Pyhäjärvi (Kullaa)
Pyhäjärvi on Satakunnassa Ulvilassa, entisen Kullaan kunnan alueella sijaitseva järvi. Pyhäjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueen Pyhäjärven alueeseen.[1] Järvi sijaitsee noin 2,5 kilometriä Kullaan kuntakeskuksesta luoteeseen.[3]
| Pyhäjärvi | |
|---|---|
 Kullaan Pyhärveä lännestä toukokuussa 2016. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kullaa, Ulvila, Ulvila ja Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Pyhäjärvenjoki [1] |
| Järvinumero | 35.144.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 28,5 m [1] |
| Pinta-ala | 1,78617 km² [2] |
| Rantaviiva | 8,122 km [2] |
| Suurin syvyys | 1,97 m [2] |
| Keskisyvyys | 0,66 m [2] |
| Tilavuus | 0,00118285 km³ [2] |
| Valuma-alue | 21,37 km² [3] |
 Pyhäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
MaantiedeMuokkaa
Järven pinta-ala on 179 hehtaaria ja sen pituus on 2,9 kilometriä ja leveys 900 metriä. Järvi on hyvin matala, sen keskisyvyys on vain noin 70 senttiä ja suurin syvyys noin kaksi metriä. Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkuunsa 2,0 kilometriä pitkä Pyhäjärvenjoki, joka yhtyy Kullaanjokeen noin 9 kilometriä Joutsijärvestä alajuoksulle päin. Ainoa merkittävä tulo-oja on Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitsevasta Palusjärvestä laskeva Palusjoki.[2][1] Pyhäjärven valuma-alue on 21 km2, mistä on erotettu Palusjärven valuma-alue, jolloin todellinen valuma-alue on yhteensä 104,86 km2. Lisäksi Pyhäjärveen laskevat sen luoteispuolella olevan Palojärven vedet Palusjokeen yhtyvää Alhonojaa pitkin.[3]
Pyhäjärven rantaviiva on 8,1 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Järven mataluuden takia rantakasvillisuus on hyvin runsasta ja avovesialaa on vain 15 hehtaaria. Järven luoteis-, luonais- ja etelärannoilla rantaan rajautuu avosuota ja rantavedessä kasvaa tiheä ruohikko.[2][1][3]
Pyhäjärvi kuuluu Kullaanjoen säännöstelyn piiriin. Sen keskeisemmät järvet ovat Tuurujärvi, Joutsijärvi ja Palusjärvi. Pyhäjärven pintaa säädellään järven pohjoisosaan laskevan Palusjoen säänöstelypadon avulla. Pyhäjärvestä vedet laskevat edelleen järven eteläosasta lähtevää Pyhäjärvenjokea pitkin Kullaanjokeen.[1][3] Palusjärven pohjaa pitkin kulkee raakavesiputki, jossa johdetaan vettä Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Sen vaikutukset heijastuvat Palusjoen kautta myös Pyhäjärveen, joten järven veden laatu kuuluu velvoitetarkkailun piiriin ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti, vaikka Pyhäjärveä ei käytetä raakaveden lähteenä.[3]
Rakennuksia on eniten Pyhäjärven länsirannalla, jota myötäillen kulkee valtatieltä 11 risteävä tie. Itärannalla järveen rajautuu muutama pelto.[2][1]
HistoriaaMuokkaa
Vuoden 1855–56 Kalmbergin kartastossa järven rantaviiva kulki eri lailla. Sille on siihen karttaan merkitty suuri saari. Järven vedenpintaa on selvästi laskettu.[4]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f g Pyhäjärvi, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g h OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 26.11.2014.
- ↑ a b c d e f Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ Koottu kartasto Kalmbergin kartasto. Viitattu 26.11.2014. (Suora linkki)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |