Katinhäntä (Harjavalta)
Katinhäntä on Satakunnassa Harjavallan Pitkäjärvellä sijaitseva järvi.[1]
| Katinhäntä | |
|---|---|
 Katinhännän pohjoispään rantaluhtaa |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Harjavalta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue |
Harjunpäänjoen v−a (35.14), Juupajoen valuma−alue (35.147) |
| Laskuoja | oja Pitkäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.147.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | noin 30 m [1] |
| Pituus | 910 m [1] |
| Leveys | 290 m [1] |
| Rantaviiva | 2,194 km [2] |
| Pinta-ala | 20,465 ha [2] |
| Saaria | ei saaria |
 Katinhäntä |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 20,5 hehtaaria, ja sen pituus on 910 metriä ja leveys 290 metriä. Se on muodostunut Pitkäjärvestä erilleen kuroutuneena matalien mäkien taakse. Järvien välissä on lisäksi laaja kosteikkoalue, jonka läpi on ruopattu kasvillisuudesta vapaa kanava. Järvessä ei ole saaria. Järven rantaviiva on 2,2 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Koillisranta päättyy metsä- ja avosuohon. Luusuan yli kulkee Pitkäjärven ja Harjavallan Pirilän yhdistävä kylätie, joka liittyy Leineperin johtavalle tielle. Järven pohjoispuolella on pari maatilaa ja peltopalstoja, mutta rannoille ei ole rakennettu loma-asutusta.[1][2]
Luonto
muokkaaJärvi on umpeen ruohottunut ja matala, mikä viittaa voimakkaaseen rehevöitymiseen. Vesilinnuilla ei riitä tilaa uimiseen, mikä rajoittaa niiden lajimääriä, vaikka ravintoa on runsaasti tarjolla. Muuttolinnut suosivat järveä levähdyspaikkanaan ja täällä levähtää muun muassa joutsenia, kurkia, metsähanhia, sekä kahlaajia ja muita vesilintuja.[3][4]
Vesistösuhteita
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), johon Juupajoen valuma-alue (35.147) kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 900 metriä pitkä laskuoja Pitkäjärveen. Järven vedenpinnan korkeus on noin 30 metriä mpy. ja Pitkäjärvellä sama, joten laskuojalle ei kerry pudotusta.[2][1][5]
Historia
muokkaaVuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järvi oli niin pitkä kuin Pitkäjärvi ja Katinhäntä yhteensä. Laskuoja lähti kartan mukaan keskeltä. Silloinen Korven torppa sijaitsee nykyisen Järvikorven tilan kohdalla hieman etelämpänä kuin Karhusaari. 1800-luvulla järvessä oli samassa kohdassa pitkänomainen saari.[6] Senaatin kartastossa, jota valmistettiin vuosina 1870–1907, on Katinhäntä piirretty luhtamaiseksi kosteikoksi, jonka laskuoja on johdettu Pitkäjärven puolelle. Järvenlaskussa kävi niin, että järvi katkesi ensin kahdeksi järvialtaaksi, jotka menettivät vuosikymmenissä järvimäiset piirteensä.[7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Katinhäntä, Harjavalta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Mäkelä, Sirpa: Satakunnan luontopolut ja lintutornit, s. 8. Pori: Satakuntaliitto, 2009. ISBN 952-5295-97-4 Verkkoversio (pdf) Viitattu 21.11.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vilén, Risto & Luoma, Sami & Ijäs, Asko: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 (Arkistoitu – Internet Archive), Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry, 2012
- ↑ Juupajoen valuma-alue (35.147) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.3.2025.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050700.jpg), 1855–1856
- ↑ Senaatin kartastot (Venäjän armeija) 1: 21 000. [Kullaa] (XIX-XX_16-17). Wikipedia Commons (JPG) Viitattu 6.4.2025. (venäjäksi)
