Avaa päävalikko

Alinen Piimäsjärvi

järvi Sastamalassa Pirkanmaalla

Alinen Piimäsjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Kuloveden alueeseen. Järvi on osa Piimäsjärven valuma-alueesta, jonka laskujoki Kärppälänjoki laskee Kärppälänlahdessa Kuloveteen Kärppälässä.[2][1]

Alinen Piimäsjärvi
Alinen Piimäsjärvi Pohjoispuolelta.jpg
Sijainti Sastamala
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°20′46″N, 23°11′24″E
Pinnankorkeus 86,8 m [1]
Pinta-ala 0,03736 km² [2]
Rantaviiva 1,146 km [2]
Laskujoki oja Kärppälänjokeen [1]
Järvinumero 35.136.1.002
Alinen Piimäsjärvi

MaantiedeMuokkaa

Järven pinta-ala on 3,7 hehtaaria ja avoveden alueen pituus on 400 metriä ja leveys 300 metriä. Järvi kuuluu kosteikkoon, jonka pituus on 800 metriä ja leveys 600 metriä. Järveen eli suolle laskee kolme tulo-ojaa, joista yksi on Ylisen Piimäsjärven laskuoja. Kosteikon luusua sijaitsee sen koillisrannalla, josta saa alkuunsa Viiterinoja, joka muuttuu alajuoksulla Kärppälänjoeksi.[2][1]

Järven rantaviiva on 1,1 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa sekä peltomaata. Etelässä järvi rajoittuu Kartanovuoreen, joka erottaa sen Ylisestä Piimäsjärvestä. Ympäröivä kylä on nimeltään Piimäsjärvenmaa.[2][1]

HistoriaMuokkaa

Vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Alanen Piimäsjärvi". Sen vedenpinnan korkeutta on laskettu vuonna 1867. Nykyään järvi on hyvin matala.[3][4][5][6]

Ennen laskemistaan järvi oli suurempi kuin Ylinen Piimäsjärvi ja sillä oli kolme lahtea, jotka työntyivät koilliseen, kaakkoon ja lounaaseen. Lahdet täyttivät nykyisen järven kosteikkojen kolme haaraa. Järven mittoja voidaan arvioida Kalmbergin kartastosta vertaamalla kartan mittoja sen mittakaavaan. Mikäli kartta on piirretty oikein, olisi järvi ollut koillis-lounas- suunnassa 1,4 kilometriä ja kaakkois-koillissuunnassa 1,2 kilometriä pitkä.[1][5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Karttapaikka: Alinen Piimäsjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.12.2014.
  3. Maaperäkartta: Lehti 2121 10, 2004, Geologian Tutkimuskeskus
  4. Punkari, Yrjö: Piimäsjärvi, 2012
  5. a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
  6. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.