Avaa päävalikko
Basaliooma.

Ihosyöpä tarkoittaa ihosoluista lähtöisin olevaa syöpäkasvainta. Se muodostuu yleensä ihon ylimpään kerrokseen eli epidermikseen. Ihosyövän tyyppi riippuu siitä, mistä soluista se on saanut alkunsa. Yleisimmät ihosyövät ovat basaliooma, spinaliooma ja melanooma. Harvinaisempia syöpätyyppejä ovat Kaposin sarkooma, dermatofibrosarkooma ja Merkelin solu -syöpä. Monesti ihosyövällä tarkoitetaan ainoastaan melanoomaa, joka on syöpätyypeistä vaarallisin. Ihosyöpään kuolee vuosittain Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 48 000 ihmistä.[1]

IhosyöpätyypitMuokkaa

BasalioomaMuokkaa

Basalioomia eli tyvisolusyöpiä tavataan eniten iäkkäillä ihmisillä. Kyseessä on harvoin kuolemaan johtava tauti. Se on yleensä poistettavissa yksinkertaisella iho-operaatiolla.lähde?

MelanoomaMuokkaa

Melanooma on melanosyyteistä lähtöisin oleva kasvain, joka jakautuu moniin eri alatyyppeihin. Melanooma on vaarallisin ihosyöpä[2], koska se lähettää helposti etäpesäkkeitä. Melanooma on yleistynyt rajusti kaikissa valkoihoisen väestön asuttamissa maissa. Esimerkiksi Suomessa todettujen melanoomien määrä on viisinkertaistunut 1950-luvulta nykypäivään.[3] Yleistymisen syinä ovat ihmisten pukeutumisessa ja auringonotossa tapahtuneet muutokset, jotka altistavat aiempaa enemmän auringon säteilyllelähde?.

Melanoomaa esiintyy muista ihosyövistä poiketen verrattain nuorilla ihmisillä. Puolet melanoomista saa alkunsa luomesta, joista suurin osa on kuitenkin vaarattomia. Jos luomi näyttää huolestuttavalta, se kannattaa näyttää lääkärille.[2]

Varhainen melanooman havaitseminen ja ehkäisy ovat parhaat hoitokeinot. Varhaisessa vaiheessa havaittu ihomelanooma on hoidettavissa leikkauksella. Pitkälle edennyt melanooma voi levitä muihin elimiin.[2]

SpinalioomaMuokkaa

Spinaliooma eli ihon okasolusyöpä (lat. carcinoma spinocellulare) on suhteellisen harvinainen syöpä, mutta sekin on tavallisesti terveyskeskustasolla poistettavissa. Syöpäsolun hallittavuus riippuu pitkälti solun erilaistumisasteesta, jossa telomeerilla on merkittävä osuus.lähde?

EsiintyminenMuokkaa

Ihosyöpä on huomattava ongelma etenkin Australiassa. Ihosyöpään kuolee vuosittain 1 500 australialaista, ja ihosyövän saa elinaikanaan joka toinen australialainen.[4] Melanoomaan sairastuu vuosittain noin 500 ja kuolee noin 120 suomalaista.[3] Vuonna 2004 havaittiin suomalaisilla miehillä 411 melanoomaa, 501 muuta ihosyöpää ja 2 748 basalioomaa. Naisilla vastaavasti 389, 388 ja 3 296.[5]

HoitokeinotMuokkaa

Ihosyövän normaaleja hoitomuotoja ovat yksinkertaiset iho-operaatiot ja solunsalpaajahoidot. Uusina hoitomuotoina on kokeiltu menestyksellisesti kloonattujen valkosolujen käyttöä pitkälle edenneen ihosyövän hoitoon, mutta toistaiseksi hoitoa ei ole testattu kuin yhdellä potilaalla (tilanne vuonna 2008). Kloonatuista valkosoluista toivotaan parannuskeinoa noin neljäsosalle pitkälle edenneistä ihosyövistä.[1]

Tekoäly ihosyövän tunnistamisessaMuokkaa

Stanfordin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälyä joka pystyy tunnistamaan ihosyövän.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kloonatut solut voittivat ensi kertaa ihosyövän 19.6.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.6.2008.
  2. a b c Ihosyöpä Kaikki syövästä. Syöpäjärjestöt. Viitattu 29.12.2018.
  3. a b Ihosyöpä, Stuk.fi
  4. Celebrating 20 years of the Montreal protocol Our planet magazine s.8, UNEP 9/2007
  5. Suomen yleisimmät syövät vuonna 2004, miehet ja naiset Cancer.fi. Viitattu 29.12.2018.
  6. Artificial Intelligence Used Identify Skin Cancer, Stanford University