Teernijärvi
Teernijärvi on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi.[1]
| Teernijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden lähialue (35.135) |
| Laskuoja | oja Nokianvirtaan [1] |
| Järvinumero | 35.132.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87,1 m [1] (N60) |
| Pituus | 2,1 km [1] |
| Leveys | 630 m [1] |
| Rantaviiva | 5,757 km [2] |
| Pinta-ala | 71,346 ha [2] |
| Saaria | 1 |
 Teernijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
muokkaaJärven pinta-ala on 71,3 hehtaaria, ja sen pituus on 2,1 kilometriä ja leveys 630 metriä. Se on muodostunut Nokianvirran eteläpuolelle maaston painanteeseen. Järven ympäristö on melko matalaa, vaikka rannoilla esiintyy rinnettä. Järven eteläpuolella kohoaa kallioinen Naulonvuori 50 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Järven rantaviiva on 5,8 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannat ovat metsämaata, vaikka Kohmalan peltomaat ulettuvat lähes järvelle asti. Etelärannikon peltomaat ovat niittyinä ja pohjoisrannikolla rantaan ulottuu yksi peltopalsta. Rantaan rajautuu muutama peltotilkku. Rantojen läheisyydessä on 13 kiinteästi asuttua tilaa ja rannoille on rakennettu 17 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet joko valtatieltä 12 tai yhdystieltä 2501, jotka kulkevat eri puolilla järveä.[1][2]
Vesistösuhteita
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Kuloveden lähialueeseen (35.132) se kuuluu. Järveen laskee muutama pelto-oja ja yksi Kahtalammista laskeva oja. Teernijärven luusua sijaitsee järven luoteisrannalla, josta saa alkunsa 1,4 kilometriä pitkä laskuoja Nokianvirtaan. Järven vedenpinnan korkeus on 87,1 metriä ja Nokianvirralla 57,5 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 29,6 metriä.[1][2][3]
Historiaa
muokkaaVuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Ternejärvi”. Järven rannikon läheisyydestä on raivattu niittymaita, vaikka järvellä ei ole maatiloja.[4] Vuoden 1922 Tampereen seudun taloudellisessa kartassa näkyy järven itäosat. Järven pohjoisrannassa on peltomaata, mutta sen rannoilla ei näy maatiloja.[5] Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa näkyy järven länsiosat. Edellä mainitun peltoalueen länsiosassa sijaitsee rannassa maatila, jonka naapurikin on maatila ja joka sijaitsee Väinännokan kohdalla. Muiden peltomaiden lähellä ei ole merkitty maatiloja. Kartoissa on järven nimi kirjoitettu muodossa ”Ternijärvi”.[6] Vuosien 1953 ja 1954 peruskartoissa järveä kutsutaan nimellä ”Teernijärvi”. Rantaan on rakennettu 14 kiinteästi asuttua tilaa. Kartan rantaviivaa vertaamalla nykykarttojen rantaviivaan voidaan todeta vedenpinnan alentuneen hieman. Esimerkiksi Mulverinnokan länsipuolella oli aikaisemmin saari, joka on nykyään maatunut kiinni mantereeseen. Järven ainoa säilynyt luoto sijaitsee pohjoisrannan lähellä ja se on saanut seurakseen matalan niemenkärjen.[7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Teernijärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Kuloveden lähialue (35.132) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855–1856
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:5 Tampere. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1922. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:4 Tyrvää. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1930. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 23.2.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 05 Nokia. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 23.2.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kokemäenjoen vesistön vedensuojeluyhdistys: Teernijärvi, 5.1.2015
- Pyhäjärvi
- Kulovesi
- Jokisjärvi
- Teernijärvi
- Vihnusjärvi
- Tottijärvi
- Alinenjärvi
- Järvenjärvi
- Ylinenjärvi
- Tuulosjärvi
- Hätikkäjärvi
- Sanasjärvi
- Otajärvi
- Kalliojärvi
- Taulajärvi
- Ruokejärvi
- Juojärvi
- Kivikesku
- Toivasjärvi
- Porrasjärvi
- Kyynijärvi
- Murtoonjärvi
- Kirstuanjärvi
- Iso-Ahvenisto
- Iso-Tappuri
- Launiasjärvi
- Koukkujärvi
- Oksilammi
- Ruutana
- Siukolanjärvi
- Juottojärvi
- Hangaslammi
- Ylinenjärvi
- Heinijärvi
- Haukijärvi
- Korpijärvi
- Heinijärvi
- Pitkälammi
- Jouttijärvi
- Ylisenjärvenlammi
- Hangaslammi
- Vähäjärvi
- Lilträskinjärvi
- Iso Kakkurijärvi
- Kahtalammi
- Haukijärvi
- Pieni Porrasjärvi
- Pieni-Tappuri
- Kiimalammi
- Paskolampi
- Pieni Koukkujärvi
- Ylisenlammi
- Jänninjärvi
- Pikku-Matalus
- Pannukakko