Siilijärvi

järvi Sastamalassa Pirkanmaalla

Siilijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Uotsolassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]

Siilijärvi
Maanosa Eurooppa
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Sastamala
Koordinaatit 61°31′03″N, 23°00′30″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Saikkalanjoen valuma-alue‎ (35.16)
Laskupuro puro Mätikköön [1]
Järvinumero 35.162.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 100,1 m [1]
Rantaviiva 1,721 km [2]
Pinta-ala 0,14622 km² [2]
Kartta
Siilijärvi

Maantiede muokkaa

Järven pinta-ala on 14,6 hehtaaria ja sen pituus on 600 metriä ja leveys 450 metriä. Järveen laskee yksi oja, joka on Iso-Köhkörön laskuoja. Siilijärven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa kilometrin pituinen laskuoja Mätikköön.[1][2]

Järven rantaviiva on 1,7 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannalla on paljon loma-asuntoja ja aikoinaan järven rannassa toimi Mouhijärven meijeri.[1][2]

Historia muokkaa

Siilijärven ja Uotsolan kylän nimiä on arveltu alkuperältään saamelaiseksi nimiksi. Siili ei ole suomalainen alkuperäislaji, sillä se saapui Suomeen aikaisintaan 1800-luvulla. Siksi vanhalle Siilinjärvelle on haettu toinen etymologia. Sellainen löytyy siita-, siiti- ja siili- alkuisena sanana merkityksellä pohjoissaameksi siida eli lappalaisten talvikylä tai lapinkylä. Myös Siilinjärven kupeessa oleva Uotsolan taajaman nimi sopii asiayhteyteen, sillä vuosso-, vuotso- ja uotso-alkuiset nimet ovat appelatiivina pohjoissaameksi vuohćću eli kapea, vetinen suo. Nimen säilyminen nykypäiviin voidaan ajatella niin, että maanviljelijät tunsivat rautakaudella tai keskiajalla lappalaisia Mouhijärvellä ja tiesivät paikkojen nimet. Kun viljely alkoi myös Mouhijärvellä, ottivat viljelijät myös käyttöönsä samat nimet.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Siilijärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
  3. Aikio, Ante: Suomen saamelaisperäisistä paikanninistä, Kotikielenseura
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.