Mäntsälä

kunta Uudenmaan maakunnassa

Mäntsälä on Helsingin seudulla sijaitseva kunta Uudellamaalla. Mäntsälässä asuu noin 21 000 ihmistä ja sen pinta-ala on noin 600 km². Väestötiheys on 36,1 asukasta/km². Asukkaista 95,3 prosenttia on suomenkielisiä.[7] Maaseutualueella asuvien osuus on 81,5 prosenttia.[7] Mäntsälä kuuluu hämäläismurteiden alueeseen.[8]

Mäntsälä

vaakuna

sijainti

Mäntsälän keskustan näkymä Hepolan koululta. Taustalla kunnantalo. Kuva vuodelta 2009.
Mäntsälän keskustan näkymä Hepolan koululta. Taustalla kunnantalo. Kuva vuodelta 2009.
Sijainti 60°38′10″N, 025°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 505
Hallinnollinen keskus Mäntsälän kirkonkylä
Perustettu  
– kappeliseurakunta 1585
– seurakunta 1616
Kokonaispinta-ala 596,11 km²
191:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 580,85 km²
– sisävesi 15,26 km²
Väkiluku 20 957
49:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 36,08 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,4 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 19,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 93,9 %
ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 5,3 %
Kunnallisvero 8,30 %
231:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Hannu Laurila
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • MäPu
 • Vas.
 • KD

11
10
9
8
2
1
1
1
www.mantsala.fi

Mäntsälä tunnetaan kartanoistaan ja Mäntsälän kapinasta. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä ”Kehä V”.

Maantiede muokkaa

 
Mäntsälänjoki

Mäntsälä sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.[9] Mäntsälän naapurikunnat ovat Kärkölä pohjoisessa, Orimattila, Pukkila ja Askola idässä, Pornainen, Sipoo ja Järvenpää etelässä, Tuusula lounaassa sekä Hyvinkää ja Hausjärvi lännessä.[9] Mäntsälästä on 25 kilometriä Järvenpäähän, 28 kilometriä Hyvinkäälle, 34 kilometriä Orimattilaan, 38 kilometriä Porvooseen, 46 kilometriä Lahteen ja 60 kilometriä Helsinkiin.[10]

Mäntsälän pinta-ala on 596,11 km², josta 15,26 km² on sisävesiä.[1] Mäntsälän kylät ovat Hautjärvi, Herman Onkimaa, Hirvihaara, Kaukalampi, Levanto, Maitoinen, Mäntsälä, Nikinoja, Numminen, Ohkola, Olkinen, Saari, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Sääksjärvi.[11] Näiden lisäksi Arola–Jokelanseutu, Kaanaa, Mattila ja Tikkaro ovat omia, kyliin verrattavissa olevia yhteisöjä.[12]

Kirkonkylän läpi virtaa Mäntsälänjoki. Se alkaa Hunttijärvestä. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen laskee Saarenjoki ja eteläpuolella se yhtyy Hirvihaaranjoen kanssa Mustijoeksi.[13] Mustijoen vesistön lisäksi Mäntsälä kuuluu Porvoonjoen ja Vantaanjoen vesistöjen alueisiin. Ne laskevat kaikki Suomenlahteen. Hunttijärven lisäksi Mäntsälässä on muun muassa Isojärvi, Keravanjärvi, Kilpijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi.[14]

Mäntsälän (Hirvihaara) lämpötila 2016 - 2022
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Ylin lämpötila (°C) +7.5 +8.0 +14.0 +21.2 +28.7 +31.8 +32.9 +30.9 +25.1 +17.3 +13.6 +10.4
Ylin lämpötila ka. (°C) +4.1 +5.6 +10.6 +16.8 +26.2 +28.6 +28.9 +26.4 +22.0 +15.2 +10.2 +5.9
Keskilämpötila (°C) −5.0 -4.1 −1,3 +3,3 +10,2 +15,8 +16,9 +15,1 +10,5 +5,3 +1,1 −1,9 ka. +5,5
Alin lämpötila ka. (°C) -23.5 -20.7 -17.7 -8.3 -4.2 +0.5 +4,8 +2,8 -2,0 -6.2 -11.1 -14.9
Alin lämpötila (°C) -29.8 -28.4 -26.1 -14.1 -6.0 -2.0 +2.4 -4.8 -4.8 -9.5 -16.7 -23.1
Lähde: [15]

Historia muokkaa

 
Mäntsälän kirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866. Kuvassa etualalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihauta-alue.[16]

Keskiajalla Mäntsälä oli hämäläisten erämaata. Mustijoki ja Mäntsälänjoki muodostivat tärkeän kulkuväylän Hämeen ja Suomenlahden välillä ja ensimmäinen vakituinen asutus Mäntsälään saapuikin jokia pitkin, mahdollisesti keskiajalla. Mäntsälästä tehtiin Porvoon alainen kappeliseurakunta vuonna 1585. Tällöin Mäntsälään rakennettiin paikkakunnan ensimmäinen kirkko. Vuonna 1616 Mäntsälä itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Mäntsälän kaikki kirkot ovat sijainneet nykyisellä kirkonmäellä. Nykyinen kirkko on kolmas tai mahdollisesti neljäs.[17] Sen suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866.[16]

Mäntsälä oli kartanopitäjä, jossa maat kuuluivat kartanoille. Lähes joka kylässä oli kartano ja niillä oli suuri merkitys paikkakunnan historiassa. Moni kartanoista syntyi 1600-luvulla, jolloin maita annettiin aatelisille läänityksinä. Vuoden 1918 torpparilaki antoi torppareille ja mäkitupalaisille oikeuden lunastaa viljelemänsä maat. Sen myötä kartanoiden maaomistus hupeni, mutta niiden asema oli merkittävä vielä 1920-luvulla.[18]

Tarina kertoo, että keisari Aleksanteri I olisi ihastunut Mäntsälän kartanon tyttäreen Ulrika Möllersvärdiin Porvoon valtiopäivillä. Keisari myös vieraili Mäntsälän kartanossa ja pari vuotta myöhemmin neiti Möllersvärd kutsuttiin keisarilliseksi hovineidoksi. Tarinaa keisarin ja Möllersvärdin romanssista on käsitelty Mika Waltarin kirjassa Tanssi yli hautojen ja sen pohjalta tehdyssä elokuvassa.[18]

Mäntsälään perustettiin kansankirjasto 1840-luvulla. Kirkkoherra Abraham Ehnroos vaikutti kirjaston perustamiseen ja hänen testamenttinsa avulla Mäntsälään perustettiin ensimmäinen kansakoulu 1870-luvulla. Mäntsälään perustettiin oppikoulu vuonna 1945 ja lukio vuonna 1954.[17]

Mäntsälän kunnan asioita on hoidettu kolmessa eri rakennuksessa: kirkonmäellä sijaitsevassa pitäjäntuvassa, joka valmistui 1850-luvulla, Väinö Siikosen suunnittelemassa kunnantalossa, joka valmistui 1935 myös kirkonmäelle, ja nykyään Arto Sipisen suunnittelemassa kunnantalossa, joka valmistui vuonna 1992.[19]

Mäntsälän kunnanvaltuuston kommunistiset jäsenet Antti Ahtio, Kalle Leskinen ja Konstantin Talvio joutuivat Lapuanliikkeen kyydityksen kohteeksi kesäkuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä vuonna 1930.[20] Mäntsälän kapina alkoi mäntsäläläisen Ohkolan työväentalolta 27. helmikuuta 1932, kun Lapuan liikkeen kannattajia tuli estämään SDP:n kansanedustaja Mikko Erichin puheenpitämistä. Työväentaloa kerääntyi piirittämään 400 miestä, pääosin mäntsäläläisiä. Paikalla oli paljon poliiseja ja yhteenotto kärjistyi ammuskeluksi, jossa kukaan ei loukkaantunut. Piirittäjät kokoontuivat kirkonkylään Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo), jossa saivat tietää, että heidät oli määrätty vangittavaksi. He päättivät puolustautua ja ryhtyä kapinaan. Kapinalliset saivat henkiseksi johtohahmokseen Artturi Vuorimaan, Lapuan liikkeen jäsenen joka oli etsintäkuulutettu muilutuksesta ja piileskeli poliisia Mäntsälän Sääksjärvellä. Seuraavana päivänä, 28. helmikuuta, Vuorimaa laati kapinallisten julistuksen. Se oli osoitettu tasavallan presidentille ja siinä vaadittiin hallituksen eroamista ja marxilaisuuden kieltämistä. Paikalle alkoi saapua aseistautuneita miehiä ympäri maata, kapinalliset järjestäytyivät sotilaallisesti, ottivat kirkonkylän puhelinkeskuksen valvontaansa ja rajoittivat nimismiehen toimintaa. Enimmillään kapinallisia oli Mäntsälässä vähän yli 500, joiden lisäksi Lapuan liikkeen jäseniä kokoontui muuallakin. Liikkeen keskusjohto ilmoitti 29. helmikuuta Hämeenlinnasta, että se johtaa kapinaa. Samana päivänä tasavallan suojelulaki tuli voimaan ja maa siirtyi hälytystilaan. 2. maaliskuuta presidentti P. E. Svinhufvud piti radiossa puheen, jossa hän lupasi, että johtomiehiä lukuun ottamatta kapinallisia ei rangaista, jos he vain palaavat rauhallisesti koteihinsa. Puheen jälkeen kapina alkoi kuihtua. Presidentti otti 4. maaliskuuta vastaan lähetystön Mäntsälästä, mutta tässä vaiheessa yleinen mielipide ja suojeluskuntien johto oli jo kääntynyt kapinallisia vastaan. 6. maaliskuuta kapinan johtajat pidätettiin.[21]

Toisen maailmansodan jälkeen Mäntsälään muutti noin 2 000 evakkoa. Kartanoiden maat supistuivat huomattavasti, kun niitä lunastettiin siirtoväen asuttamiseksi. Siirtoväen tulon myötä paikkakunnalla alkoi voimakas uudisrakentaminen ja väkiluku lähti vahvaan kasvuun.[17]

Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992.[22] Alueen viereen valmistui Mäntsälän rautatieasema vuonna 2006, kun Lahden oikorata valmistui.

Politiikka muokkaa

 
Mäntsälän kunnantalo.

Ylin valta kunnan asioissa kuuluu kunnanvaltuustolle, jossa on 43 jäsentä. Valtuutetuista yksitoista kuuluu keskustan, kymmenen kokoomuksen, yhdeksän SDP:n, kahdeksan perussuomalaisten, kaksi vihreiden, yksi MäPun, yksi vasemmistoliiton ja yksi kristillisdemokraattien ryhmään.[23]

Valtuuston puheenjohtaja on Pihla Keto-Huovinen (kok). [24] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä ja sen puheenjohtaja on Tapio Havula (kesk).[25] Mäntsälän kunnanjohtaja on Hannu Laurila. [24]

Varan kunta eteläisessä Ruotsissa on Mäntsälän ystävyyskunta. Varalaisen kattotiili- ja pihakiviyhtiö Bendersin Suomen-konttori on Mäntsälässä. Lisäksi Mäntsälällä on ystävyyskuntasopimusta muistuttava yhteistyösopimus virolaisen Lahemaan kansallispuiston kanssa. Lahemaalla ja Mäntsälässä on kummassakin kartanomatkailua.[26]

Talous muokkaa

 
Raitori ja Keskuskatu. Kuva vuodelta 2005.

Tokmannin pääkonttori, logistiikkakeskus ja varasto on Mäntsälässä.[27] Kunnassa on myös hakukoneyhtiö Yandexin datakeskus ja Ball Beverage Packaging Mäntsälä Oy juomatölkkitehdas. 1 034:n yrityksen toimipaikka oli Mäntsälässä vuonna 2006. Näistä 289 oli rakennusalan yritystä, 191 tukku- ja vähittäiskaupan, 169 kiinteistöyritystä ja 105 teollisuusyritystä.[28] Mäntsälässä on kahden pankin toimipisteet (2022): Mäntsälän Osuuspankin ja Myrskylän Säästöpankin.

Mäntsälän kunnan keskustassa sijaitsee kolme toria: Kauppatori, Kapinatori ja Raitori.

Kauppatori Seurojentalon vieressä toimii markkinoiden ja myyntitapahtumien pitopaikkana. Kapinatori S-marketin vieressä toimii torikauppiaiden ja tapahtumien pitopaikkana. Raitori on puolestaan yksityinen myyntitori Keskustien läheisyydessä.[29]

Mäntsälän kunnan tuloveroprosentti on 21,0. Evankelis-luterilaisen seurakunnan tuloveroprosentti on Mäntsälässä 1,25 ja ortodoksisen seurakunnan tuloveroprosentti 1,80 prosenttia. [30]

Mäntsälän kunta on yhtiöittänyt toimintojaan ja koonnut ne Mäntsälän Kuntayhtiöt -nimiseksi holdingyhtiöksi.[31][32] Yhtiön hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista kuusi on luottamusmiehiä. Kunta hyötyy ratkaisusta synergiaetujen kautta ja siten, että ratkaisu minimoi kunnan maksamat verot.[31]

Palvelut ja infrastruktuuri muokkaa

Mäntsälässä toimii Keusote-kuntayhtymän ylläpitämä Mäntsälän terveysasema.[33] Mäntsälä on yksi Keusoten jäsenkunnista.[34] Paikkakunnalla toimii myös apteekki ja yksityiset Terveystalon sekä Mäntsälän Lääkäripalvelun lääkäriasemat.[35][36] Kunnankirjastolla on yksi kirjasto ja kirjastoauto.[37][38] Kunta omistaa Mäntsälän vuokra-asunnot -yhtiön, joka rakennuttaa, omistaa ja isännöi asuinrakennuksensa. Yhtiöllä on 535 asuntoa.[39] Mäntsälässä on 22 leikkipuistoa ja -kenttää.[40]

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on Mäntsälässä paloasema, jonka lisäksi paikkakunnalla toimii neljä vapaaehtoista palokuntaa.[41][42] Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on Mäntsälässä poliisiasema.[43]

Koulutus muokkaa

 
Saaren kartano, jossa on Keudan ammattikoulutusta ja yliopistollista tuotantoeläinopetusta.

Mäntsälässä on kaksitoista alakoulua: Arolan koulu, Hepolan koulu, Hirvihaaran koulu, Hyökännummen koulu, Kirkonkylän koulu, Lukon koulu, Myllymäen koulu, Nummisten koulu, Ohkolan koulu, Saaren koulu, Sälinkään koulu ja Sääksjärven koulu. Yläkouluja kunnassa on kaksi: Ehnroosin koulu ja Riihenmäen koulu.[44]

Mäntsälän lukiossa on noin 290 opiskelijaa.[45]

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudalla on Mäntsälässä kaksi toimipistettä, Lukkarinpolku 2 ja Saaren kartano.[46][47] Lukkarinpolku 2:ssa järjestetään ajoneuvoasentajan, automyyjän, kokin, lähihoitajan, sähköasentajan, talonrakentajan, varaosamyyjän ja varastonhoitajan ammattikoulutusta.[48] Saaren kartanossa taas järjestetään eläintenhoitajan, floristin, floristimestarin, maarakennuskoneenkuljettajan, maarakentajan, maaseutuyrittäjän, maatalouskoneasentajan, metsäkoneenkuljettajan, puutarhurin, tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin, viheralan ja ympäristönhoitajan ammattikoulutusta.[49] Lisäksi Saaren kartanolla on Helsingin yliopiston tuotantoeläimille tarkoitettu tutkimus- ja opetussairaala.[50]

Energia-, vesi- ja jätehuolto muokkaa

Mäntsälän kunnan täysin omistama Mäntsälän Kuntayhtiöt -osakeyhtiö omistaa Mäntsälän Sähkön ja Mäntsälän Veden.[32]

Mäntsälän Sähkö toimittaa muun muassa sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja laajakaistaliittymiä. Sen sähköverkko ulottuu Mäntsälän lisäksi yhdeksän muun kunnan alueelle.[51] Yhtiön kaukolämpöverkko kattaa kirkonkylän, Männikön ja Ruusutarhan alueet sekä Kapulin teollisuusalueen.[52] Yhtiö tuottaa kaukolämpönsä maakaasulla Kapulin ja Liedontien lämpökeskuksissa ja kesäisin myös Huvitien lämpökeskuksessa. Vuonna 2016 yhtiön kaukolämmöntuotannosta 62 prosenttia oli hukkalämpöä.[53] Yhtiö ostaa hukkalämmön Yandexin Mäntsälässä sijaitsevalta datakeskukselta.[54] Mäntsälän Sähkön asiakkaat voivat olla sähkön pientuottajia.[32]

Mäntsälän Vesi järjestää vesihuollon pääasiassa asemakaava-alueille ja niiden lähistölle. Yhtiöllä on Lukon, Ojalan ja Puntarmäen vedenkäsittelylaitokset. Kirkonkylään myös ostetaan vettä Hyvinkään vesilaitokselta. Hyökännummen ja Ohkolan vesi ostetaan Tuusulan seudun vesilaitokselta. Kirkonkylässä on jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään kirkonkylän ja Sälinkään sekä Pukkilan vesilaitoksen jätevedet. Hyökännummen ja Ohkolan jätevedet käsitellään Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Mäntsälän alueella toimii vesiosuuskuntia, jotka ostavat vetensä Mäntsälän Vedeltä ja toimittavat jätevetensä kirkonkylän puhdistamolle.[55]

Mäntsälä kuuluu yhdentoista muun kunnan kanssa jätelautakunta Kolmenkiertoon. Kunnat ovat Kiertokapulan osakkaita ja Kiertokapula vastaa Mäntsälän jätteenkuljetuksesta.[56] Mäntymäentiellä on kunnan keräyspiste ongelmajätteille sekä sähkö- ja elektroniikkaromulle.[57][58] Kunnalla on maan- ja lumenkaatopaikka, jonne otetaan vastaan myös puutarhajätettä.[59]

Liikenne muokkaa

 
Valtatie 4 (E75) kulkee Mäntsälän läpi moottoritienä. Kuvassa moottoritie, taustalla Mäntsälän rautatieasema. Kuva vuodelta 2009.

Mäntsälän rautatieasema on Kerava–Lahti-oikoradan varrella. Asemalla pysähtyvät Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät junat. Helsingin ja Itä-Suomen väliset kaukojunat kulkevat Mäntsälän kautta pysähtymättä.

Kunnan halki kulkee valtatie 4, jonka eteläosa Helsingistä Heinolaan saakka on moottoritie. Rinnakkaistienä on käytössä entinen valtatie, joka kulkee suoraan Mäntsälän kirkonkylän kautta ja on nykyisin seututie 140. Juuri kirkonkylän eteläpuolella nämä leikkaavat kehämäisen, Porvoosta Hyvinkään ja Lohjan kautta Hankoon johtavan tien, jonka osuus Porvoosta Mäntsälään on kantatie 55, Mäntsälästä Hankoon valtatie 25.

Mäntsälän linja-autoasema on vilkkaimpia asemia Suomen maaseudulla. Moni mäntsäläläinen käy töissä muulla paikkakunnalla ja linja-autoliikenne on ollut Mäntsälälle pitkään merkittävässä asemassa. Nykyinen linja-autoasema valmistui vuonna 1962.[17]

Väestö muokkaa

Väestörakenne muokkaa

Mäntsälä on asukasluvultaan Suomen 49. suurin kunta. Mäntsälän asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 20 950 asukasta, mikä on 1,2 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Mäntsälän väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Mäntsälän väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,1 prosenttia, mikä on noin 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Mäntsälän väestöstä on 13,8 prosenttia. Työikäisiä Mäntsälässä on 55,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 30,7 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Mäntsälässä oli vuonna 2021 yhteensä 864 eli 4,1 prosenttia kaupungin asukkaista.[60]

Kunnan asukkaista 94,5 prosenttia on suomenkielisiä, 0,8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,7 prosenttia muunkielisiä (31.12.2022).[61] Kunta on yksikielisesti suomenkielinen.[62] Keski-ikä on 42,4 vuotta.(31.12.2022)[61]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1880 alkaen. Luvut ovat kymmenen vuoden välein ja viimeisellä rivillä on tuorein vuoden 2020 lopun väkiluku.

Mäntsälän väestönkehitys 1880–2020
Vuosi Asukkaita
1880
  
6 724
1890
  
7 526
1900
  
8 087
1910
  
8 443
1920
  
8 213
1930
  
7 926
1940
  
8 212
1950
  
11 169
1960
  
10 945
1970
  
10 047
1980
  
11 458
1990
  
14 774
2000
  
16 628
2010
  
19 975
2020
  
20 783
Lähde: Vuodet 1880–1975[63] ja vuodesta 1980 alkaen[64]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2021 lopussa Mäntsälässä oli 20 837 asukasta, joista 15 215 asui taajamissa, 5 390 haja-asutusalueilla ja 232:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mäntsälän taajama-aste on 73,8 %.[65] Mäntsälän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[66]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2021)
1 Mäntsälän kirkonkylä 11 656
2 Helsingin keskustaajama* 2 706
3 Numminen 317
4 Sääksjärvi 290
5 Sälinkää 246

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hyökännummi ja Ohkola ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Mäntsälän lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.

Kulttuuri muokkaa

 
Alikartano on ollut museona. Museovirasto on määritellyt kartanon ja sen viljelymaiseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kirjastotoiminta sai alkunsa Mäntsälässä jo vuonna 1847. Mäntsälän kirjaston nykyiset toimitilat sijaitsevat monitoimitalossa.[67][68] Kuntalaisia palvelee myös kirjastoauto ja käytössä on verkkokirjasto. Lisäksi aineistoa voi lainata Kirkes-kirjastokimpan muista toimipisteistä.[69][70]

Useassa Mäntsälän kylässä on ollut aikanaan kartano. Nykyisellään Hirvihaaran kartano on hotellina, Saaren kartano oppilaitoksena ja Sälinkään kartano ravintolana.[18] Alikartano on museona, mutta Museovirasto ilmoitti vuonna 2015 sulkevansa museon.[71] Muita museoita Mäntsälässä ovat Kirvun pitäjämuseo ja Sepänmäen käsityömuseo, joiden lisäksi Mäntsälän kirkossa on museohuone.[72][73]

Herättäjäjuhlat järjestettiin Mäntsälässä vuonna 1988.[74]

Museovirasto on määritellyt Mäntsälästä kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Frugårdin kartano ja viljelymaisema, Mäntsälän kirkonmäki ja Saaren kartano.[75] Vääpeli Körmy -elokuvat (1990–1997) kuvattiin vanhan Saaren Tulitikkutehtaan rakennuksissa ja ympäristössä.[76]

Mäntsälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla piimäjuusto, potikkaloora eli perunalaatikko ja omenapannukakku nimeltä kuutelo.[77]

Mäntsälä mainitaan Kake Singersin kappaleessa ”Mäntsälä mielessäin” vuodelta 1979. Sen innoittajaksi on sanottu paikkakunnan 1970-luvun vilkkaasta liikenteestä johtuvia ruuhkia.[78]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2023 lopussa mäntsäläläisistä 68,7 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,7 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 29,6 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[79]

Mäntsälässä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Mäntsälän seurakunta.[80] Mäntsälä kuuluu myös Suomen ortodoksisen kirkon Lahden ortodoksisen seurakunnan alueeseen.[81]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mäntsälässä toimii Mäntsälän helluntaiseurakunta.[82]

Tapahtumat muokkaa

Mäntsälän Sääksjärvellä järjestetään heinäkuisin Wanhan Kaluston Päivät, joilla esitellään vanhoja moottoriajoneuvoja.[83]

Tunnettuja asukkaita muokkaa

 
Tutkija ja tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld oli kotoisin Mäntsälästä.
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Tiede
Urheilu
Uskonto
Yhteiskunta ja politiikka
  • Tapio Hyyryläinen (1925–1988), Mäntsälän ensimmäinen kunnanjohtaja,[91] jonka aikana paikkakunnalla alkoi ennennäkemättömän vilkas asuinrakentaminen.[92]
  • Pihla Keto-Huovinen (s. 1974), kansanedustaja (kok.)[93]
  • Oskari Laine (1859–1933), valtiopäivämies, kansanedustaja (suom.), Mäntsälän kuntakokouksen esimies, Mäntsälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos[94]
  • Oskari Lylykorpi (1880–©917), kansanedustaja (SDP), toimittaja[93]
  • Ulrika Möllersvärd (1791–1878), Venäjän keisarillinen hovineiti lähde?
  • J. H. Peltonen (1816–1884), valtiopäivämies, Mäntsälän kirkonisäntä[95]
  • Elisabeth Rehn (s. 1935), poliitikko ja Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri lähde?
  • Antti Rinne (s. 1962), poliitikko ja ammattiyhdistystoimija, Suomen entinen pääministeri, entinen valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja sekä Mäntsälän kunnanvaltuutettu, toiminut Mäntsälän sos.dem. kunnallisjärjestön puheenjohtajana lähde?
  • Leander Sirola (1871–1960), kansanedustaja (SDP)
  • Konsta Talvio (1892–1970), kansanedustaja (STPV), maanviljelijä[93]
  • Mikko Vainio (1923–2017), kansanedustaja lähde?
  • Teuvo Varjas (s. 1942), ministeri ja lakimies lähde?
  • Hella Wuolijoki (1886–1954), kirjailija ja poliitikko, joka asui sekä työskenteli Etelä-Mäntsälän Jokelan kartanossa, jonka hän osti välirauhan aikana[85]

Ystävyyskunnat muokkaa

Mäntsälän ystävyyskunta on ollut vuodesta 2002 lähtien Ruotsin Varan kunta.[96]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Mäntsälä YLE. Viitattu 27.10.2021.
  7. a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 24.8.2021. [vanhentunut linkki]
  8. Mäntsälä-Seuran kotisivut: Mäntsälän murre www.mantsalaseura.fi. Viitattu 24.8.2021.
  9. a b Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  10. Suomen kartta Fonecta. Viitattu 3.11.2015.
  11. Häi juu – Kirja Mäntsälästäkö?, s. 9. Mäntsälä-seura, 1973.
  12. Sata vuotta Mäntsälässä, sivu 34.
  13. Mustijokilaakso Mustijoen Luontomatkailuyhdistys ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.10.2015.
  14. Mäntsälän järvet Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 31.10.2015.
  15. Mäntsälä Hirvihaara - Taulukkotilasto kilotavu.com. Viitattu 8.8.2022.
  16. a b Kirkko 15.2.2013. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 13.2.2016. Viitattu 4.11.2015.
  17. a b c d Jokinen, Marjut & Mäkelä, Sirkku: Historia 30.9.2013. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 13.4.2016. Viitattu 31.10.2015.
  18. a b c Kartanot 2.3.2015. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 13.2.2016. Viitattu 28.10.2015.
  19. Kunnantalo 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 4.11.2015.
  20. Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 37-38. Keski-Uusimaan Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9.
  21. Seurojentalo 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Viitattu 13.1.2016.
  22. Suuri tietosanakirja. Hakusana ”Mäntsälä”. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
  23. Yle - Tulospalvelu - Mäntsälä - Uudenmaan vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 27.10.2021.
  24. a b Kunnanhallitus - Mäntsälän kunta www.mantsala.fi. Arkistoitu 27.10.2021. Viitattu 27.10.2021.
  25. Kunnanhallitus v. 2015–2016 10.6.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 26.10.2015.
  26. Ystävyyskunnat 25.5.2012. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 13.2.2016. Viitattu 28.10.2015.
  27. Tokmannin logistiikkakeskuksen kiinteistö vaihtoi omistajaa 8.11.2014. Mäntsälän Uutiset. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 31.10.2015.
  28. Yritykset maakunnittain, kunnittain ja toimialoittain, kirjaintaso (XLS) 2.11.2006. Tilastokeskus. Viitattu 31.10.2015.
  29. Torit 20.12.2019. Mäntsälän kunta. Viitattu 30.5.2021.
  30. Verohallinto: LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Dnro VH/8082/00.01.00/2020. 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 27.10.2021.
  31. a b Mölsä, Ari: Mäntsälä yhtiöittää toimintojaan veronkiertoyhtiöiden malliin 18.3.2013. Yleisradio. Viitattu 26.10.2015.
  32. a b c Mäntsälän Kuntayhtiöt -konsernin vuosikertomus 2014 (PDF) (Sivut 15, 30 ja 34) Mäntsälän Sähkö. Viitattu 15.1.2016.
  33. Mäntsälän terveysasema suomi.fi. Viitattu 11.3.2021.
  34. Terveyspalvelut 13.10.2015. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 29.11.2015. Viitattu 31.10.2015.
  35. Linkkejä muihin terveyspalveluihin 3.7.2015. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 20.6.2015. Viitattu 3.11.2015.
  36. Mäntsälän apteekin löydät helposti Mäntsälän apteekki. Arkistoitu 21.3.2016. Viitattu 3.11.2015.
  37. Kirjasto- ja tietopalvelut 28.9.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
  38. Kirjastoauto Vega 7.1.2016. Mäntsälän kunta. Viitattu 13.1.2016.
  39. Yhtiö Mäntsälän vuokra-asunnot Oy. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 8.1.2018.
  40. Leikkipuistot 19.2.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 14.1.2016.
  41. Pelastuslaitoksen toimipisteiden osoitteet Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Arkistoitu 11.2.2016. Viitattu 15.1.2016.
  42. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimivat sopimuspalokunnat (PDF) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 15.1.2016.
  43. Itä-Uudenmaan poliisilaitos – Mäntsälän poliisiasema Suomen poliisi. Viitattu 15.1.2016.
  44. Koulut 21.5.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 31.10.2015.
  45. Koulun esittely Mäntsälän lukio. Viitattu 8.1.2018.
  46. Tietoa Keudasta Keuda. Viitattu 31.10.2015.
  47. Yksiköt Keuda. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 31.10.2015.
  48. Lukkarinpolku 2 – Koulutustarjonta Keuda. Viitattu 31.10.2015. [vanhentunut linkki]
  49. Saaren kartano – Koulutustarjonta Keuda. Viitattu 31.10.2015. [vanhentunut linkki]
  50. Tuotantoeläinten oma osasto – Tuotantoeläinsairaala Mäntsälän Saarella Helsingin yliopisto. Viitattu 31.10.2015.
  51. Yritysesittely Mäntsälän Sähkö. Viitattu 14.1.2016.
  52. Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto! Mäntsälän Sähkö. Viitattu 15.1.2016.
  53. Miten kaukolämpö toimii? Mäntsälän Sähkö. Viitattu 15.1.2016.
  54. Ojajärvi, Sisko: Venäläisomisteinen Yandex raotti verhoa Mäntsälässä – katso video 12.8.2015. Lahti: Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 14.1.2016.
  55. Laitosesittely 8.4.2015. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.11.2015. Viitattu 14.1.2016.
  56. Jätehuolto 14.12.2015. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  57. Ongelmajätteiden keräys 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 31.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  58. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto 6.3.2012. Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.11.2015. Viitattu 15.1.2016.
  59. Maan- ja lumenkaatopaikka 29.4.2015. Mäntsälän kunta. Viitattu 15.1.2016.
  60. Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  61. a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 4.9.2023.
  62. Kielisuhdeluokitus / Kunnat 2014 (TXT) Tilastokeskus. Arkistoitu 25.9.2022. Viitattu 31.10.2015.
  63. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) (s. 27) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 4.9.2023.
  64. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 4.9.2023.
  65. Taajama-aste alueittain, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 4.9.2023. [vanhentunut linkki]
  66. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 4.9.2023. [vanhentunut linkki]
  67. Mäntsälän kirjasto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 25.2.2021.
  68. Kirjasto- ja tietopalvelut Mäntsälän kunta, mantsala.fi. Viitattu 25.2.2021.
  69. Kirjastoauto Vega Mäntsälän kunta, mantsala.fi. Viitattu 25.2.2021.
  70. Palvelupisteet ja aukioloajat – Kirkes-kirjastot – Mäntsälän kirjasto finna.fi. 28.5.2017. Viitattu 25.2.2021.
  71. Museoviraston yt-neuvottelut päättyivät: 29 menettää työpaikkansa, toimintoja karsitaan ja museoiden aukioloaikoja supistetaan 4.12.2015. Museovirasto. Viitattu 17.1.2016.
  72. Museot 10.6.2014. Mäntsälän kunta. Viitattu 28.10.2015.
  73. Museohuone Mäntsälän seurakunta. Arkistoitu 27.11.2015. Viitattu 28.10.2015.
  74. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  75. Uusimaa – länsi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 4.11.2015.
  76. Sata vuotta Mäntsälässä, sivu 159.
  77. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 59. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  78. Himberg, Petra: 1970-luvulle tultaessa pikkukunnatkin politisoituivat – Mäntsälä mielessäin Yle Elävä arkisto. 8.9.2015 (päivitetty 16.9.2015). Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.1.2016.
  79. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 9.5.2024.
  80. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  81. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  82. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  83. Ollila, Kauko: Sääksjärvellä nähdään taas viikonloppuna Wanhan kaluston kavalkadi Mäntsälän Uutiset. 30.6.2022. Viitattu 25.7.2023.
  84. a b Vauhkonen, Heli: Saaren kartano on ollut maanviljelyksen edelläkävijä jo vuosisatoja 20.6.2016. Uudenmaan liitto. Arkistoitu 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
  85. a b c d e f g Sata vuotta Mäntsälässä, sivut 152 ja 153.
  86. Baraka, Josefiina: Vuoden Kokki 2020 on Lari Helenius Ilta-Sanomat. 13.3.2022. Viitattu 2.5.2022.
  87. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  88. Sata vuotta Mäntsälässä, sivut 144 ja 145.
  89. Möttönen,Tuomas: Maanviljelysneuvos Heikki Hakkola (1937–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.5.2023.
  90. Mäntsälän kotiseutupolut (PDF) (Sivu 43) 2007. Mäntsälä-Seura. Viitattu 17.7.2017.
  91. Manninen, Kirsi (toim.): Sata vuotta Mäntsälässä, s. 22. Mäntsälä-Seura & Mäntsälän kunta, 2017. ISBN 978-951-95245-6-6.
  92. Kankaanpää, Anneli: Kapinakylä tänään – Elinvoimainen Mäntsälä, s. 49. Omakustanne, 2012. ISBN 978-952-498-935-0. Esikatselu teoksesta Google-kirjoissa (viitattu 11.1.2018).
  93. a b c Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  94. Oskari Laine Eduskunta. Viitattu 20.10.2019.
  95. Mäntsälän hautausmaa, s. 6. Esite. Mäntsälän seurakunta, 2011.
  96. Ystävyyskunnat Mäntsälän kunta. Arkistoitu 30.9.2021. Viitattu 30.9.2021.

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”svahn”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäntsälä.