Ilmari Wirkkala
Matti Ilmari Wirkkala (16. lokakuuta 1890 Kaustinen – 3. joulukuuta 1973) oli suomalainen taiteilija ja hautausmaa-arkkitehti, joka suunnitteli runsaasti hautausmaita, hautapatsaita ja sankarihautoja. Hän suunnitteli myös kirkkorakennuksia ja kirkollisia rakennuksia sekä maalasi alttaritaluja.
Hän oli Hautausmaiden ystävät ry:n sihteeri[1], myöhemmin toiminnanjohtaja[2]. Hän nosti yhdessä pastori Wäinö Forsmanin ja kirjailija Maila Talvion kanssa 1930-luvulla hautausmaat seurakuntasivistyksen mittapuuksi ja hautausmaiden hoidon kulttuuritehtäväksi.[1] Hän työskenteli aluksi Granit Oy:n taiteellisena johtajana 1913-25.[3] Wirkkalan suunnittelutöiden piirustuksia on Museoviraston arkistossa vuosilta 1930–1960 yli 1 300.[4] Lappeenrannan keskuspuistossa on Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas vuodelta 1920. Hänen suunnittelemansa on myös Lappeenrannan Lepolan hautausmaan arkkitehtuuri ja aidat.[5] Hän on suunnitellut myös sankarihauta-alueen Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalla.[2]
Wirkkalan puoliso oli Selma Vanhatalo, ja heidän poikansa olivat hautausmaiden suunnittelijana ja lasitaiteilijana tunnettu Tauno Wirkkala ja muotoilija Tapio Wirkkala.[4]
Kuvia julkisista teoksistaMuokkaa
Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas, 1920, Lappeenranta.
Vapaussodassa kaatuneitten ja murhattujen valkoisten muistomerkki, 1921, Luumäki.[6]
Vapaussodan muistomerkki, 1921, Karttula, Kuopio.
Vähänkyrön sankarimuistomerkki, 1922, Vaasa.[7]
Kuhmalahden sankarimuistomerkki, 1940, Kangasala.[8]
Vehkajärven sankarimuistomerkki, 1940, Kangasala.[9]
Tottijärven sankarimuistomerkki, 1941, Nokia.[10]
Lempäälän sankarimuistomerkki, 1947, Lempäälä.[11]
Pirkkalan sankarimuistomerkki, 1947, Pirkkala.[12]
Viljakkalan sankarimuistomerkki, 1948, Ylöjärvi.[13]
Kiikalan sankarimuistomerkki, 1950, Salo.[14]
Oulunkylän sankarimuistomerkki, 1950, Helsinki.[15]
Suoniemen sankarimuistomerkki, 1953, Nokia.[16]
Suomusjärven sankarimuistomerkki, 1956, Salo.[17]
Martti Skytten patsas, 1958, Hämeenlinna.
JulkaisutMuokkaa
- Suomen merenvaltius. WSOY 1929
- Haudan ja hautausmaan hoito ; kuvitettu kirjoittajan piirroksin ja valokuvin. Otava 1930
- Suomalaiset, pohjoismaiden vanhin kulttuurikansa. Suomalainen Paino, Helsinki 1930
- Suomen merisotien historiallisia vaiheita. Tekijä, Helsinki 1933
- Mitenkä on kansakuntamme ja nouseva polvi pelastettava raittiudelle, kodille ja isänmaalle. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1934
- Arvoisa seurakuntalainen. Hautausmaiden ystävät ry:n kirjeitä seurakunnille n:o 2. Helsinki 1937
- Kirkonpalvelijain ohjekirja ; kirj. Hanna Loimaranta, Ilmari Virkkala, V. I. Forsman. Suomen kirkonpalvelijainyhdistys, Hamina 1942
- Suomen hautausmaiden historia. WSOY 1945
- Kreeta Haapasalo ja hänen kanteleensa : esitelmä-tutkielma. Kokkola 1946
- Solmukirja : langat, nuorat, köydet ja muut punokset sekä niiden solminta ja muu kytkentä ; toim. ja kuv. Ilmari Wirkkala. 2. uusittu p. Otava, 1963. (1. p.: Punokset ja solmut, 1944)
- Mullassa muistomme elää. Lönnberg Print & Promo 2016. Ilmari Wirkkalan elämä, kirj. Pekka Kivelä.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Sahalahden hautausmaainventointi, viitattu 20.11.2010
- ↑ a b Sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus, Museovirasto 2008, viitattu 20.11.2010
- ↑ Kaustinen.fi, viitattu 20.11.2010
- ↑ a b Etelä-Karjalan taidemuseo, viitattu 20.11.2010
- ↑ Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas, Etelä-Karjalan taidemuseo, viitattu 20.11.2010
- ↑ Luumäen muistomerkit; Luumäen Lehti
- ↑ Vähänkyrön sankarihautausmaa Vähänkyrön seurakunta. Viitattu 17.8.2018.
- ↑ Kangasala, Kuhmalahden hautausmaa; Sotasampo
- ↑ Kangasala, Vehkajärven hautausmaa; Sotasampo
- ↑ Nokia, Tottijärvi; Sotasampo.fi
- ↑ Pirkanmaan sotamuistomerkit, Lempäälä; Pirkanmaan Reserviläispiiri ry
- ↑ Pirkkalan hautausmaan historiaa; Pirkkalan seurakunta
- ↑ Viljakkalan hautausmaa Sotasampo.fi. Viitattu 16.8.2018.
- ↑ Salo, Kiikalan hautausmaa; Sotasampo.fi
- ↑ Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 16.8.2018.
- ↑ Nokia, Suoniemen hautausmaa; Sotasampo.fi
- ↑ Suomusjärvi. Sankarihautausmaa Salon seurakunta. Viitattu 16.8.2018.
- ↑ Vertainen, Kirsi: Juvan kivikirkko, s. 22. Juvan seurakunta, 2013. ISBN 978-952-93-2637-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2015).