Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (lyhenne HUS[1], ruots. Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, HNS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja toiseksi suurin työnantaja. HUS-sairaanhoitopiiriin kuuluu 24 jäsenkuntaa ja sen asukaspohja on lähes 1,7 miljoonaa ja laajemmalla erityisvastuualueella 2,2 miljoonaa. [2][3] Yliopistosairaala Hyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä PHHYKY, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kymsote. Lisäksi HUS vastaa joistakin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason erikoissairaanhoidon palveluista koko maassa. Näitä ovat muun muassa elinsiirrot.
HUS:n vt. toimitusjohtaja oli Markku Mäkijärvi, joka hoiti tehtävää elokuusta 2021 alkaen toimitusjohtaja Juha Tuomisen jäätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.[4] Helmikuussa 2022 toimitusjohtajana aloitti Matti Bergendahl.[5]
TunnuslukujaMuokkaa
Vuonna 2019 HUSissa hoidettiin 680 000 potilasta. Poliklinikkakäyntejä kertyi 2,9 miljoonaa. Sairaanhoitopiirissä tehtiin 92 000 leikkausta ja alueella syntyi 16 000 vauvaa.[3][2]
HUS-kuntayhtymän palveluksessa oli vuonna 2019 yhteensä 26 536 henkilöä; henkilötyövuosia kertyi yhteensä 21 522.[2] Henkilöstöstä 84 prosenttia oli naisia ja 16 prosenttia miehiä.[6] HUS-konsernin tytäryhtiöissä oli lisäksi lähes 900 työntekijää.[2] HUSin toimintakulut olivat tilivuodelta 2019 yhteensä 2,409 miljardia euroa. Taseen loppusumma oli 1,421 miljardia euroa (31.12.2019).[2] Jäsenkuntien asukkaiden palvelujen käyttöä vastaavat maksuosuudet olivat keskimäärin 1 057 euroa asukasta kohden (2019).[2]
HUS on yliopistollinen sairaanhoitopiiri: opetuksessa ja tutkimuksessa sen yhteistyö on tiivistä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteistyön yksi tulos vuonna 2010 oli HUS:n uusi tutkimusstrategia. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain yli 700 opiskelijaa. Vuonna 2012 lääkärikoulutuksesta valmistui 285 lääkäriä. 129 väitteli tohtoriksi. Noin 4 000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa.
HistoriaaMuokkaa
HUS on vuoden 2000 alussa perustettu kuntayhtymä, sitä ennen erikoissairaanhoitoa järjestivät Helsingin alueella Helsingin kaupungin hallintoon kuulunut Helsingin sairaanhoitopiiri (HSHP), muissa Uudenmaan kunnissa toiminut Uudenmaan sairaanhoitopiiri (USHP) ja näiden piirien yhteisenä keskussairaalana toiminut Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS), jonka nimeksi tuli HUS:n perustamisen yhteydessä Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala.[7]
HallintoelimetMuokkaa
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan HUS:n valtuustoon 2–5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä HUS:n valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.[8] Kuntayhtymää johtaa valtuuston alaisena 17-jäseninen hallitus, jonka valtuusto valitsee toimikaudekseen ja johon Helsingin yliopisto myös nimeää kaksi jäsentä. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat johtavat hallituksen ohjauksessa oman sairaanhoitoalueensa toimintaa. Hallitus ja hallituksen alainen konsernijaosto ohjaavat HUS:n liikelaitosten johtokuntia ja HUS:n tytäryhtiöitä.[9]
Jäsenkunnat ja sairaanhoitoalueetMuokkaa
HUS on kuntayhtymä, jonka omistavat kaikki Uudellamaalla sijaitsevat kunnat lukuun ottamatta Pukkilaa ja Myrskylää, jotka kuuluvat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään. Myrskylä vaihtoi HUS:sta Päijät-Hämeeseen vuoden 2005 alussa.[10]
HUS on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen.[11] Nämä ovat HYKS-sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaanhoitoalue,[12] Lohjan sairaanhoitoalue,[13] Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue[14] ja Porvoon sairaanhoitoalue.[15] Sairaanhoitoaluejaon lisäksi HUS:n toiminta on pääosin organisoitu lääketieteellisiksi tulosyksiköiksi, liikelaitoksiksi sekä tytäryhtiöiksi.[16]
Ensihoidon järjestämisalueetMuokkaa
HUS:n ensihoidon järjestämisalueet ovat:[17]
- Helsinki
- Jorvi
- Peijas
- Hyvinkää
- Lohja
- Länsi-Uusimaa
- Porvoo
Sairaalat HUS-alueellaMuokkaa
Pääosa sairaaloista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämiä.[18] Lisäksi Uudellamaalla on joitain kunnallisia sairaaloita, joissa on tyypillisesti jotain HUS:n toimintoja. Esimerkiksi Espoon sairaalassa on HUSin vastuulla olevaa synnytystoimintaa ja Vantaan sairaalan Katriinan sairaalasta löytyy Huslabin näytteenotto ja röntgen.
Katso myösMuokkaa
- Paloniemen sairaala (Lohja), aiempi psykiatrinen sairaala (toiminnot pääosin siirretty Lohjan sairaalan yhteyteen)
- Puistosairaala (Helsinki), entinen Lastenklinikka, suunniteltu avautuminen vaiheen 1 osalta 2022
- Siltasairaala (Helsinki), rakenteilla, suunniteltu avautuminen 2023
- Tammiharjun sairaala (Tammisaari, Raasepori), entinen psykiatrinen sairaala, nykyinen Raaseporin kaupungintalo
LähteetMuokkaa
- ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ a b c d e f Tilinpäätös ja toimintakertomus 2019 (pdf) 23.3.2020. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ a b HUSin vuosi 2019 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ HUSin toimitusjohtaja vaihtuu 9.7.2021. HUS. Viitattu 5.1.2022.
- ↑ HUSin hallituksen päätökset 29.11.2021 29.11.2021. HUS. Viitattu 5.1.2022.
- ↑ Henkilöstökertomus 2019 (pdf) 2020. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ Historia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ http://www.hus.fi/hus-tietoa/hallinto-ja-paatoksenteko/toimielimet/valtuusto/Sivut/default.aspx
- ↑ http://www.hus.fi/hus-tietoa/hallinto-ja-paatoksenteko/toimielimet/hallitus/Sivut/default.aspx
- ↑ https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/myrskyln-kunta-eroaa-hus-sta/
- ↑ Perussopimus (pdf) 28.1.2013. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ Hyvinkään sairaanhoitoalue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ Lohjan sairaanhoitoalue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ Länsi-Uudenmaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ Porvoon sairaanhoitoalue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 12.3.2021.
- ↑ HUS organisaatio 2020 (pdf) 2020. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/ensihoito/Sivut/default.aspx
- ↑ Sairaalat ja toimipisteet (aiherajaus: Sairaalat) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, hus.fi. Viitattu 24.3.2021.
- ↑ Huom 1. Espoon sairaala on pääosaltaan Espoon kaupungin käytössä, HUSin vuokraamat synnytystoiminnan tilat sijaitsevat 4. kerroksessa.
- ↑ Huom 2. Vantaan sairaala on Vantaan kaupungin ylläpitämä sairaala. Sillä on toimintaa Katriinan sairaalan ohella Peijaksen sairaalassa ja Koivukylän terveysasemalla.