Melanosyytti on ihon epidermin eli orvaskeden tyvikerroksessa ja koriumin eli verinahan pinnassa sijaitseva melaniinia tuottava pigmenttisolu.[1] Melaniini järjestäytyy ihon soluissa tumasta katsottuna ihon pinnan puolelle siten, että ne suojaavat tumaa ultraviolettisäteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Melaniini aiheuttaa ihon sekä sen karvojen tumman värin. Myös silmissä on melaniinia sekä värikalvossa että verkkokalvon reseptorisolujen alla pigmenttiepiteelissä.

Melanosyytit sijaitsevat orvaskeden ja koriumin rajapinnassa.

Melaniinia on päiväntasaajan alueella asuvien ihmisten ihossa enemmän kuin esimerkiksi Suomessa asuvien, koska päiväntasaajalla ultraviolettisäteilyn määrä on suurempi ja taas Suomessa vaalea ihonväri on välttämätön riittävän D-vitamiinin tuotannon takaamiseksi.

Melanosyytit ovat peräisin alkiokauden hermostopienasta.

Melanooma muokkaa

Melanooma on melanosyyttien pahanlaatuinen kasvain. Suomessa ilmenee vuosittain noin kahdeksan uutta melanoomatapausta sataatuhatta asukasta kohden, miehillä vähän enemmän kuin naisilla.[1]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.