Avaa päävalikko

Kauvatsanjoen valuma-alue sijaitsee Satakunnassa. Sen laskujoki Kauvatsanjoki laskee Kokemäenjokeen, joka on Kokemäenjoen vesistön laskujoki. Se purkaa vetensä Selkämereen Porin edustalla Pihlavanlahdessa. Valuma-alueen pinta-ala on 813 km². Siihen kuuluu suurimpina järvinä Puurijärvi, Sääksjärvi.[1]

Sisällysluettelo

Joen nimityksistäMuokkaa

Kauvatsanjoki oli aiemmin laajempi käsite. Vanhoissa kartoissa samaa nimeä käytettiin Kokemäenjoesta Mouhijärvelle saakka. Nykyään jokea, joka on selkeästi valuma-alueensa pääuoma, kutsutaan eri paikoissa erilaisilla nimillä. Lyhyttä osuutta Puurijärveltä Kokemäenjokeen kutsutaan Ala-Kauvatsan joeksi. Osuutta Sääksjärvestä Puurijärveen kutsutaan Kauvatsanjoeksi. Kiikoisjärven ja Sääksjärven väliä kutsutaan aluksi Jaaranjoeksi ja lopuksi Piilijoeksi. Mouhijärven ja Kiikoisjärven osuutta nimitetään sekä Kiikoisjoeksi että Mouhijoeksi.[2]

MaantietoMuokkaa

Kauvatsanjoen valuma-alue on osa Kokemäenjoen vesistöä, johon laskevista valuma-alueista rajautuu tähän luoteessa Harjunpäänjoen valuma-alue, mutta myös luoteessa sijaitsee ainoa kokonaan toinen vesistö eli Karvianjoen vesistö. Muut Kauvatsanjoen valuma-alueeseen rajautuvat muut alueet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön. Valuma-alueen kuntia ovat Huittinen, Kokemäki, Ulvila, Pori (eli Lavia), Ikaalinen ja Hämeenkyrö.[1]

Valuma-alueen kuvausMuokkaa

Valuma-alueen vesistö on kuvailtu lähtien liikkeelle sen alajuokusulta edeten jokien haaroja myöten yläjuoksulle päin. Joidenkin järvien tai jokihaarojen yhteyteen on merkitty sen valuma-alueen pinta-ala ja pituus sulkeisiin.

Kauvatsanjoen alaosan alueMuokkaa

Kauvatsanjoen alaosan alue käsittää Kokemäenjoen ja Sääksjärven välisen osuuden, jonka sisältämän valuma-alueen pinta-ala on 118 km² (joen suun valuma-alueen ja Sääksjärven luusuan valuma-alueen erotus).[1]

  • Kauvatsanjoki yhtyy Ala-Kauvatsan jokena Kokemäenjokeen Huittisten ja Kokemäen rajalla. Se on Puurijärven laskujoki.[2]
  • Puurijärveen laskee myös Jalonoja (25 km²), jonne Tervajärven laskuoja osittaa. Jalonojaan yhtyy etelästä 4,3 kilometriä pitkä Kakkistenoja sekä Tervajärven suunnalta tuleva haara. On myös mahdollista, että osa Aurajärven vesistä kulkeutuisi Jalonojan suuntaan.[1][2]
  • Kauvatsanjoki (12,5 km) laskee Sääksjärvestä Puurijärveen matalaa savitasankoa pitkin. Siihen yhtyy vain yksi merkittävä Kuoppalanjoki.[1][3]
  • Kuoppalanjoki (2,9 km ja 29 km²) on Lievijärven laskujoki. Lievijärveä säännöstellään luusuassa olevan patorakennelman avulla ja koko Kuoppalanjoken vettä käytetään erilaisten lampareiden ja altaiden täyttämiseen. Lievijärveen laskee Pätkystenoja, joka on Pätkysjärven laskuoja. Myös Aurajärven virtaamasta ainakin osa päättyy Lievijärveen Jyränlahteen laskevan ojan kautta.[1][3]

Sääksjärven alueMuokkaa

Sääksjärven alueeseen (sisältää valuma-aluetta 140 km²) luetaan Sääksjärvi ja muut siihen laskevat ojat ja niiden järvet lukuun ottamatta Rukajoen valuma-aluetta ja Piilijoen aluetta. Rukajoen valuma-alue käsitellään kuitenkin tässä yhteydessä.[1]

Sääksjärven alueella on muutama oja, joka laskee Sääksjärveen.

  • Järven etelärantaan Hyytinlahteen virtaa laskuoja Matinjärvestä ja Kolmikourasta. Muut tämän alueen ojista laskevat suoraan Kokemäenjokeen.[4]
  • Vanhanpirtinlahteen, joka sijaitsee järve luoteisosassa, laskee lyhyt oja Kannusjärvestä.[4]
  • Pari kilometriä tästä itään laskee Liesoja, joka on Housujärven laskuoja.[4]
  • Sammakkalahti on seudulla outo lampi, jossa silmiinpistävää on lammessa oleva suuri määrä siirtolohkareita. Lampeen laskee myös Haukioja, joka on Haukijärven laskuoja.[5]
  • Pirisjoki (10,9 km ja 22 km²) laskee Sääksjärven kylän Myllymaahan.[1][5]
  • Rukajoen valuma-alueen (65 km²) laskujoki virtaa samaan lahteen kuin Piilijokikin. Joki kerää vetensä Kivijärvenkylän seuduilta, missä on kuivatetun Rukajärven lisäksi useita muitakin järviä. Rukajoki haarautuu Kivijärvellä. Yksi haara tuo latvavesien vedet Lutalammelta ja Lutajärveltä ja toinen haara tuo vedet umpeenkasvaneiden Pikku Mustajärven ja Iso Mustajärven seuduilta Sääksjärveen.[1][5]

Piilijoen alueMuokkaa

Piilijoen alue, joka alkaa Kiikoisjärvestä ja päättyy Sääksjärveen, sisältää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat Piilinjokeen eli Jaaranjokeen sekä Kiikoisjärveen. Piilijoki on 13,5 kilometriä pitkä. Valuma-alueessa Piilijoen osuudeksi jää 98 km² ja Kiikoisjärven osuudeksi jää 43 km².[1]

  • Nevanoja yhtyy Piilijokeen 7,6 kilomertiä joen suusta ylävirtaan päin. Nevanojan pituus on 8,9 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala on 15 km². Ojan latva sijaitsee 81,5 metriä merenpinnan yläpuolella, kun yhtymäkohta on enää 55 metrissä. Ojalle tulee siten pudotusta 26,5 metriä.[1]
  • Hyssänoja laskee pohjoisesta suoalueelta, missä sijaitsee ojituksella suoksi kuivatettu Liehuvanjärvi.
  • Kiikoisjärvi valuma-alueen joelle läpikulkupaikka. Järveen laskee kolme suurempaa ojaa. Pohjoiseen laskee Pajistonoja, joka on noin 5 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 16 km². Pienempi Nutonoja laskee järven koillisosaan ja järven eteläkärkeen Raudunoja, joka on noin 6 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alue on 14 km².[1]

Kiikoisjoen alueMuokkaa

Kiikoisjoen alue, joka alkaa Mouhijärvestä ja päättyy Kiikoisjärveen, sisältää kaikki ojat ja järvet, jotka laskevat Kiikoisjokeen eli Mouhijokeen.

  • Marjajärvi on suuri järvi, joka kuivatettiin vuonna 1968. Kuivatuksen yhteydessä Kiikoisjoen uoma siirrettiin kiertämään Marjajärven pohjoisrantaa, jolloin entisen järven kuivatusojat ohjattiin uoman viereen tyhjiksi pumpattaviksi.
  • Kiikoisjoen uuteen uomaan on ohjattu Koursumaanoja (6,0 km ja 31 km²), joka on Kuorsumaanjärven laskuoja. Järveen laskee myös Jättijärvi ja sen lähellä oleva laskuojaton Jattujärvi kuuluu samaan valuma-alueeseen.
  • Kuivankoskenoja ja Kätyrinoja yhtyvät yhteiseksi laskuojaksi, joka taas yhtyy Kiikoisjokeen heti ennen Marjajärveä.
  • Ämmänoja on noin 5 kilometriä pitkä oja.
  • Hirvioja on yli 4 kilometriä pitkä oja, joka tuo Leppäkosken takaa olevilta soilta vedet.
  • Myllyoja ja Karhuoja ovat Karhujärven laskuoja.
  • Kaivantojärven laskuoja yhtyy Kiikoisjokeen kilometrin Putajan kylän alapuolella.

Mouhijärven alueMuokkaa

Mouhijärven alue käsittää Mouhijärven ja kaikki siihen laskevat ojat ja niiden valuma-alueella olevat järvet. Lisäksi siihen luetaan Kourajoen, Kourajärven ja Kirkkojärven valuma-alueet Suodenniemen taajamaan asti. Taajaman pohjoispuolella on Koivuniemenjärvi, jonka kautta virtaa valuma-alueen pohjoisimmat vedet.

Ensimmäisenä luetellaan Mouhijärveen laskevat vedet kiertäen järvi Kiikoisjoen luusuasta lukien myötäpäivään.

Kourajärveen laskevat vedet:

Kirkkojärveen laskevat vedet:

  • Kirkko-oja laskee lännestä Suodenjärvestä Kirkkojärveen. Järvestä laskee myös toinen oja länteen, joten Suodenjärvi on bifurkaatiojärvi.
  • Valkijärvi sijaitsee Suodenjärven vieressä ja laskee rinnakkaisella ojalla tämän viereen.
  • Varsanoja laskee Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven yhdistävään salmeen.
  • Leppijoki kokoaa valuma-alueen yliset vedet Koivuniemenjärveen.
  • Jyrmysjärvi on syntynyt harjun taakse ja laskee sen takaa lyhyen ojan kautta Koivuniemenjärveen.
  • Ylinen Laisjärvi laskee Aliseen Laisjärveen, joka vuorostaan laskee Koivuniemenjärveen.

Sävijoen alueMuokkaa

Leppijoki on Leppälammin laskujoki, joka laskee pohjoisen vedet Kourajärven Koivuniemenjärveen. Leppilammella on kaksi tulo-ojaa, jotka ovat Torisevanoja ja Sävijoki. Sävijokeen yhtyy vasemmalta Tapaleenjoki (valuma-alue 120 km²), joka on Kirjasjärven laskujoki. Sävijoen todelliseksi valuma-alueeksi tulee silloin 91 km².

Märkäjärven alueMuokkaa

Märkäjärven alue muodostuu niistä vesistöistä, jotka laskevat Märkäjärveen tai Kirjasjärveen. Muinaisen Märkäjärven vesialtaasta kuroutui 1800-luvun kuivatuksen yhteydessä erilleen viisi eri järveä tai lampea. Valuma-alueeseen kuuluu näiden lisäksi kaikki Oksjokeen laskevat lammet ja järvet. Alueen järviä ovat Kirjasjärvi, Märkäjärvi, Valkijärvi, Mustajärvi, Pikkujärvi, Makkosselkä, Alinen Maajärvi, Ylinen Maajärvi ja Pirttijärvi. Toijasjoki on Hirvonjärven laskuoja ja Niemenjoki, joka laskee Hirvonjärveen, on Vesajärve laskujoki. Laskuojattomia ovat Matalajärvi ja Syväjärvi.

Vesajärven valuma-alueMuokkaa

Vesajärveen laskee yksi tulo-oja, joka kokoaa järvien laskuojat. Tämä Oksjoki laskee Vesajärveen pohjoisesta ja se saa alkuunsa Vatulanharjun ja Hämeenkankaan etelärinteiltä. Melkein koko seutu on metsäistä suota, joka on ojitettu lähes kokonaan. Nämä järvet ja ojaverkosto muodostavat 68 km² suuruisen valuma-alueen, jossa on seuraavat järvet: Vesajärvi, Ihananjärvi, Lamminjärvi, Kirkkojärvi, Nahkalammi, Ahvenlammi ja Paalejärvi.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 20.11.2014.
  2. a b c Karttapaikka: Puurijärven seutu, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b Karttapaikka: Kauvatsanjoki, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  4. a b c Karttapaikka: Länsi-Sääksjärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. a b c Karttapaikka: Itä-Sääksjärvi, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.