AT4
AT4 (Pansarskott m86) on ruotsalaisen Saab Boforsin valmistama 84 mm:n kertakäyttöinen sinko. Aseen tehokas kantama on versiosta riippuen 200–1 000 metriä ja panssarin läpäisykyky 350–460 mm. Painoa sillä on 7–9 kiloa.[1]
.jpg)
Asetta pidetään Carl Gustav -singon kertakäyttöisenä versiona, vaikka onkin kehitetty toisen kertasingon, Pansarskott m68:n pohjalta[2]. Siitä oli vuonna 2022 versiot panssarin läpäisyyn, seinien läpäisyyn, sirpalelatauksella varustettu ja sisätiloista ammuttava versio. Sinko on mahdollista varustaa muun muassa valonvahvistinta hyödyntävällä tähtäimellä.[3]
Saabin mukaan sinkoa oli vuonna 2022 valmistettu yli miljoona kappaletta ja se oli käytössä 15 maassa. Aseen kansainvälinen myyntinimi sekä tarkoittaa panssarintorjunta-asetta (anti-tank), että on sanaleikki kaliiperin kustannuksella (eighty-four).[1] Suurin asiakas on ollut Yhdysvallat, joka on 1980-luvun alusta lähtien ostanut 600 000 asetta. AT4:n tausta ulottuu 1960-luvulle ja ruotsalaisten 74 mm Pansarskott m68 -sinkoon. Yhdysvaltain maavoimien kilpailutuksessa 1982 AT4 voitti, kun etsittiin seuraajaa 66 mm M72 LAW -kertasingolle ja maasta tuli yksi ensimmäisiä ostajia.[2] Yhdysvallat otti aseen käyttöön monikäyttöisenä jalkaväen tukiaseena mallinimellä M136. Military Today -blogin mukaan aseen ongelmallisen suuri peräliekki ja rajalliset käyttömahdollisuudet johtivat uusien versioiden kehitykseen, mukaan luettuna suolavettä sisältävään vastamassaan perustuva AT4-CS, jolla tuli mahdolliseksi ampua ahtaista sisätiloista ja seinien läpäisyyn tarkoitettu "bunkerfaust"-versio. [4]
Katso myös muokkaa
Lähde muokkaa
- ↑ a b AT4 Family Saab. Viitattu 20.5.2022.
- ↑ a b Brent M. Eastwood: Meet The AT4: The ‘Old’ Tank-Killer Missile Hitting Russian Armor In Ukraine 19fortyfive.com. 18.3.2022. Viitattu 23.5.2022.
- ↑ Joseph Trevitchik: These Are All The Types Of Shoulder-Fired Missiles That Are Pouring Into Ukraine The Drive. 5.4.2022. Viitattu 20.5.2022.
- ↑ AT-4 military-today.com. Viitattu 23.5.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
- Saab AT4 Army Technology.com. 2018. Viitattu 23.5.2022.