Avaa päävalikko

Attendo

terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys

Attendo on Ruotsissa vuonna 1985 perustettu Pohjoismaiden suurin terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys.[1] 1990-luvun puolivälin jälkeen Attendo aloitti laajentamisen Norjaan ja Tanskaan.

Attendo AB
Tunnuslause ”Vahvistamassa ihmistä”
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Perustettu 1985
Attendo Suomi: 2000
Toimitusjohtaja Attendo AB: Henrik Borelius
Attendo Suomi:
Pertti Karjalainen
Avainhenkilöt pj. Ulf Lundahl
Kotipaikka Tukholma, Ruotsi
Attendo Suomi:
Helsinki, Suomi
Toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelut
Liikevaihto Attendo Suomi:
511 milj. € (2017)
Henkilöstö Attendo Suomi:
noin 10 000 (2017), noin 24 000 Pohjoismaissa
Emoyhtiö Attendo AB
Kotisivu http://www.attendo.fi

Attendon Pohjoismainen konserni perustettiin vuonna 2007. Attendo listautui Tukholman pörssiin marraskuussa 2015.[2]

Yrityksellä on Pohjoismaissa 510 toimipaikkaa, joissa on noin 24 000 työntekijää.[1] Yhtiöllä on 370 hoivakotia eri puolilla Suomea (2019).[3]

Attendon visio on olla ”vahvistamassa ihmistä”.[4]

OmistusMuokkaa

Attendon suurimmat (yli 2 % osakkeista omistavat) osakkeen omistajat olivat 28. joulukuuta 2018 seuraavat:[5]

Axel and Margret Ax:n Johnson -säätiön sijoitusyhtiö Nordstjernan AB 15,91%
Pertti Karjalainen (Attendo Suomen toimitusjohtaja) 14,20%
Didner & Gerge Fonder Aktiebolag 8,78%
Swedbank Robur -rahastot 6,47%
CGML PB Client Acct Sweden Treaty 4,83%
Henrik Borelius (Attendo AB:n toimitusjohtaja) 4,02%
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2,98%
BNP Paribas Sec Serv Luxembourg 2,64%
CBNY - Norges -pankki 2,48%
Andra AP -rahasto 2,43%
BNY Mellon SA/NV 2,29%
Six Sis AG, W8IMY 2,15%

20 suurinta omistajaa omistivat yhteensä 78,92% osakkeista.[5]

Maantieteellisesti omistuksista oli kesäkuussa 2016 noin:

  • 68% Ruotsissa
  • 24% Suomessa
  • 4% Iso-Britanniassa
  • 1,5% Yhdysvalloissa ja
  • 3% muualla maailmassa.[6]

YrityskaupatMuokkaa

Suomessa Attendon edeltäjä MedOne aloitti toimintansa vuonna 2000. Sen toiminnot yhdistettiin Attendoon vuonna 2007.

Yhtiö tiedotti 31. toukokuuta 2017 ostaneensa 150 miljoonalla eurolla noin 2 800 asiakaspaikkaa tarjoavan hoivayhtiö Mikevan.[7] Mikevalla oli palvelutarjontaa mielenterveyskuntoutujien ja vammaisten asumispalvelujen saralla, ja Attendon mukaan se täydentää maantieteellisesti yhtiön tarjontaa ikäihmisten palveluasumisessa.[8]

Lokakuussa 2017 Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi yrityskaupan, jossa Attendo osti Mi-Hoiva Oy:n. Viraston selvitysten perusteella yrityskauppa ei olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla.[9]

Attendo on tehnyt vuodesta 2015 vuoden 2018 marraskuuhun yhteensä 24 yritysostoa.[10]

Toukokuussa 2018 Terveystalo ilmoitti ostavansa Attendon terveyspalvelut Suomessa.[11]

Attendo SuomiMuokkaa

Attendo Suomi on Attendo-konsernin alaisuudessa toimivia yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluyrityksiä hallinnoiva yritysryhmä. Se toimii perusterveydenhuollon, hoivan, työterveyshuollon, suun terveydenhuollon, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon alalla.

Yritys toimii Suomessa 65 paikkakunnalla. Vuonna 2017 Attendo Suomen liikevaihto oli 511 miljoonaa euroa ja se työllisti noin 10 000 työntekijää.[1]

Vuonna 2010 Attendo MedOne Oy oli liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin terveyspalvelualan yritys Suomen Terveystalo Oy:n jälkeen.[12] Vuonna 2011 Attendo Oy oli Suomen suurin sosiaalipalveluyritys.[13] Attendo Suomi oli liikevaihdolla mitattuna alansa suurin yritys vuonna 2015.lähde?

Attendo pitää suurimpana kilpailijanaan julkisia palveluita ja kuntasektoria.[14]

Vuonna 2017 Attendo Oy:n kasvuprosentti oli 18,17 %, nettotulos 28 962 000 euroa ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 40,9 %.

Ulkoistukset kunnilta AttendolleMuokkaa

Pyhtää ulkoisti sosiaali- ja terveyspalvelunsa Attendolle vuoden 2015 alusta.[15] Attendo vastaa myös Rääkkylän, Tohmajärven, Puolangan ja Kärsämäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta.[16] Myös Sulkava ja Sysmä ulkoistivat palvelut Attendolle vuoden 2017 alusta alkaen.[17][18]

Attendon ulkoistuksia tutkineen Kuntamaisema Oy:n tutkija Laura Käsmän mukaan "ulkoistaminen näyttää tuottavan kuntien kannalta kustannustehokkuutta ja myös palveluiden saatavuuden parantumista etenkin terveyspalveluissa."[19]

VerovastuullisuusMuokkaa

Etelä-Suomen Sanomien mukaan nykyään yhtiö on "sosiaali- ja terveysalan suurin yhteisöveronmaksaja 6,8 miljoonalla eurollaan. Se maksaa kaikki Suomen liiketoiminnasta syntyneiden voittojen verot Suomeen."[20] Yleisradio uutisoi 30. maaliskuuta 2016, että "Attendo maksoi 65. eniten yhteisöveroja kaikista suomalaisista yrityksistä. Attendon yhteisöverokertymä oli lähes yhtä suuri kuin hissejä ja liukuportaita valmistavan Koneen, jonka liikevaihto oli yli seitsemän miljardia euroa."[21]

Finnwatchin toukokuussa 2019 julkaistussa sote-alan verovastuullisuusselvityksessä, Attendo sai kuudesta vertaillusta yhtiöstä toiseksi huonoimman kokonaisarvosanan -1 (asteikolla -11 ... +11). Finnwatch toteaa raportissaan että Attendon Suomen konsernin yhtiöillä ei ole julkista verostrategiaa. Attendo vastasi kyselyyn vain osittain ja vain konsernin Suomen yhtiöitä koskien. Attendon entisellä tytäryhtiöllä on veroriita, jonka euromääräisestä suuruudesta ei Finnwatch saanut tietoa. Yhtiö on hävinnyt riidan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhtiö on luopunut aggressiivisesta osakaslainoihin perustuvasta verojärjestelystään yli viisi vuotta tarkasteluajankohtaa aikaisemmin, ja Attendo sai täydet pisteet verovastuullisuudesta rajat ylittävien järjestelyjen osalta. Attendo ei antanut tietoja siitä, moniko sen lääkäreistä työskenteli ulkopuolisina palveluntarjoajina, selvitettäessä tulonmuuntoa, jolla tarkoitetaan ansiotulojen muuttamista pääomatuloiksi (tai päinvastoin) pienemmän veroasteen saavuttamiseksi.[22]

Tekniset innovaatiotMuokkaa

Elokuussa 2017 yhtiö kertoi ostaneensa kahdeksaan hoivakotiin XL-kokoisen tablet-tietokoneen ikäihmisten ja omaisten yhteydenpitoa varten. Aiemmin yhtiön viihdekäyttöön hankkima hoivarobotti Lydia on ollut otsikoissa esimerkkinä hoitoalan digitalisoitumisesta.[23][24]

KritiikkiäMuokkaa

Maksukorotus-vaatimukset edeltäjän aikanaMuokkaa

Syksyllä 2009 Suomen Kuntaliitto vastusti perusteettomana Attendon edeltäjän MedOnen yksipuolista päätöstä vaatia korotusta kunnilta perimiinsä maksuihin vedoten sikainfluenssan mahdollisesti aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Myöhemmin MedOne perääntyi vaatimuksissaan.[25]

Verovälttely 2010-luvun alussaMuokkaa

Syksyllä 2012 paljastui, että Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla opastusta verosuunnittelussa. Yhtiön laskelmien mukaan lääkärit voivat välttää veroja jopa kymmeniä prosenttiyksikköjä, ja veroja kertyisi kolmessa vuodessa 100 000 euroa vähemmän lääkäriä kohti.[26] Vuonna 2013 Finnwatch syytti Attendoa tulojen siirrosta veroparatiiseihin.[27][28] Vuonna 2019 omistajapohjan muutosten myötä verovälttelyä ei yhtiön mukaan enää tapahdu.[3]

Attendon valitukset hoitajamitoituksistaMuokkaa

Attendo on tehnyt vuosina 2014–2017 viranomaisten määräämistä hoitajamitoituksista hallinto-oikeuteen kahdeksan valitusta. Kahdesta päätöksestä yhtiö on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muut alan yritykset eivät ole tehtailleet vastaavia valituksia.[29]

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemen mainitsemassa valituksessa Attendo oli pyytänyt saada alempaa hoitajamitoitusta kuin mitä sosiaalipalveluiden tuottamiseen vaadittavassa luvassa on määrätty. Perusteluina käytettiin, että toiminta on aiemman jatkamista ja että muillakaan ei ole ollut korkeampia mitoituksia. Lisäksi valituksessa mainittiin tietyistä järjestelyistä, joilla voitaisi taata hoidon tason säilyminen alemmallakin mitoituksella. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen eikä korkein hallinto-oikeus muuttanut päätöstä.[30]

Vuonna 2014 Attendo katsoi, että kaksi yöhoitajaa on Tohmajärvellä riittävä määrä kolmeen lähekkäin sijaitsevaan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Yhtiö perusteli asiaa sillä, että kaksi yksiköistä sijaitsee samassa pihapiirissä ja yöhoitajat voisivat helposti liikkua yksiköstä toiseen ja tarvittaessa pisimmän matkan, noin 600–700 metriä, autolla. Lisäksi yhtiö perusteli yöhoitajien määrää kameravalvonnalla ja turvarannekkeilla, joiden avulla asukkaat saavat yhtiön mukaan välittömästi yhteyden hoitajaan. Helsingin hallinto-oikeus ei muuttanut Valviran päätöstä.[29]

Ongelmia Suomen hoivakotien toiminnassaMuokkaa

Tammikuussa 2019 uutisoitiin laajasti Attendon kilpailijan hoivakotimarkkinoilla, Esperi Caren toiminnan ongelmista. 29. tammikuuta 2019 Yle uutisoi, että myös Attendon toiminnassa on ollut puutteita. Hoivakodeissa on ollut aliravittuja vanhuksia, vanhuksia on ulkoilutettu liian harvoin ja ongelmia on ollut myös vaippojen riittävässä vaihtamisessa.[31]

Aliravitsemustapaus EspoossaMuokkaa

Espoossa, Attendo Laaksolahden hoivakodissa olleista vanhuksista oli aluehallintoviraston tarkastuksen mukaan 17 aliravittuja. Heidän painoindeksinsä oli niin alhainen, että ennenaikaisen kuoleman riski oli Avin mukaan lisääntynyt.[32]

Alavuden hoivakodin toiminnan keskeyttäminenMuokkaa

Attendon Alavudella toimintansa 8. tammikuuta 2019 aloittaneen Pelimanni-hoivakodin toiminta keskeytettiin aluehallintoviraston (Avi) päätöksellä 9. helmikuuta 2019. Päätös astui voimaan välittömästi. Avin mukaan Pelimannin ”toiminta ei vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja toimintayksikön asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan.”[33] Kuntayhtymä on käynyt tarkastuskäynnillä 15., 16., 22., 25. ja 31. tammikuuta sekä 1., 5. ja 6. helmikuuta, Avi 7. helmikuuta.[34]

Tammikuun 18. päivänä Pelimannissa oli sijoitettuna kaikkiaan 49 tehostetun palveluasumisen asiakasta. Keskeytyksen syynä oli henkilöstön määrä ja se että tiettyjä pätevyyksiä ei ole ollut tarpeeksi. Toimintayksiköstä oli irtisanoutunut kymmenen työntekijää toiminnan aloittamisajankohdan jälkeen. Attendo on myöntänyt, että Pelimannin henkilöstömitoitus ei ole vastannut sovittua koko toiminnan aikana. Hoivakodissa on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana ja syitä siihen selvitetään. Valviran mukaan epäilyt kohdistuvat saman tyyppisiin asioihin kuin Esperi Caren hoivakoti Ulrikassa Kristiinankaupungissa.[33]

Hoivakodin luvassa henkilöstömitoituksen vaatimus on 0,65, mutta tämä ei ole edes Attendon omien ilmoitusten mukaan toteutunut kertaakaan. Mukaan on laskettu ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijoita, mikä vähentää tosiasiallista hoitohenkilöstömitoitusta. 9. helmikuuta viranomaisille toimitettiin lukuisia eri versioita työvuorolistoista, osa niistä oli keskenään ristiriitaisia. Lääkkeiden toimituksessa apteekista on ollut viiveitä, ja esimerkiksi lääkärin perjantaina määräämä lääke virtsatietulehdukseen on annettu vasta tiistaina. Tämän viiveen Attendo on kiistänyt. Tukipalveluista, kuten pyykistä, ruuanlaitosta ja siivouksesta, vastaavia on ollut paljon vähemmän kuin luvassa edellytetään. Yövuorolaisen on täytynyt pestä lattiat. Haastatellun hoitajan mukaan viriketoimintaa tai ulkoilua ei ole ehditty järjestää. Tehostetussa palveluasumisessa on ollut enemmän vanhuksia kuin luvassa määrätään, ja toisaalta kevyemmän palveluasumisen puolella on useita vanhuksia, jotka kuntayhtymän tietojen sekä Avin havaintojen mukaan kuntonsa puolesta kuuluisivat tehostettuun palveluasumiseen. Pelimanni-hoivakodissa hoitaja on yöllä kaukana tehostetun palveluasumisen huonokuntoisista asukkaista, koska rakennuksen siipien välissä on aula ja kaksi suljettua ovea. Attendo on vedonnut osaksi siihen, että se voi hätätilanteissa hälyttää paikalle väkeä muista yksiköistään. Avi ei tähän usko, koska sen tietojen mukaan muissakin yksiköissä henkilöstömitoitus on niukka.[34]

Toiminta siirtyi toistaiseksi neljän kunnan eli Alavuden, Ähtärin, Kuortaneen ja Soinin Kuussote-kuntayhtymän vastuulle. Alavus kuuluu Kuusiokunnat-kuntayhtymään, joka on ulkoistanut sosiaali- ja terveyspalvelut Pihlajalinna-yhtiölle. Kuusikunnat-kuntayhtymän ja Pihlajalinnan yhteisyritys Kuusiolinna on puolestaan ostanut hoivakoti Pelimannin palvelut Attendolta alihankintana.[33]

Attendo julkaisi 8. helmikuuta tiedotteen, jonka mukaan korjaavat toimenpiteet on käynnistetty ja Attendo pyytää anteeksi virheitä toiminnassaan.[34]

Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen kertoi 9. tammikuuta ongelmien johtuneen liian kiireellisestä muutosta ja että Alavuden asukkaiden raskashoitoisuus pääsi yllättämään yhtiön. Hän totesi tietävänsä lääkärinä, että kun tehdään asukasmuuttoja hoitolaitoksesta toiseen, alkuvaiheessa tapahtuu tavallista useampia poismenoja ja että muutto on lisärasite.[35] Karjalaisen mukaan Attendo on selvittänyt irtisanoutuneiden lähdön syitä. Hänen mukaansa "ainakin yksi vahva syy näyttäisi olevan se, että he (työntekijät) ovat mielikuvaltaan halunneet tulla kevyemmän hoivan yksikköön. Sitten on paljastunut, että asukkaat ovat aika raskashoitoisia ja että heitä hoidetaan loppuun asti. Tämä työnkuva ei ole vastannut heidän odotuksiaan ja tästä syystä he ovat irtisanoutuneet."[36] Karjalainen toteaa että ongelmat tietojärjestelmissä ovat puolestaan selityksenä sekaannuksille työvuoroissa. Hänen mukaansa viranomaiset ovat antaneet Attendolle "erityistä kiitosta tiloista ja tekniikasta sekä henkilöstön työolosuhteista.”[35]

Jalasjärven hoivakodin puutteet lääkehoidossaMuokkaa

19. helmikuuta 2019, aluehallintoviraston ja Valviran ennalta ilmoittamattomalla tarkastuskäynnillä Jalasjärven Attendo Tepontuvalla löytyi puutteita lääkehoidon kokonaisprosessissa ja hoitajien lupa-asioissa. Lääkehoito siirtyi tilapäisesti kuntayhtymän vastuulle, kunnes Attendo pystyy näyttämään, että lääkehoitotoiminta on lainmukainen ja toimiva.[37]

Jyväskylän hoivakodin ongelmat lääkehoidossa ja hoitajamitoituksessaMuokkaa

Jyväskylän kaupunki havaitsi helmikuussa 2019 aluehallintoviraston ja Valviran kanssa epäkohtia Attendo Holstinpuiston perushoidossa, henkilöstömitoituksessa ja asiakkaiden lääkehoidossa. Holstinpuisto on tehostetun palveluasumisen toimintayksikkö. Kaupunki otti hoivakodin lääkehoidon prosessin toistaiseksi haltuunsa torstaina 21. helmikuuta.[38]

KannanottojaMuokkaa

Kokoomuksen puheenjohtaja, sisäministeri Petteri Orpo kommentoi vaalitentissä erikseen Attendon Alavuden hoivakodin toiminnan keskeyttämistä, ja sanoi pitävänsä tilannetta sietämättömänä.[39]

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen kommentoi Alavuden hoivakodin tapausta seuraavasti: ”Voi taivas varjele meitä, mikä kauhukone Suomeen on synnytetty". Taavitsainen totesi 10 vuotta aiemmin ajatelleensa, että Suomi Euroopan ensimmäisenä suurten ikäluokkien eläköitymisen kohtaavana maana voisi näyttää positiivista esimerkkiä vanhustenhuollossa, mutta näyttääkin muille maille, miten ei ainakaan pidä tehdä. Hän totesi leikkauspolitiikan ajaneen Suomen ongelmiin ja että valtion pitää pyytää omaisilta ja vanhuksilta anteeksi.[40]

Pääministeri Juha Sipilä kommentoi Attendon Alavuden toiminnan keskeytystä ja hoiva-alan tilannetta, todeten että vanhusten laadukkaan hoidon pitää olla ykkösprioriteetti myös suurilla yksityisillä toimijoilla, ja että "nyt on toimien aika, toimiala on aiheesta erityistarkkailussa".[41]

Vihreä liitto on esittänyt Attendoon ja Esperi Careen liittyvän hoivakohun myötä vanhustenhoitoon voitontavoittelun kieltoa ja toisena vaihtoehtona voittokattoa. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri on ehdottanut hoivayrityksille tuottokattoa.[42]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tämä on Attendo Attendo. Viitattu 9.2.2019.
  2. Attendon osakeanti Tukholman pörssissä alkaa 18.11.2015. Attendo. Viitattu 4.11.2016.
  3. a b Stina Brännare: Hoivaskandaaliin liitetty Attendo: Takavuosina yhtiötä arvosteltiin veroparatiisikytkyistä – nyt yhtiö maksaa Suomeen veroja yli 10 miljoonaa yle.fi.
  4. Attendon visio ja arvot Attendo. 5.1.2015. Viitattu 8.2.2019.
  5. a b Major shareholders www.attendo.com. Viitattu 9.2.2019.
  6. Attendo’s owners Attendo. Viitattu 9.2.2019. (englanniksi)
  7. Helsingin Sanomat hs.fi.
  8. Attendo ostaa Mikevan ja vahvistaa asemaansa hoivamarkkinoilla Attendo. 31.5.2017. Viitattu 9.2.2019.
  9. Kilpailuvirasto hyväksyi Attendon ja Mi-Hoivan yrityskaupan Kauppalehti. Viitattu 9.2.2019.
  10. Sote-markkinoilla käy kova rytinä – yrityskauppa joka neljäs päivä Uusi Suomi. Viitattu 9.2.2019.
  11. Terveystalon ja Attendon kauppa vähentää entisestään kilpailua ter­veys­mark­ki­noil­la – "Kilpailua ei tule, jos ei ole toimijoita" Kaleva. 17.5.2018. Viitattu 18.5.2018.
  12. Hartman, Sanna: Taulukko 9. Suurimpia terveyspalvelualan (TOL 86) yrityksiä vuonna 2010 (s. 23) Terveyspalvelut, toimialaraportti. 8.12.2011. Viitattu 4.11.2016.
  13. Hartman, Sanna: Taulukko 6: Suurimpia sosiaalipalveluyrityksiä vuonna 2011 (s. 21) Sosiaalipalvelut, toimialaraportti. 20.11.2012. Viitattu 4.11.2016.
  14. Rytkönen, Anne-Pauliina: Attendo: Suurin kilpailijamme on kuntasektori Yle uutiset. 18.1.2012. Viitattu 4.11.2016.
  15. Toivonen, Janne: Oy Pyhtää Ab ostaa melkein kaiken yksityisiltä – tervetuloa Suomen ulkoistetuimpaan kuntaan Yle Uutiset. 20.1.2016. Viitattu 4.11.2016.
  16. Attendo Kuntaturva Attendo. Viitattu 4.11.2016.
  17. Moliis, Pekka: Sulkava tarttuu Attendo-optioon Kuntalehti. 10.6.2016. Viitattu 4.11.2016.
  18. Turunen, Suvi: Sysmä ei pelkää kulujen karkaamista Yle Uutiset. 25.2.2015. Viitattu 4.11.2016.
  19. Käsmä, Laura: Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema. Viitattu 4.11.2016.
  20. Oma työ ja yritys voi tuoda miljoonatulot (pääkirjoitus) 2.11.2016. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 24.11.2016.
  21. Jyri Hänninen: Analyysi: Suuret yritykset hallitsevat terveysalan markkinoita Yle uutiset. 13.12.2016. Yleisradio. Viitattu 13.12.2016.
  22. Vertailu sote-yritysten verovastuullisuudesta 05/2019. Finnwatch. Viitattu 15.6.2019.
  23. Attendo muuttaa televisiot tableteiksi hoivakodeissaan – uskoo investoinnin maksavan itsensä takaisin hoivajaterveys.fi.
  24. Hoivarobotti Lady Lydia vierailulla Ylen aamu-tv:ssä areena.yle.fi.
  25. Hinkkanen, Erja: MedOne luopuu toistaiseksi influenssa-korotuksesta Länsi-Uusimaa. 23.2.2011. Viitattu 4.11.2016.
  26. Hänninen, Jyri: Attendo houkuttelee lääkäreitä veroneuvoilla HS.fi. 9.10.2012. Viitattu 4.11.2016.
  27. Finnwatch: Terveysyhtiö Attendo ohjaa varojaan veroparatiisiin HS.fi. 29.10.2013. Viitattu 4.11.2016.
  28. Hänninen, Jyri: Attendon omistaja vastaa veroparatiisisyytöksiin HS.fi. 29.10.2013. Viitattu 23.9.2014.
  29. a b Johanna Tuuri: Kaksi yöhoitajaa riittää yhtaikaa kolmeen yksikköön mtvuutiset.fi. 5.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  30. Salla Jantunen: KHO:n presidentti Ylellä: Hoidolle asetettava selvät kriteerit verkkouutiset.fi. 2.9.2019. Viitattu 9.2.2019.
  31. Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan yle.fi. Viitattu 29.1.2019.
  32. Hoivakotiongelmista syytetyn Attendon toimitusjohtaja pysyy yrityksen johdossa – "Saan lisää tarmoa tämmöisestä" Yle Uutiset. Viitattu 9.2.2019.
  33. a b c Viranomaiset määräsivät tammikuussa Alavudella aloittaneen Attendon hoivakodin toiminnan keskeytettäväksi – Yksikössä on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana, syitä selvitetään Helsingin Sanomat. 8.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  34. a b c Avin päätös osoittaa: Tämä kaikki Attendon Pelimanni-hoivakodissa oli vialla Helsingin Sanomat. 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  35. a b Suomen Attendon toimitusjohtaja HS:lle: Suljetun hoivakodin ongelmat johtuvat liian kiireellisestä muutosta Helsingin Sanomat. 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  36. Attendon toimitusjohtaja: Hoivakodin asukkaiden raskashoitoisuus pääsi yllättämään Alavudella mtvuutiset.fi. 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  37. Attendon Jalasjärvellä sijaitsevan Tepon Tuvan lääkehoito siirretty tilapäisesti kuntayhtymälle Keskisuomalainen. Viitattu 22.2.2019.
  38. Minna Karkkola: Taas uusi Attendon hoivakoti tutkinnassa – Jyväskylän kaupunki puuttui järeästi lääkehoitoon ja hoitajamitoitukseen Talouselämä. Viitattu 22.2.2019.
  39. Li Anderssonilta suora syytös hoiva-alan tilanteesta Petteri Orpolle: ”Estää sen yhden ratkaisun eteenpäinviemistä, jossa kaikki muut ovat mukana” Uusi Suomi. Viitattu 9.2.2019.
  40. Kuusi kuollutta alle kuukaudessa demokraatti.fi. 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  41. Sipilä: Vanhustenhoidon yritykset ovat nyt syystä erityistarkkailussa Kaleva.fi. Viitattu 9.2.2019.
  42. Voitontavoittelun kielto vanhustenhoitoon, väläyttää vihreät Keskisuomalainen. Viitattu 22.2.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa