Aurinkovoide

Aurinkovoide on voide, emulsio, geeli tai voidemainen suihke, jota käytetään suojaamaan ihoa oleskeltaessa voimakkaassa auringonvalossa. Aurinkovoide joko absorboi itseensä tai heijastaa pois osan auringon ultraviolettisäteilystä ja vähentää siten ihoon kohdistuvaa säteilyn määrää ja estää niin sanotun auringonpolttaman syntymistä.

Vasen: kuva auringonvalossa, Oikealla: aurinkorasvalla on piirretty aurinko selkään. Aurinkorasva estää UV-säteilyn haittoja.

Aurinkovoiteilla voi suojata ihoa ikävältä auringonpolttamalta.

Auringonpolttama on tavallisin auringon ultraviolettisäteilyn (UV) haittavaikutus. Sekä pitkäaaltoiset UVA-säteet että lyhytaaltoiset UVB-säteet ruskettavat ihoa, mutta vain lyhytaaltoiset säteet polttavat sitä. Aurinkovoiteet sisältävät yhtä tai useampaa UV-säteilyä suodattavaa tai heijastavaa ainetta. Aurinkovoiteet estävät yleensä tehokkaimmin polttavan UVB-säteilyn pääsyä iholle, mutta ne vähentävät myös UVA-säteilyn määrää. Voiteiden sisältämät suoja-aineet voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:

• orgaaniset yhdisteet, jotka absorboivat ultraviolettisäteilyä (esimerkiksi aminobentsoaatteja, kanelihappojohdoksia, salisylaatteja tai bentsofenoneita, kuten oksibentsonia)
• epäorgaaniset kiteiset hiukkaset, jotka heijastavat, sirottavat ja absorboivat ultraviolettisäteilyä (esimerkiksi mikrokiteinen titaanidioksidi ja sinkkioksidi)
• orgaanisten yhdisteiden hiukkaset, jotka yleensä toimivat pääosin ultraviolettisäteilyä absorboivana suojakerroksena, mutta jotka voivat myös heijastaa ja sirottaa säteilyä.

Suojavoiteissa käytetään siis sekä kemiallisia suodattimia että nano- tai mikrokiteisiä sinkki- ja titaanioksideja. Kemikaalit suodattavat UVB-säteilyn lisäksi vaihtelevassa määrin UVA-säteilyä. Epäorgaanisiin hiukkasiin perustuvat voiteet suodattavat yhtä lailla kaikkia UV-säteitä. Aurinkovoide voi sisältää yhteensä toistakymmentä erilaista kemikaalia, jotka puolestaan saattavat aiheuttaa myös allergisia reaktioita. Nykyisin on saatavissa kuitenkin myös allergiatestattuja tuotteita. Osalla aurinkovoiteiden sisältämistä suoja-aineista on kuitenkin hormonitoimintaa häiritsevää vaikutusta. Aurinkovoiteissa sallituista kemikaaleista on säädetty EU-direktiivi.

Terveydenhuollon organisaatiot suosittelevat aurinkovoiteiden käyttöä, koska voiteet ehkäisevät pahanlaatuisten ihokasvaimien, kuten okasolusyövän ja tyvisolusyövän syntymistä.^lähde?

Aurinkovoiteiden käytön hyödyt ovat kuitenkin osin kiistanalaisia. Koska voiteet mahdollistavat hyvin pitkäaikaisen auringossa oleskelun, niiden käyttö ei välttämättä vähennä riskiä sairastua melanoomaan. Voiteita käyttävät voivat siis huomaamattaan saada vähitellen liian paljon UVA-säteilyä. Kokoaikaisen aurinkovoiteen käytön aiheuttama UVB-säteilyn saannin voimakas väheneminen voisi periaatteessa johtaa D-vitamiini-vajaukseen, sillä UVB-säteily muuttaa ihon 7-dehydrokolesterolia D-vitamiinin esiasteeksi. Mutta riittävän D-vitamiinin saantiin kesäauringosta riittää 10–15 minuuttia esteetöntä UVB:n saantia muutaman kerran viikossa käsiin, käsivarsiin ja kasvoihin.

Auringon UV-säteily muodostuu suorasta ja epäsuorasta säteilystä. Auringon asennosta riippuen epäsuoraa UV-säteilyä voi olla lähes yhtä paljon kuin suoraa, ja epäsuora säteily vaikuttaa varjossakin. Aurinkovoide voi siis olla hyödyllinen myös varjossa oleskeltaessa.

Suojakerroin

Aurinkorasva vähentää ihosyövän riskiä.

Aurinkovoiteen suojakerroin kertoo karkeasti, kuinka monta kertaa normaalia kauemmin auringossa voi voidetta käyttämällä oleskella saamatta auringonpolttamaa. Sopiva suojakerroin on Suomessa 20–25 mutta etelän aurinkolomakohteissa yli 30. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkärin mukaan tuotteita, joiden suojakerroin jää alle 15:n, ei kannattaisi lainkaan käyttää. Eräät asiantuntijat suosittelevat päivittäiseen käyttöön kuitenkin vain suojakerrointa 15, sillä suurempaa kerrointa käytettäessä auringossa saatetaan oleskella liian kauan. Herkkäihoisille voidaan puolestaan suositella jopa suojakertoimeltaan 50–60 olevia voiteita.

Suojakerroin ei kuitenkaan välttämättä kerro voiteen kyvystä suojata UVA-säteilyä vastaan. Kun voide suojaa tehokkaasti myös UVA-säteilyltä, pakkauksessa on tavallisesti merkintä UVB+UVA-suoja. Väärin valittu valmiste voi antaa näennäisen suojan tunteen, vaikka iho samalla altistuisi haitallisen suurelle UVA-säteilyannokselle. Voidetta on myös levitettävä iholle riittävän runsaasti, sillä liian ohut annostus heikentää saavutettavaa suojakerrointa vastaavasti. Lupauksiin voiteen vedenkestävyydestä tulee suhtautua varauksella, sillä testeissä on havaittu, että vedenkestäväksi mainostetut voiteetkin saattavat liueta uidessa pois.

Katso myös

• UV-indeksi

Aiheesta muualla

• Hyvä, paha aurinko
• Noora Kettunen: Aurinkovoiteiden ympäristövaikutukset tutkimatta. Yle Uutiset 19.7.2011.
• Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry: Aurinkosuojatuotteet (Arkistoitu – Internet Archive)
• Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Aurinkosuojatuotteet
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): Aurinkosuojatuotteet UV-säteilyltä suojautumisessa