Iho- ja allergiasairaala
Iho- ja allergiasairaala on Helsingissä, Meilahden kaupunginosassa sijaitseva sairaala. Se kuuluu HUS-kuntayhtymän HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Siellä hoidetaan allergia- ja ihosairauksia, annetaan sukupuolitautien erikoissairaanhoitoa sekä unilääketieteen erityistason hoitoa.[1]
Sairaala on jaettu iho- ja sukupuolitautien klinikkaan, jossa sijaitsevat poliklinikka, vuodeosasto, päiväosasto, ihotautien avohoitokeskus (UV-valohoidot) sekä sukupuolitautipoliklinikka, ja allergiaklinikkaan, jossa sijaitsevat poliklinikka sekä lasten ja aikuisten osastot. Sairaalassa on lisäksi allergiatutkimuskeskus, allergeenilaboratorio, ihopatologian laboratorio sekä uniapneapoliklinikka.
Iho- ja allergiasairaalassa tehdään muun muassa atooppisen ihottuman, psoriaasin, astman ja ihosyöpien hoitoon liittyvää kliinistä tutkimusta.[2] Sairaalassa on aloitettu ensimmäisenä maassa lasten ruokasiedätykset (esim. maito, vehnä ja pähkinät). Siitepölyallergiaan on tarjolla uusia hoitomuotoja. Heinänuhaiset saavat avun kielen alle muutamassa sekunnissa liukenevista "timoteitableteista".[3]
Historia muokkaa
"Uuden" iho- ja sukupuolitautien klinikan suunnittelu aloitettiin vuonna 1909. Venäjän keisari Nikolai II ostatti kallioisen maa-alueen Meilahden nykyiseltä sairaala-alueelta silloin hyvin tarpeelliseksi nähtyyn tarkoitukseen, "Syfilido-Dermatologisen klinikan" rakentamista varten. Sodat ja pula-aika keskeyttivät rakennustyöt ensimmäiseen kerrokseen ja kivijalan kivet käytettiin myöhemmin Naistenklinikan perustukseen. Suunnittelu alkoi uudelleen 1950-luvulla ja se oli edelleen vireillä, kyn Hyks vuonna 1970 osti Allergiasairaalan Allergiatutkimussäätiöltä. Saman tien Hyksin liittovaltuusto hyväksyi suunnitelman rakentaa uusi iho- ja sukupuolitautien klinikka Allergiasairaalan yhteyteen. Suunnitelman toteuttamiseen kului kuitenkin vielä kaksi vuosikymmentä.[4]
Allergiasairaala 1962- muokkaa
Maailman ensimmäinen yksinomaan allergiasairauksien hoitoon ja tutkimukseen tarkoitettu sairaala oli noussut puistomaiselle rinnetontille Meilahdentie 2:n tuntumaan vuonna 1962. Sitä ennen vuodesta 1947 Allergiasairaala oli aluksi toiminut SPR:n tiloissa Lauttasaaren kartanossa (30 vuodepaikkaa) ja sitten Kammiokadulla vuokratiloissa (40 vuodepaikkaa). Sitä ylläpiti Allergiatutkimussäätiö - Stiftelsen för allergiforskning, joka oli perustettu vuonna 1946.[4]
Uuden sairaalan rakentamisen asiaa oli ajanut sinnikkäästi säätiön sairaalan ylilääkäri Zaida Eriksson-Lihr. Hänen panoksensa allergiahoidon kehittäjänä ja sairaalan alkuunpanijana muistetaan vuonna 2008 vahvistetussa asemakaavassa, jossa sairaalan editse kulkeva pieni katu sai nimen Zaidankatu. Eriksson-Lihr toi Suomeen opintomatkaltaan paljon uutta tietoa ja hoitotekniikkaa, mm. ihokokeet.[4]
Allergiasairaalan suunnittelivat arkkitehdit Inkeri Linnasalmi ja Erkki Linnasalmi (1908–1982). Ensimmäinen, 1950-luvulla tehty 200-paikkainen suunnitelma ei toteutunut, mutta kun sairaalaa yksinkertaistettiin ja paikkamäärää vähennettiin 75:een, päästiin viimein rakentamaan.[4]
Yhdistyminen Iho- ja sukupuolitautien klinikkaan, laajennus 1992 muokkaa
Sairaala sai laajennusosan vuonna 1992, jolloin tuli mahdolliseksi, että kaksi taustaltaan hyvin erilaista yksikköä, Hyksin Allergiasairaala ja siihen asti Unioninkadun vanhoissa tiloissa toiminut Iho- ja sukupuolitautien klinikka eli ns. Vanha klinikka voitiin yhdistää. Sairaalan laajennuksen ja siihen liittyvän saneerauksen suunnitteli arkkitehti Mikael Paatela (s. 1950). Laajennuksen myötä klinikan koko kolminkertaistui. Viisikerroksisen sairaalan kolme alinta kerrosta louhittiin kallioon. Uudisrakennusosaan tuli lähinnä poliklinikka-, laboratorio-, kuntoutus- ja opetustiloja.[4] Uudisrakennus ja kahden eri yksikön yhdistäminen oli sen aikaisen, yli 30 vuotta ylilääkärinä toimineen Kimmo Mustakallion työuran viimeinen hanke, jonka hän saattoi loppuun.[5]
Iho- ja sukupuolitautien klinikan henkilöstölle muutto historiallisista tiloista uuteen ja ajanmukaiseen työympäristöön oli sekä haikeaa että toivottua. Uutta oli opettavana paljon: mm. atk, koska Vanhaan klinikkaan tietokonepäätteitä ei voitu sijoittaa.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Iho- ja allergiasairaala HUS. 28.9.2023. Viitattu 28.9.2023.
- ↑ Iho- ja allergiasairaalan toiminta. (Arkistoitu – Internet Archive) HUS
- ↑ Hyksin vuosikertomus 2009[vanhentunut linkki]HUS
- ↑ a b c d e f Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Iho- ja allergiasairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 140-141. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. ISBN 9789523010994.
- ↑ Ranki, Annamari: [https://acadsci.fi/wp-content/uploads/2016/05/mk_mustakallio.pdf Kimmo Mustakallio
- 7.7.1931 † 15.8.2016] Academia Scientiarum Fennica 2016. 2016. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 6.2.2024.
Aiheesta muualla muokkaa
- Iho- ja allergiasairaala HUS
- Iho- ja allergiasairaala (Arkistoitu – Internet Archive) [vanhentunut linkki]