Auringonotto
Auringonotto on ihon tietoista altistamista auringon säteille tarkoituksena saada iho ruskettumaan. Auringonotto tapahtuu yleensä makaamalla vähissä pukein vartalo kohti aurinkoa. Auringonottajat vaihtavat asentoa aika ajoin saadaakseen tasaisen rusketuksen joka puolelle kehoa.
Ruskettuminen muokkaa
Auringonoton tarkoitus on ihon ruskettaminen. Iho ruskettuu altistuessaan UV-säteilylle. UVA ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä, kun taas UVB saa aikaan ihon pintasolukon lisääntymistä eli ihon paksunemista ja uuden pigmentin muodostumista iholla.[1] Ruskettuminen näyttäisi olevan nopeampaa, jos auringossa käy vain joka toinen päivä.[2]
Historiaa muokkaa
Auringonotto on nykyaikainen länsimainen trendi. Euroopan ulkopuolella, missä ihmiset ovat luontaisesti tummaihoisia, ihmiset eivät yleensä rusketa ihoaan vaan saattavat jopa tavoitella vaaleaa ihoa välttelemällä aurinkoa ja joskus valkaisemalla ihoaan. Vaaleaa ihoa arvostettiin Euroopassakin aina 1800-luvulle asti, ja ruskettunutta ihoa pidettiin sellaisen ihmisen tuntomerkkinä, joka joutui työskentelemään pelloilla auringon paahteessa. Kun työväki siirtyi teollisen vallankumouksen myötä hämäriin tehtaisiin ja kaivoksiin, ja sitä kautta kalpeni, ja kun lisäksi auringonvalon tärkeys terveydelle tunnistettiin 1800-luvulla, rusketuksesta alkoi tulla vaurauden ja terveyden merkki.[3]
Muoti-ikoni Coco Chanel teki omalla esimerkillään 1920-luvulla rusketuksesta ja auringonotosta muodikasta. Ensimmäiset aurinkovoiteet ihon palamisen ehkäisemiseksi kehitettiin 1920- ja 1930-luvuilla.[4] Kun etelänmatkailu tuli lentomatkailun yleistyessä 1960-luvulla entistä helpommaksi, pohjoiseurooppalaiset alkoivat käydä auringonottolomilla Välimerellä.[3] Rusketus nähtiin merkkinä siitä, että ihmisellä oli vapaa-aikaa ja rahaa matkustella, ja että hän vietti aikaa terveellisesti ulkosalla.[4]
Auringonoton vaihtoehdoiksi kehitettiin ruskettavat voiteet ja solariumi. Ensimmäinen rusketusvoide, Man-Tan, tuli markkinoille vuonna 1959. Solariumit tulivat Yhdysvalloissa käyttöön vuonna 1978.[4]
Monet 2000-luvun jäljitellyistä julkkiskaunottarista ovat ruskeaihoisia, jotkut luonnostaan, mutta jotkut ruskettamisen kautta. Heidän esimerkkinsä on arveltu lisäävän auringonoton suosiota nykyisin.[3]
Terveyshyödyt muokkaa
Auringon UVB-säteily muodostaa D-vitamiinia ihmisen iholla. Sitä muodostuu riittävä määrä kymmenessä minuutissa. Tämän jälkeen D-vitamiinin muodostuminen lakkaa.[5][6]
Iholla syntyvän D-vitamiinin määrä jää Suomessa käytännössä kuitenkin usein jopa kesällä liian alhaiseksi. Riittävän määrän saa oleskelemalla 2–3 kertaa viikossa noin 15–30 minuuttia ulkona auringon ollessa korkeimmillaan[7] eli noin kello 13.20 kesäaikaa[8].
Vuonna 2014 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan naisilla, jotka eivät oleskele koskaan auringossa, on kaksinkertainen riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna auringonottajiin. Tutkijoiden mukaan todennäköisin syy on D-vitamiinin puutos.[9] Toisaalta vuonna 2011 julkaistussa ikääntyvistä amerikkalaisnaisista tehdyssä tutkimuksessa elimistön D-vitamiinipitoisuus ei korreloinut kuolleisuuden kanssa[10][11].
Vaarat muokkaa
Auringonotto ja ihon palaminen lapsena ja nuorena ovat melanooman merkittävin riskitekijä. Professori Ilkka Harvima kehottaa välttämään auringonottoa ja solariumia.[12]
Britanniassa melanooman esiintyminen yli nelinkertaistui vuosien 1980–2009 välillä.[3] Suomessa ihosyöpätapaukset ovat lisääntyneet yhdeksänkertaisesti 1960-luvun ja 2010-luvun välillä.[12]
Auringonotto voi olla vaarallista heti talven jälkeen kun iho on vielä ohut ja kalpea. Tällöin iho ei kestä yhtäkkistä suurta UV-säiteilymäärää vaan palaa helposti.[13]
Auringolta tulisi suojautua, kun UV-indeksi on vähintään 3. Samoin ruskettumiseen tarvitaan UVI 3. UVI 3 toteutuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun kello 10–17 välisenä aikana.[14][15]
Suomessa UV-säteilyä tulee eniten kesällä kello 11–15 välillä, jolloin auringossa tulisi oleilla harkiten ihosyövän välttämiseksi. Auringonsuojavoiteella voi suojautua liialliselta UV-säteilyltä.[5]
Israelilaistutkimuksen hiirikokeen perusteella DNA-vaurioita tulisi vähemmän, jos auringossa on joka toinen päivä tai harvemmin. Tällöin myös iho ruskettuisi enemmän. Ihosolut tarvitsevat noin 48 tuntia säteilystä palautumiseen.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi? Ilmatieteen laitos.
- ↑ a b Uusi tutkimus antoi osviittaa ensi kesää varten – Näin syntyy paras rusketus ja vähemmän dna-vaurioita Helsingin Sanomat. 26.10.2018.
- ↑ a b c d Sophie Wilkinson: A short history of tanning The Guardian. 19.2.2012. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b c Deborah S. Sarnoff: The Tale of Tanning Skin Cancer Foundation. 2010. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ a b "Miksi me järkevät aikuiset ihmiset emme osaa vieläkään suojautua auringolta?" – Ihosyövät voivat hyvin Yle 22.6.2016.
- ↑ Aurinko D-vitamiinin lähteenä (Arkistoitu – Internet Archive) Orion Oyj.
- ↑ Suomalaisilla pulaa D-vitamiinista kesälläkin, Yle.fi/ Uutiset
- ↑ Timeanddate.com
- ↑ Tutkimus: Auringon välttelijöillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2016.
- ↑ Monipuolisen ja kasvispainotteisen ruokavalion etuja ei voi korvata ravintolisillä[vanhentunut linkki], THL, 12.10.2011.
- ↑ Dietary supplements and mortality rate in older women: the Iowa Women's Health Study, Mursu J et al. Arch Intern Med. 2011 Oct 10;171(18):1625-33. doi: 10.1001/archinternmed.2011.445. Abstract.
- ↑ a b Eskanen, Jukka: "Sitä vaan halusi olla ruskettunut" – klinikat hukkuvat nyt syöpäpotilaisiin, joiden ainoa virhe oli huoleton auringonotto Yle. 22.9.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Kevätauringossa vakavia vaaroja – varaudu oikein MTV.fi. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 23.9.2016.
- ↑ Näin luet salaperäistä uv-indeksiä! (Arkistoitu – Internet Archive) Tamperelainen 08.07.2011.
- ↑ UV-säteily on voimakkaimmillaan Foreca 9.7.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ihon suojaaminen auringonpaisteelta Ilmatieteen laitos.
- Kevätauringossa vakavia vaaroja – varaudu oikein (Arkistoitu – Internet Archive) MTV.