2020 mennessä RM12-moottoreilla oli lennetty 310 000 tuntia.[124]

Gripen E/F koneissa on General Electric F414G -moottori, joka on yksi Boeing F/A-18E/F Super Hornetin F414-moottorin muunnos. F414G voi tuottaa viidenneksen enemmän työntövoimaa kuin RM12, mikä antaa Gripenille supercruise-kyvyn, 1,1 Machin nopeuden ilmataisteluaseistuksessa.[125] Vuonna 2010 Volvo Aero ilmoitti, että se pystyisi kehittämään RM12-moottoria paremmin vastaamaan F414G:n suorituskykyä, mikä olisi edullisempi vaihtoehto.[126] Ennen kuin Saab valitsi F414G:n, yhtenä ehdokkaana oli myös Eurojet EJ200 ja kääntyvä suihkusuutin.[127]

Varustelu ja aseistusMuokkaa

Gripeniin sopivat monenlaiset asejärjestelmät koneen sisäisen 27 mm:n Mauser BK-27 -tykin lisäksi (joka puuttuu Gripen D:stä),[128] mm. ilmataisteluohjus AIM-9 Sidewinder, ilmasta maahan ohjus AGM-65 Maverick ja meritorjuntaohjus RBS-15.[129] Vuonna 2009 saatiin valmiiksi Ruotsin ilmavoimien Gripen-laivaston MS19-päivitysprosessi, mikä mahdollisti yhteensopivuuden mm. MBDA Meteor ja IRIS-T -ilmataisteluohjusten sekä laser-ohjatun GBU-49-täsmäpommin kanssa.[130] Saabin Intian kampanjajohtaja Edvard de la Motte on sanonut: ”Jos ostaa Gripenin, siihen voi valita mitä tahansa aseita Israelista, Ruotsista, Euroopasta, Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta. Se on asiakkaasta kiinni.”[131] Gripen E teki ensimmäisen ohjuslaukaisun lokakuussa 2018 IRIS-T-ilmataisteluohjuksella Vidselin koealueella Ruotsissa.[132]

Gripen C pystyy kantamaan 6 500 kg:n ase- ja varustekuormaa.[96] Gripenin varusteet sisältävät sensorisäiliöitä kohdetiedusteluun ja maalinosoitukseen, kuten Saabin Modular Reconnaissance Pod System, Thalesin Digital Joint Reconnaissance Pod tai Rafaelin LITENING.[133] Gripenissä on edistyksellinen elektronisen sodankäynnin varustus, jonka avulla se pystyy toimimaan huomaamatta passiivisessa moodissa tai aktiivisesti häiritsemään vihollisen tutkaa. Ohjusvaroitusjärjestelmä havaitsee ja seuraa passiivisesti lähestyviä ohjuksia.[110][134] Marraskuussa 2013 ilmoitettiin, että Saabista tulee yksi ensimmäisistä Selex ES:n kehittämän aktiivisen BriteCloud-häirintäheitteen tarjoajista.[135] Kesäkuussa 2014 Gripen lensi ensi kertaa ohjuksilta suojaavan Enhanced Survivability Technology Modular Self Protection -vastatoimijärjestelmäsäiliön kanssa.[136]

Saab kuvaa Gripeniä ”swing role koneeksi”, joka tarkoittaa kykyä hoitaa samanaikaisesti eri tehtäviä. Kun rooli vaihtuu, ohjaamon käyttöliittymä vaihtuu tietokoneen optimoimana uusien tilanteiden ja uhkien mukaisesti.[99] Gripen on myös varustettu käyttämään eri viestintästandardeja ja -järjestelmiä, mukaan lukien SATURN, Link-16, ROVER ja satelliittiyhteyksiä.[137] Varusteet pitkän ajan ja matkan tehtäviä varten, kuten ilmatankkauspuomi ja OBOGS-hapentuottojärjestelmä, on integroitu Gripeniin.[138]

Käytettävyys ja ylläpitoMuokkaa

Kylmän sodan aikana Ruotsin puolustusvoimien tuli olla valmiit puolustautumaan mahdollista hyökkäystä vastaan. Skenaario vaati taistelukoneiden hajauttamista Bas 90 -järjestelmässä ilmapuolustuskapasiteetin ylläpitämiseksi.[139] Siksi Gripenin kehittämisen avainpäämäärä oli kyky nousta vain 800 metrin pituisilta lumisilta kiitoteiltä.[”Williams” 14] Lisäksi haluttiin lyhyt, vain 10 minuutin kääntöaika, jossa yhden mekaanikon ja viiden varusmiehen joukko pystyisi tarkastamaan, huoltamaan, tankkaamaan ja aseistamaan koneen uudelleen ilmataistelutehtäviä varten. Ilmasta maahan tehtäviin kääntöaika samalla mihityksellä olisi 20 minuuttia.[”Williams” 15][140]

Suunnitteluprosessissa Gripenin ylläpidon helpottaminen ja vähentäminen olivat tärkeitä. Monet alijärjestelmät ja komponentit tarvitsevat korkeintaan vähän huoltoa sen lisäksi, että ne on sijoitettu helpottamaan ylläpitoa..[141] Koneet on varustettu HUMS-kunnonvalvontajärjestelmällä (Health and Usage Monitoring System), joka valvoo monien järjestelmien suorituskykyä ja näyttää tiedot mekaanikoille.[142] Saabilla on jatkuvan parantamisen ohjelma, jossa HUMS:in ja muiden järjestelmien tuottama tieto voidaan analysoida.[143] Saabin mukaan Gripenin käyttökustannukset ovat 50 % pienemmät kuin sen parhailla kilpailijoilla.[87]

Vuonna 2012 Jane's Aerospace and Defense Consulting julkaisi tutkimuksen, jossa vertailtiin uudenaikaisten länsimaisten hävittäjien käyttökustannuksia. Tutkimuksen mukaan Gripenin käyttökustannukset lentotuntia kohti olivat pienimmät, kun huomioon otettiin polttoaineen kulutus, lennonvalmistelu, määräaikaishuollot ja korjaukset sekä siihen liittyvät henkilöstökulut. Gripenin käyttökustannukset olivat 4 700 $. Seuraavaksi pienimmät kustannukset olivat 49 % korkeammat, 7 000 $ F-16C Block 40/50:llä.[144][145]

Operatiivinen käyttöMuokkaa

RuotsiMuokkaa

Ruotsin ilmavoimat tilasi yhteensä 204 Gripeniä[146] kolmessa tuotantoerässä. Ensimmäinen kone ”39102” luovutettiin Flygvapnetille 8.6.1993,[147] ja ensimmäisen sarjan viimeinen kone luovutettiin 13.12.1996.[148] Toisen tuotantosarjan ensimmäinen kone oli vuorossa 19.12.1996. [17] Kahden ensimmäisen tuotantosarjan koneiden hinta ei ollut kiinteä, vaan niillä oli tavoitehinta, jonka ylitykset ja alitukset jaettiin tasan FMV:n ja Saabin kesken.[”Williams” 16]

Gripen otettiin ensimmäisenä käyttöön 1.11.1997 Skaraborgin Lennosto F 7:ssä.[149] Viimeiset koneet luovutettiin 26.11.2008 FMV:lle. Tämän 64 koneen tuotantoerän valmistuskustannukset olivat 10 % pienemmät kuin oli arvioitu, mikä asetti Gripen C:n hinnan vähän yli 210 miljoonaan kruunuun.[150] Näissä koneissa oli myös ilmatankkauspuomi.[”Williams” 17] Vuonna 2007 alkoi ohjelma ilmavoimien 31:n JAS 39A/B:n päivittämiseksi C/D-standardiin.[151] Tammikuussa 2013 Ruotsin ilmavoimien kirjavahvuudessa oli 180 Gripeniä, joista 25 kaksipaikkaista.[152] Viimeisen Gripen C:n Ruotsin ilmavoimat otti vastaan maaliskuussa 2015.[153]

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi 29.3.2011 Ruotsin ilmavoimien kolmen kuukauden komennuksen tukemaan YK:n valtuuttamaa lentokieltoaluetta Libyassa. Kahdeksan Gripeniä, 10 ohjaajaa ja muu henkilöstö aloitti operaatiossa 2. huhtikuuta.[154] Ruotsin hallitus ilmoitti 8.6.2011 komennuksen jatkamisesta viiden Gripenin osalta.[155] Lokakuuhun 2011 mennessä Gripenit olivat lentäneet yli 650 taistelulentoa, lähes 2 000 lentotuntia ja toimittaneet Natolle noin 2 000 tiedusteluraporttia.[156] Libyan operaation arveltiin piristävän Gripenin ja muiden hävittäjien myyntiä.[157]

Ruotsin ilmavoimien Gripen-lentäjä everstiluutnantti Lars Helmrich antoi marraskuussa 2012 valtiopäiville lausunnon Gripen E:stä. Hän sanoi, että senhetkinen Gripenin versio jää vanhanaikaiseksi ilmataistelukäytössä vuoteen 2020 mennessä.[158] Kun 60 Gripenin katsottiin olevan minimimäärä Ruotsin ilmatilan puolustamiseen, ilmavoimat halusi 60‒80 koneen päivittämistä E/F-standardiin vuoteen 2020 mennessä.[159]

Ruotsin hallitus ilmoitti 25.8.2012, että odotettavissa on 40‒60 JAS 39E/F Gripenin hankinta, ja ne olisivat palveluskäytössä vuoteen 2023 mennessä.[160][161] Valtiopäivät hyväksyi 11.12.2012 40‒60:n JAS 39E/F:n hankinnan, mutta varasi mahdollisuuden peruuttaa hankinnan, jos muut asiakkaat eivät tilaa vähintään 20:tä konetta.[162] Ruotsin hallitus hyväksyi 17.1.2013 yhteensä 60 yksipaikkaisen JAS 39E:n kaupan. Koneet oli määrä toimittaa vuosina 2018‒2027.[163] Ruotsin puolustusministeri lausui 3.3.2014, että vielä toiset 10 JAS 39E:tä saatetaan tilata, minkä hallitus myöhemmin vahvisti.[164][165]

Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustuskomitea suositteli vuonna 2019 osan Gripen-laivastosta käytössä vuoden 2025 jälkeen.[166] Puolustusministeriö linjasi 14.10.2020, että kaksi Gripen C/D-laivuetta päivitetään MS20-konfiguraatioon ja varustetaan Meteor-ohjuksilla, GBU-39-tämäpommeilla ja uusilla tiedustelusäiliöillä. Niiden käyttöikää jatketaan 2030-luvulle saakka.[167][168]

BrasiliaMuokkaa

Lokakuussa 2008 Brasilia valitsi kolme ehdokasta F-X2-hävittäjäohjelman loppukilpailuun: Boieng F/A-18E/F Super Hornetin, Dassault Rafale B/C:n ja Saab Gripen NG:n.[169] Brasilian ilmavoimat suunnitteli aluksi hankkivansa ainakin 36 konetta ja myöhemmin lisää koneita aina 120:een asti[170][171] korvatakseen Northrop F-5EM- ja Dassault Mirage 2000C -koneensa.[172] Saab jätti tarjouksensa 36:sta Gripen NG:stä helmikuussa 2009.[173] Alkuvuodesta 2010 Brasilian ilmavoimien lopullinen arviointiraportti asetti Gripenin ensimmäiseksi. Ratkaisevina tekijöinä olivat hankintahinta ja käyttökulut.[174] Rahoitusongelmista johtuneiden viivästysten aikana[175][176] tuli raportteja Rafalen valinnasta vuonna 2010[177] ja Super Hornetin valinnasta vuonna 2011.[178] Presidentti Dilma Rousseff ilmoitti 18.12.2013 Gripen NG:n valinnasta.[172][179] Avaintekijöiksi mainittiin kotimaiset valmistusmahdollisuudet, täysi teknologian siirto, osallistuminen koneen kehittämiseen, vientimahdollisuudet Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.[180] Argentiina ja Ecuador ovat kiinnostuneet Gripenin hankinnasta Brasilian kautta[181] ja Meksiko on mahdollinen vientimarkkinointikohde.[182] Yksi tekijä oli epäluottamus Yhdysvaltoja kohtaan NSA:n vakoiluskandaalin takia.[183]

Tilaukset ja käyttäjät ulkomaillaMuokkaa

 
Tšekkiläinen vuokrattu JAS 39 Gripen (2005)

Etelä-Afrikka ilmoitti marraskuussa 1998, että hankkii Saab-BAE Systemsiltä asettamiensa vaatimusten mukaisia Gripen-hävittäjiä. Alkuperäinen tilaus sisälsi yhdeksän JAS 39B ja yhdeksäntoista JAS 39A konetta. Vuonna 2005 tilausta muutettiin yhdeksäksi kaksipaikkaiseksi ja kahdeksaksitoista yksipaikkaiseksi koneeksi, joilla korvattiin käytöstä huhtikuussa 2008 poistuneet Atlas Cheetah D ja Cheetah C -koneet. Ensimmäinen JAS 39B Gripen D SA01 valmistui lokakuussa 2005 ja se teki neitsytlentonsa Ruotsissa 11. marraskuuta. Koneet luovutettiin Etelä-Afrikan ilmavoimille 2008-2012 ensimmäinen Gripen D vuonna 2008 ja Gripen C 2010.[184][185]

Unkari ja Ruotsi tekivät 2001 sopimuksen hävittäjäkoneiden vuokraamisesta. Sopimuksen mukaan Unkarin ilmavoimat sai 2006-2007 käyttöönsä kaksitoista JAS 39C ja kaksi JAS 39D konetta kymmeneksi vuodeksi. Tammikuussa 2012 vuokrasopimusta jatkettiin vuoteen 2026 saakka. Koneiden aseistus piti hankkia Yhdysvalloista ja se sisältää myös koneiden muutostyöt Naton standardien mukaisiksi.[186]

Tšekki ja Ruotsi sopivat 2004 kahdentoista uuden JAS 39C ja kahden JAS 39D Gripenin vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi.[187] Tšekin ilmavoimat sijoitti koneet 21. taktiseen lentotukikohtaan. Sopimusta on jatkettu toukokuussa 2014 vuoteen 2027 ja se sisältää mahdollisuuden kahden vuoden jatkoajasta.[188]

Britanniassa sijaitseva The Empire Test Pilots' School (ETPS) on käyttänyt Gripeneitä koelentäjien koulutuksessa vuodesta 1999 alkaen.[189]

Thaimaan ilmavoimat on hankkinut kaksitoista lentokonetta.[190]

Peruuntuneita kauppojaMuokkaa

Sveitsi teki aiesopimuksen 22 JAS-39E koneen hankkimisesta, mutta kaupan rahoitusmalli hylättiin kansanäänestyksessä keväällä 2014.[191]

Tulevia käyttäjiäMuokkaa

Brasilian ilmavoimat on päättänyt hankkia 36 konetta JAS-39E/F tyyppiä. Kauppaan sisältyy muun muassa tuotantolinjan rakentaminen Brasiliaan. Koneiden toimitukset alkavat vuonna 2019.[192]

Slovakia on tehnyt aiesopimuksen, johon liittyy yhteistyö Tšekin kanssa.[193]

Gripen-mallien käyttäjät
A B C D E/F
Brasilia 1
Tšekki 12 2
Unkari 12 2
Etelä-Afrikka 17 9
Ruotsi 74 24
Thaimaa 8 4

Potentiaalisia kauppojaMuokkaa

Gripen oli yksi ehdokas harkittaessa Suomen ilmavoimille Saab 35 Drakenin ja MiG-21:n korvaajaa; valituksi tuli F/A-18 Hornet[194]. Muita ehdokkaita olivat Dassault Mirage 2000-5, General Dynamics F-16 sekä Mikojan MiG-29[195]. Vuonna 2017 julkiseksi tulleen Puolustusvoimien muistion mukaan Gripenin arvioitiin olleen tuolloin vielä prototyyppiasteella eikä sen uskottu valmistuvan ajoissa[195].

Gripen on yksi HX-hävittäjähankkeen ehdokkaista F/A-18 Hornetin seuraajaksi Suomen Ilmavoimille[196].

Yleistä ominaisuuksistaMuokkaa

Koneissa käytetään siviilikoneiden Jet A1 -polttoainetta, mikä on tuottanut konetyypille ongelmia yhteisoperaatioissa, joissa muut koneet käyttävät NATO-standardin mukaista JP5-polttoainetta.[197]

Koneessa käytetty Volvo RM12 suihkumoottori perustuu General Electric F404 -moottoriin.[198]

VersiotMuokkaa

  • JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996. Ruotsin ilmavoimien A-malleista 31 muunnettiin C/D-malleiksi vuodesta 2007 alkaen[199].
  • JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta. B-mallisarjaa on pidetty epäonnistuneena ja ne poistettiin operatiivisesta käytöstä vain noin 30 prosenttia luvatusta tuntimäärästä lentäneinä[195].
  • JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio.
  • JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä.
  • JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on muun muassa AESA-tutka, 38 % suurempi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.

Tekniset tiedotMuokkaa

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&014.010000014,1 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&08.04000008,4 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.05000004,5 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&025.054000025,54 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&06620.&&&&006 620 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&08720.&&&&008 720 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&014000.&&&&0014 000 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Volvo RM12 -ohivirtaussuihkumoottori; &&&&&&&&&&&&&054.&&&&0054 kN kuivana, &&&&&&&&&&&&&080.050000080,5 kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: Mach &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
  • Taistelusäde: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori> 1 200 km rynnäkkötehtävä vahvistetulla omasuoja-aseistuksella
  • Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&&03200.&&&&003 200 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&015000.&&&&0015 000 m
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0341.&&&&00341 kg/m²
  • Työntövoima-painosuhde: &&&&&&&&&&&&&&00.09400000,94

Aseistus


LähteetMuokkaa

  1. a b Winchester, Jim: Military Jets, s. 278-283. Amber Books, 2019. ISBN 978-1-78274-728-4. (englanniksi)
  2. Gripen – Milstolpar FMV. 14.5.2009. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  3. Chivers, Tom: The Gripen Aims to Be the iPhone of Fighter Aircraft Air & Space. helmikuu 2021. Viitattu 28.3.201. (englanniksi)
  4. SAAB Delivers Gripen-E Jets To Brazil; Offers ‘Exceptional Deal’ To The Indian Air Force The EurAsian Times. 26.9.2020. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  5. Gripen Users Saab. Viitattu 28.3.2021. (englanniksi)
  6. Jas-hävittäjä putosi Ruotsissa – törmäsi lintuun Ilta-Sanomat. 21.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
  7. Frawley, Gerard: International Directory of Military Aircraft 2002/03, s. 147. Motorbooks Intl, 2002. ISBN 978-1875671557. (englanniksi)
  8. Törnell, Bernt: Svenska militära flygbaser FORTV Rapport 2007:1 Flygbashistorikprojektet Rapport Nr3. tammikuu 2007. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
  9. Rystedt, Jörgen: FLYGBASSYSTEM 90 Försvarets Historiska Telesamlingar Flygvapnet. 25.4.2009. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
  10. Spick, Mike: Great Book of Modern Warplanes, s. 426-427. Zenith Press, 2000. ISBN 978-0760308936. (englanniksi)
  11. Vad Sverige behöver!. FlygvapenNytt, 1976/4, s. 2-3. (ruotsiksi)
  12. Ahlmark, Per: Regeringens proposition 1977/78: 95 om anslaget Flygvapenförband: Forskning och utveckling Riksdagen 1977/78, 1 saml. Nr 95. 23.2.1978. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
  13. Green, William ja Swanborough, Gordon: The Gripen: an ambitious 'Jack of all Trades'. Air International, 1987, s. 224-230. (englanniksi)
  14. JAS 39A, B 1992- Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek. Viitattu 30.3.2021. (ruotsiksi)
  15. Cross, Michael: Swedes unveil new combat craft. New Scientist, 13.2.1986, s. 27. (englanniksi)
  16. Gripen – The Story So Far Saab. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  17. a b c Keijsper, Gerard: Saab Gripen: Sweden's 21st Century Multi-role Aircraft, s. 144. Midland Publishing, 2003. ISBN 978-1857801378. (englanniksi)
  18. Viggens test Gripen Avionics. Flight International, 8.1.1983, s. 64–65. (englanniksi)
  19. Milestones JAS 39 Gripen FMV. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  20. Winchester, Jim: Military Jets, s. 216. Amber Books, 2019. ISBN 978-1-78274-728-4. (englanniksi)
  21. Gripen flies unstable. Flight International, 17.12.1988, s. 3. (englanniksi)
  22. Gripen prototype crashes. Flight International, 11.2.1989, s. 3. (englanniksi)
  23. Gaines, Mike: Software Fault caused Gripen crash. Flight International, 25.3.1989, s. 4. (englanniksi)
  24. Jas 39 Gripen Saab. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  25. Matlary, Janne H. ja Østerud, Øyvind: Denationalisation of Defence, s. 150. Routledge, 2007. ISBN 9780754671190. (englanniksi)
  26. Forsberg, Randall: The Arms Production Dilemma, s. 223. The MIT Press, 1994. ISBN 9780262061766. (englanniksi)
  27. Sherman, Ron: The Gripen’s NATO-ized NINS Aviation Today. 1.10.2002. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  28. Stark milstolpe av Gripenprojektet FMV Pressmeddelande. 28.11.2008. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
  29. Lorell, Mark. A ym.: Going Global? RAND Corporation. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  30. Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 256. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  31. Lorell, Mark. A ym.: Going Global? RAND Corporation. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  32. Reece, Damian: BAE cuts Saab stake after Gripen revamp The Independent. 8.12.2004. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  33. Page, Lewis: Saab fingers BAE over South African fighter deal The Register. 20.6.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  34. Saab completes internal investigation regarding consultant contract in South Africa Saab. 16.6.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  35. Gripen – agreement in Norway Saab News & press releases. 26.4.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  36. Thales Norway to co-operate in Gripen development Saab press releases. 26.6.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  37. Tolgfors, Sten: Military Spending Patterns in History The Local se. 3.12.2010. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  38. Gripen – A catalyst for Danish industry Saab Newsroom. 4.12.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  39. a b Johnsson, Fredrik: JAS-projektet Sveriges Radio P3 Dokumentär. 23.11.2008. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  40. om riktlinjer för JAS-projektet Sveriges riksdag Dokument & lagar. 3.3.1983. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  41. Björeman, Carl: År av uppgång, år av nedgång, s. 137-149. Svenskt militärhistoriskt bibliotek, 2009. ISBN 9789185789580. (ruotsiksi)
  42. Brändström, Annika: Coping with a Credibility Crisis: The Stockholm JAS Fighter Crash of 1993 Försvarshögskolan. 2003. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  43. Leigh, David ja Evans, Rob: BAE chiefs 'linked to bribes conspiracy' The Guardian. 7.2.2010. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  44. a b Ekman, Ivar: Sweden's squeaky-clean image sullied by scandals The New York Times. 11.5.2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  45. Johansson, Magnus: Greven som sätter punkt för JAS-härvan SVT Nyheter. 3.11.2014. Viitattu 3.4.2021. (ruotsiksi)
  46. Call for new South African arms deal investigation BBC News. 17.6.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  47. Ncana, Nkululeko ym.: Hawks reveal Arms deal bombshell Times Live. 31.7.2011. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  48. Lindström, Jakob ja Rothwell, Steve: Saab Says `Turmoil' in Swedish Budget Hurts Earnings (Update3) Bloomberg. 5.9.2008. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  49. Hoyle, Craig: Saab launches attack on Norway's 'faulty' fighter analysis Flight Global. 10.12.2008. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  50. Darnis, Jean-Pierre ym.: Lessons learned from European defence equipment programmes Occasional Paper no. 69. lokakuu 2007. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  51. Saurabh, Joshi: Gripen operational cost lowest of all western fighters: Jane’s StratPost. 4.7.2012. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  52. Försvaret: Minst 60 Super-Jas behövs GP. 8.11.2012. Viitattu 3.4.2021. (ruotsiksi)
  53. Gripen Demo trail-blazing the future Saab Press Centre. 19.6.2007. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  54. a b Hoyle, Craig: PICTURES: Saab reveals Gripen Demo aircraft Flightglobal. 23.4.2008. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  55. Hoyle, Craig: Saab's Demo aircraft to highlight Gripen NG capabilities Flight Global. 25.4.2008. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  56. GRIPEN NG for the RNLAF JSF Nieuws. 8.8.2011. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  57. Raven ES-05 Leonardo products. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  58. Schaerlaeckens, Leander: Gripen NG to carry new Finmeccanica-Selex radar UPI Business news. 16.4.2009. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  59. Trimble, Stephen: FARNBOROUGH: Saab Gripen features new AESA radar Flight Global. 7.7.2012. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  60. Saabs maiden flight with Gripen Demo Saab press centre. 27.5.2008. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  61. Hoyle, Craig: Saab celebrates 'supercruise' test success for Gripen Demo Flight Global. 22.1.2009. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  62. Riller, Vianney: GRIPEN - A ticket to the future Defesanet. 10.9.2012. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  63. Maurer ‘unaware’ of Gripen criticism The Local CH. 13.2.2012. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  64. Saab offers naval Gripen to India StratPost. 28.12.2009. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  65. F-X2: Brazil Picks Saab’s JAS-39 Gripen-NG over Rafale, Super Hornet Defense Industry Daily. 19.12.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  66. Hoyle, Craig: Saab to complete Sea Gripen design work in UK Flight Global. 24.5.2011. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  67. Pocock, Chris: Defense Primes Discuss Fighter Updates at Paris 2013 AINonline. 19.6.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  68. Sweden; Saab mulls development of Gripen UCAV Defence Market Intelligence. 21.6.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  69. FAB Signs Acquisition Agreement for Gripen NG Which Will Benefit the Navy of Brazil Defense Aerospace. 6.11.2014. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  70. Hoyle, Graig: Sweden funds new weapons, radar boost for Saab Gripen Flight Global. 16.3.2010. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  71. Sweetman, Bill: New Gripen Firms Up Aviation Week Blogs. 14.6.2010. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  72. Switzerland Replacing Old F-5 Fighters with New Gripen Defense Industry Daily. 12.9.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  73. Hoyle, Graig: Swedish government approves 60-aircraft Gripen E programme Flight Global. 17.1.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  74. Swiss voters narrowly block deal to buy Saab fighter jets: projection Reuters. 18.5.2014. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  75. Donald, David: Gripen Fires Production Meteor; Gripen E Assembly Begins AINonline. 12.7.2013. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  76. Saab får serieproduktionsbeställning på Gripen E for Sverige Saab Press Centre. 18.12.2013. Viitattu 8.4.2021. (ruotsiksi)
  77. Kleja, Monica: Nya Gripen utmanar ryska stridsflygplanen Ny Teknik. 17.5.2016. Viitattu 8.4.2021. (ruotsiksi)
  78. Hoyle, Craig: Saab reveals full Gripen E design, cost savings Flight Global. 13.3.2014. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  79. Saab julkistaa ensimmäisen Gripen E -hävittäjän Saab uutiset ja tiedotteet. 16.5.2016. Viitattu 8.4.2021. (suomeksi)
  80. Hoyle, Craig: Gripen E flight slips into 2017 as Saab puts software first Flight Global. 24.11.2016. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  81. Gripen E programme: Taxi testing (video) Saab YouTube. 14.12.2016. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  82. Gradual Development of the Largest Development Project Defense Aerospace. 21.12.2016. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  83. ‘Growler’ edition is next plan for Gripen, says senior SAAB exec Defence IQ. Syyskuu 2015. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  84. Gripen E lensi menestyksekkäästi ensilentonsa Saab uutiset ja tiedotteet. 15.6.2017. Viitattu 8.4.2021. (suomeksi)
  85. Hoyle, Craig: Gripen E ready for weapons carriage trials Flight Global. 17.5.2018. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  86. Lindqvist, Gunnar ja Widfeldt, Bo: Rikets flygplanköp ‒ JAS 39 Gripen, s. 50‒60. Air Historic Research, 2003. ISBN 9197389250. (ruotsiksi)
  87. a b c d e f g h Gripen multi-role fighter Saab. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  88. Lindqvist, Gunnar ja Widfeldt, Bo: Rikets flygplanköp ‒ JAS 39 Gripen, s. 227‒228. Air Historic Research, 2003. ISBN 9197389250. (ruotsiksi)
  89. Claréus, Ulf: Aerodynamic highlights of a fourth generation delta canard fighter aircraft Mach-flyg. 1.6.2003. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  90. Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 125, 130. Springer, 2010. ISBN 978-1-4614-2571-7. (englanniksi)
  91. Fighter Aircraft Design: Then and Now Saab Official blog for Gripen. 10.12.2013. Viitattu 12.8.2006. (englanniksi)
  92. Gripen and Switzerland the ideal partnership Saab. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  93. Henk, Dan: South Africa's Armaments Industry: Continuity and Change after a Decade of Majority Rule, s. 73. UPA, 2006. ISBN 0-7618-3481-8. (englanniksi)
  94. Facts on the Bilateral Cooperation Program between Thailand and Sweden Sweden abroad. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  95. O’Dwyer, Gerard: Swedish Government Looks to Add Value to Gripen-E Sale Talks Defense News. 24.12.2013. Viitattu 9.4.2021. (englanniksi)
  96. a b Fredriksen, John C.: International Warbirds: An Illustrated Guide to World Military Aircraft, 1914-2000, s. 280. ABC-CLIO, 2001. ISBN 978-1576073643. (englanniksi)
  97. Frisberg, Bo: Ada in the JAS 39 Gripen flight control system, s. 288. Springer, 1998. ISBN 978-3-540-64536-8. (englanniksi)
  98. Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 125. Springer, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  99. a b c The Gripen mission Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  100. EP-17 ‒ Gripen display system Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  101. Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy, s. 126. Springer, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  102. Sherman, Ron: The Gripen’s NATO-ized NINS Aviation Today. 1.10.2002. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  103. Lake, Jon: Gripen C/D. Air International Special Supplement, 2008, s. 2. (englanniksi)
  104. PS-05/A fighter radar Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  105. Primed for supremacy Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  106. Gripen Radar Upgrade Aimed At Sweden And Exports Aerospace Daily & Defense Report. 27.4.2015. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  107. Jennings, Gareth: Saab reveals enhanced radar for Gripen C/D fighter IHS Jane’s 360. 29.4.2015. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  108. AESA radar for Gripen NG News from Saab. 26.3.2009. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  109. Joshi, Saurabh: Gripen hardsells new AESA radar, low cost for MMRCA StratPost. 10.9.2009. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  110. a b Other sensors Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  111. Sweetman, Bill: Gripen Sensors Claim Counter-Stealth Performance Aviation Week. 17.3.2014. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  112. Lundqvist, Anders: Gripen en nätverks(s)pelare Saab. Viitattu 10.4.2021. (ruotsiksi)
  113. PS 05/A fighter radar total situational awareness Saab. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  114. Saabin uusi hävittäjätutka nousi ilmaan Saab uutiset ja tiedotteet. 28.4.2020. Viitattu 8.4.2021. (englanniksi)
  115. a b c Städje, Jörgen: Reaktionsmotor 12 - både vacker och stark Techworld. 19.9.2008. Viitattu 11.4.2021. (ruotsiksi)
  116. a b The Gripen human machine interface Saab. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  117. a b EP-17 – Gripen display system Saab. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  118. Saab to develop new Gripen avionics UPI. 26.5.2010. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  119. Hunter, Jamie: Sweden's Bigger Badder Gripen Fighter Packs A Lot Of Punch In An Incredibly Efficient Package The Drive. 4.2.2021. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  120. a b c Larsson, Jörgen ja Ekrot, Richard: The Cobra Helmet Mounted Display System for Gripen 27th International Congress of the Aeronautical Sciences. Syyskuu 2010. Viitattu 11.4.2021. (englanniksi)
  121. GKN AEROSPACE TO CONTINUE SUPPORT FOR GRIPEN’S RM12 ENGINE GKN AEROSPACE News releases. 29.2.2016. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  122. Resonance problem hits Gripen engine. Flight International, 2.‒8.2.1994, s. 15. (englanniksi)
  123. Gripen surpasses 100,000 flight hours - Volvo Aero’s engine safest in the world VOLVO FINANCIAL SERVICES MAGYARORSZÁG. 31.1.2008. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  124. Tyrrell, Michael: GKN Aerospace continues to support the Gripen’s RM12 engine Aerospace Manufacturing. 8.7.2020. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  125. Hoyle, Craig: Saab's Demo aircraft to highlight Gripen NG capabilities Flight Global. 25.4.2008. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  126. Karlberg, Lars Anders: Volvo vill trimma Gripens motor Ny Teknik. 19.11.2010. Viitattu 12.4.2021. (ruotsiksi)
  127. Eurojet aims EJ200 variant at thrust vectored Gripen Flight Global. 27.5.1998. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  128. Hoyle, Craig: NATO exercises test Gripen credentials Flight Global. 7.10.2008. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  129. Waligorski, Martin: JAS 39 Gripen in Detail, Underwing Stores and Armament IPMS Stockholm.org. 22.9.2006. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  130. DeGraef, Stefan ja Borremans, Edwin: Gripen masterminds Key.Aero. 15.3.2018. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  131. Joshi, Saurabh: Gripen hardsells new AESA radar, low cost for MMRCA StratPost. 10.9.2009. Viitattu 10.4.2021. (englanniksi)
  132. Gripen E suoritti ensimmäinen ohjuslaukaisun Saab uutiset ja tiedotteet. 26.10.2018. Viitattu 8.4.2021. (suomeksi)
  133. Saab Gripen Armaments Military Leak. 28.8.2020. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  134. Survivability Saab. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  135. NEW SELEX ES EXPENDABLE ACTIVE DECOY ‘BRITECLOUD' SELECTED BY SAAB FOR GRIPEN FIGHTER Selex ES. 6.11.2013. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  136. Introducing The ESTL Modular Self Protection Pod Gripen, the wings of your nation. 11.8.2014. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  137. Communication Saab. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  138. Versions Saab. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  139. Spick, Mike: Great Book of Modern Warplanes, s. 426. Zenith Press, 2000. ISBN 978-0760308936. (englanniksi)
  140. Chant, Christopher ym.: The Role of the Fighter & Bomber (The World's Greatest Aircraft), s. 48. Chelsea House Pub, 1999. ISBN 978-0791054192. (englanniksi)
  141. Eliasson, Gunnar: Advanced Public Procurement as Industrial Policy. Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 978-1-4419-2571-8. (englanniksi)
  142. Maintenance ground support system Saab. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  143. Sandberg, Anna ja Strömberg, Ulrika: Gripen: with focus on availability performance and life support cost over the product life cycle. Journal of Quality in Maintenance Engineering Vol. 5 No. 4, 1.12.1999, s. 325‒334. (englanniksi)
  144. Saurabh, Joshi: Gripen operational cost lowest of all western fighters: Jane’s StratPost. 4.7.2012. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  145. Hunt, Edward: FAST JET OPERATING COSTS IHS Jane’s. 13.3.2012. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  146. Gripen uses Dubai as launchpad for world sales Flightglobal. 7.12.2003. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  147. KRONOLOGI ÖVER FLYGET I SVERIGE SFF. 18.2.2013. Viitattu 13.4.2021. (ruotsiksi)
  148. Matlary, Janne H. ja Østerud, Øyvind: Denationalisation of Defence, s. 150. Routledge, 2007. ISBN 9780754671190. (englanniksi)
  149. Eden, Paul: Encyclopedia of Modern Military Aircraft, s. 390. Amber Books, 2006. ISBN 978-1904687849. (englanniksi)
  150. Stark milstolpe av Gripenprojektet FMV. 28.11.2008. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  151. Contract finalized on Gripens future Saab Press Centre. 17.10.2007. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  152. Julkaisu = Flightglobal Insight: World Air Forces 2013 scribd.com. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  153. Hoyle, Craig: PICTURE: Swedish air force receives its last Gripen C Flight Global. 25.3.2015. Viitattu 13.4.2021. (englanniksi)
  154. Hoyle, Craig: LIBYA: Sweden sends Gripens to join Unified Protector Flightglobal. 4.4.2011. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  155. Sweden reaches new deal on Libya mission The Local se. 8.6.2011. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  156. Last mission over Libya Försvarsmakten The Air Force Blog. 24.11.2011. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  157. Hepher, Tim: Special Report - How Libya is a showcase in the new arms race Reuters. 4.4.2011. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  158. Kleja, Monica: "Gripen måste moderniseras för att klara flygstrider" Ny Teknik. 8.11.2012. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  159. Nästa generation JAS Gripen Sveriges riksdag. 8.11.2012. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  160. Gripin’ in Switzerland: Referendum Shoots New Fighter Deal Down Defense Industry Daily. 23.4.2015. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  161. Uvhagen, Erik ja Benigh, Love: ”Det här tjänar skattebetalarna på” SVT Nyheter. 25.‒28.8.2012. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  162. Swedish jet fighter maker Saab receives order to upgrade jets Europe Online. 15.2.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  163. Hoyle, Graig: Swedish government approves 60-aircraft Gripen E programme Flight Global. 17.1.2013. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  164. Knutson, Mats: Försvarsministern vill miljardsatsa på flygvapnet SVT Nyheter. 3.‒4.4.2014. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  165. Rosén, Hans: Så vill regeringen stärka försvaret Dagens Nyheter. 22.4.2014. Viitattu 14.4.2021. (ruotsiksi)
  166. Inriktningen av säkerhetspolitiken och utformningen av det militära försvaret 2021–2025 Värnkraft. 14.5.2019. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  167. Swedish Gripen C/Ds to Remain in Service For Another Decade or More Saab stories. 23.10.2020. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  168. Donald, David: Swedish Defense Bill Extends Gripen, Adds New AEW Aircraft AINonline. 16.10.2020. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  169. Trimble, Stephen: Brazil names three finalists for F-X2 contract, rejects three others Flightglobal. 6.10.2008. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  170. Wall, Robert: Brazil May Buy Over 100 Gripen Jets The Wall Street Journal. 18.11.2014. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  171. Le Brésil choisit le Gripen E ! Les Blogs. 18.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  172. a b Salles, Felipe: Saab wins Brazil's F-X2 fighter contest with Gripen NG Flightglobal. 19.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  173. Saab offers Gripen to Brazil Saab press centre. 2.2.2009. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  174. {{Verkkoviite | Osoite = https://www1.folha.uol.com.br/poder/2010/01/674679-fab-prefere-caca-sueco-a-frances.shtml | Nimeke = FAB prefere caça sueco a francês | Julkaisu = Folha de S.Paulo | Ajankohta = 5.1.2010 | Viitattu = 14.4.2021 | Kieli = (portugaliksi)
  175. Mantega diz que país não tem dinheiro para comprar caças UOL. 28.2.2011. Viitattu 14.4.2021. (portugaliksi)
  176. Flor, Ana: CORREÇÃO-ENTREVISTA-Amorim espera decisão de caça no 1o semestre Reuters Brasil. 19.1.2012. Viitattu 14.4.2021. (portugaliksi)
  177. Após redução de preço, Lula e Jobim teriam escolhido Rafale Terra. 4.2.2010. Viitattu 14.4.2021. (portugaliksi)
  178. Le Brésil préférerait le F-18 au Rafale de Dassault Le Parisien. 9.2.2011. Viitattu 14.4.2021. (ranskaksi)
  179. Sadi, Andréia ym.: Após mais de dez anos, Dilma escolhe caças suecos para a FAB Folha de S.Paulo. 18.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  180. IANS: Rio 2016 Olympics: Sweden to lend Brazil fighter jets India Today. 21.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  181. MIG_X: Argentina compraría cazas Gripen NG a Brasil TARINGA!. 22.10.2014. Viitattu 14.4.2021. (espanjaksi)
  182. Jasper, Chris ja Rolander, Niclas: Saab Closes in on Gripen Deal in Brazil Opening Up Latin America Bloomberg. 23.10.2014. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  183. Soto, Alonso ja Winter, Brian: Saab wins Brazil jet deal after NSA spying sours Boeing bid Reuters. 18.12.2013. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  184. saairforce.co.za Gripen D
  185. saairforce.co.az Gripen C
  186. saab.com Hungary
  187. defense-aerospace.com
  188. saab.com Czech
  189. saabgroup.com ETPS
  190. http://nationmultimedia.com/2009/02/12/politics/politics_30095568.php
  191. defenseindustrydaily.com
  192. http://www.reuters.com/article/2014/10/27/us-saab-brazil-idUSKBN0IG0R020141027(Viitattu 29.10.2014)
  193. http://www.flightglobal.com/news/articles/slovakia-creeps-closer-to-gripen-agreement-403222/
  194. Nurmi, Lauri: Jussi Niinistö: Suomi voi ostaa Gripeneitä ja jotain toista konemallia 29.5.2015. Satakunnan Kansa. Viitattu 25.9.2015.
  195. a b c Salatut asiakirjat paljastavat Hornet-hankinnan taustat 25 vuotta sitten www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2020.
  196. Hornetin seuraajahankkeen tarjouspyyntö lähetetään kaikille hävittäjäkandidaateille defmin.fi. Viitattu 17.2.2018.
  197. http://svt.se/2.22620/1.2384527/spand_stamning_infor_forsta_jas-uppdraget
  198. Jörgen Städje: Reaktionsmotor 12 - både vacker och stark techworld.idg.se. 19.9.2008. Viitattu 24.7.2018.
  199. Craig Hoyle2007-09-07T11:48:00+01:00: Gripen enhancements escape Swedish cutbacks Flight Global. Viitattu 21.11.2020. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 72. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  2. Sivu 72
  3. Sivu 72
  4. Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 73. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  5. Sivu 72
  6. Sivu 72
  7. Sivu 72
  8. Sivu 72
  9. Sivu 72
  10. Sivu 72
  11. Sivu 72
  12. Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 81-82. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  13. Williams, Mel: Superfighters -The Next Generation of Combat Aircraft, s. 74. AIRtime, 2003. ISBN 978-1880588536. (englanniksi)
  14. Sivu 82
  15. Sivu 82
  16. Sivu 88
  17. Sivu 88

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta JAS-39 Gripen.