Houhajärvi
Houhajärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Roismalassa ja Houhajärvellä sijaitseva järvi.[2]
| Houhajärvi | |
|---|---|
 Näkymä Houhajärven pohjoispäästä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sammunjoen valuma−alue (35.18) |
| Tulo-ojia | Hyssänoja |
| Laskuoja | Houhajärvenoja [1] |
| Järvinumero | 35.184.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 92,5 m [2] (N60) |
| Pituus | 8 km [2] |
| Leveys | 1,5 km [2] |
| Rantaviiva | 27,662 km [3] |
| Pinta-ala | 3,73071 km² [3] |
| Tilavuus | 0,00870209 km³ [3] |
| Keskisyvyys | 2,33 m [3] |
| Suurin syvyys | 7,38 m [3] |
| Valuma-alue | 27,2 km² [1] |
| Keskiylivirtaama | 0,364 m³/s (MHQ) [1] |
| Keskivirtaama | 0,239 m³/s (MQ) [1] |
| Keskialivirtaama | 0,133 m³/s (MNQ) [1] |
| Veden viipymä | 420 vrk [1] |
| Saaria | 22 |
| Peilisaari, Paljassaari, Komeronsaari, Ahteensaari | |
 Houhajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
muokkaaHouhajärven pinta-ala on 3,73 neliökilometriä eli 373 hehtaaria, ja sen pituus on 8,0 kilometriä ja leveys 1,5 kilometriä. Levein kohta 1,4 kilometriä sijaitsee järven luoteispäässä. Se sijaitsee Vammaln keskustaajamasta kaakkoon päin. Järvi on muodostunut painaumaan, jonne sen patoaa pohjoisrannassa kulkeva Roismalasta alkava harjujakso. Harjun päällä kulkee Vammalan ja Sammaljoen välinen yhdystie 2521. Järven itärannat ja etelässä kummatkin rannat muodostuvat pieneten mäkien muodostamasta selänteistä. Alavaa seutua esiintyy Moitusmaalla, Mäntyniemessä, Kuukankulmalla, Houhajärvellä ja järven kaakkoispäässä. Järven pohjoispää on leveämpi kuin muut osat järvestä. Sen järvenselkää rikkovat saaret ja etelärannasta työntyvä 800 metriä pitkä Koivuniemi. Järven keskiosa jää levonnokan ja Houhajärvellä sijaitsevan salmen väliin. Täällä on järvi 250–850 metriä leveä. Suuren Ahteensaaren suojaan jää luoteisrannassa Puuskanlahti ja Pieniniemen viereen kaakossa Apiaisenlahti ja Korpilahti. Järven kaakkoisosa on 2,7 kilometriä pitkä ja 100–300 metriä leveä.[2][3]
Houhajärvessä on kartasta laskien 22 saarta. Järven laajemmassa pohjoisosassa on 16 saarta, jotka ovat usein vain luodon kokoisia. Suurimpia saaria ovat täällä Kuttusaari, Pukkisaari, Pirkkisaari (kannas), Peilisaari, Tupsukari, Paljassaari, Komeronsaari, Sikosaari ja Neitsytsaari. Järven keskiosassa on kuusi saarta kuten esimerkiksi Ahteensaari, Kaivannonkari ja Lervankari. Eteläosassa sijaitsee vain yksi saari.[2]
Houhajärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 8,7021 miljoonaa kuutiometriä, jolloin järven keskisyvyydeksi tulee 2,33 metriä. Yli kolme metriä syvää esiintyy vain pohjoisosan itäpuolella, missä on myös yli 6-metrinen syvänne, keskiosan keskellä yli kilometrin mittaisena syvänteenä ja eteläosassa kolmen pienialaisena syvänteinä. Syvin kohta löytyy 6-metrisessä syvänteessä, mistä on mitattu 7,38 metriä. Järven rantavyöhyke on matalaa ja laajoja matalikkoja esiintyy pohjoisosan länsirannikolla, Puuskanlahdessa, Korpi- ja Apiaisenlahdessa, ja eteläpäässä.[2][3]
Järven rantaviiva on 27,7 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rantaan rajautuu useasti peltoja, mutta muuten sen rannat ovat täyttyneet loma-asunnoista. Maatiloja ja kiinteästi asuttuja tiloja on kolmattakymmentä ja vapaa-ajan asuntoja lähes 190. Rantaan rajoittautuvia kiinteistöjä on 295.[1] Niille johtaa tiet Sammaljoen ja Sastamalan keskustan väliseltä yhdystieltä tai lounaisrantoja seuraavilta paikallisteiltä. Järven eteläpuolella on Houhajärven kylä ja Vammalan Roismalan taajama-alue ulottuu kilometrin päähän järven luoteispäästä. Järven eteläosan pohjoispäässä sijaitsee ainoa järven ylittävä silta, joka on kuitenkin yksityinen.[2][3]
Hydrologiaa
muokkaaHouhajärven vesitaloutta on tutkittu vuosina 1994–1996. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 420 vuorokautta. Houhajärvenojan niskalla mitattujen virtaamien purkautumiskäyrän mukaan järven keskivirtaama (MQ) on 0,239 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) 0,364 m³/s, keskialivirtaama (MNQ) 0,133 m³/s. Pienin virtaama (NQ) oli 0,010 m³/s ja suurin virtaama (HQ20) oli 0,766 m³/s. Järven vedenpinnankorkeuksia on havainnoitu vuosina 1971–1975 ja 1994–2009. Seuraavat tiedot ovat ajalta ennen luusuaan rakennettua pohjapatoa. Vedenpinnan keskikorkeus (MW) oli 92,54 metriä (N60+, mpy.), keskiylikorkeus (MHW) 92,78 metriä, keskialikorkeus (MNW) 92,34 metriä. Alin korkeus (NW) oli 92,19 metriä ja ylin korkeus (HW20) 92,94 metriä. Vedenpinnan äärivaihtelut mittausjaksoilla oli 0,75 metriä.[1]
Virkistys
muokkaaHouhajärvi on vähitellen rehevöitynyt. Sen veden happitilanne ja veden laatu on viime aikoina kärsinyt esimerkiksi veden vähyydestä ja haja-asutusalueen kuormituksesta. Erityisesti vuonna 1997, jolloin sen rehevöitymisestä keskusteltiin julkisesti, heräsivät eri tahot vaatimaan toimia. Järveä on ryhdytty nyt kunnostamaan. Vuonna 2013 haettiin lupa rakentaa järven luusuaan pohjapato, jolla nostettaisiin vedenpinnan korkeutta etenkin vuoden kuivimpina aikoina.[1][4] Pohjapato valmistui vuonna 2015. Sillä nostettiin järven pinnan keskikorkeutta 13 cm. Samalla pinnan korkeusvaihtelu väheni merkittävästi ja erityisesti alavedenkorkeudet nousuvat noin 30 senttimetriä. Muina hoitotoimenpiteinä on toteutettu hoitokalastusta, kuhaistutuksia ja veden vaihtuvuutta estävän kasvuston niittoja.[1]
Vesistösuhteita
muokkaaHouhajärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Sammunjoen valuma-alueella (35.18). Järven valuma-alueen pinta-ala on 27,2 neliökilometriä.[1] Tulo-ojat laskevat pääasiassa pelloilta. Yksi ojista on nimeltään Hyssäänoja. Järven luusua sijaitsee järven eteläpään lounaisrannalla, josta saa alkunsa 3,2 kilometriä pitkä Houhajärvenoja, joka yhtyy Hanhijärveltä laskevaan ojaan ja muuttuu (??) Pikkujoeksi. Pikkujoki yhtyy 5,6 kilometrin päässä Sammaljokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 92,5 metriä ja Sammaljoella alle 90 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta yli 2,5 metriä.[2][3][5]
Historiaa
muokkaaVuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven muoto on hieman muuttunut nykyiseen verrattuna. Tämä merkitsee, että järven pintaa on alennettu.[6] Tämä on saattanut tapahtua sen jälkeen, kun talollinen Ferdinand Jaamala ja hänen kumppanit hakivat lupaa kuivauttaa Houhajärvi vuonna 1840. Lupa hankkeelle myönnettiin 1841.[7] Houhajärven vedenpinnan korkeutta laskettiin silloin noin metrin.[1] Järven asutus 1850-luvulla muodostui pohjoisosassa neljästä torpasta, eteläosassa kolmesta torpasta, ja keskiosan länsirannassa Houhajärven kylän seitsemästä maatalosta ja vastarannan Apiaisen tilasta. Näiden ympärillä sijaitsivat järven peltomaat.[6][8] Vuoden 1930 Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa ovat torppien peltoalat kasvaneet, taloja perustettu lisää ja nykyiset kylätiet jo rakennettu.[9] Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa on Pirttisaaren ja Ahteensaaren maatuneet kannakset piirretty leveiksi. Nykyään on kumpaakin ruoppaamalla kavennettu.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Aluehallintovirasto: Houhajärven kunnostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Sastamala (Arkistoitu – Internet Archive), 2013
- ↑ a b c d e f g h i Houhajärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.3.2025.
- ↑ Rotko, Pia & Lyytimäki, Jari: Viestintä vesistöjen kunnostuksessa, Suomen Ympäristökeskus, 2004
- ↑ Samminjoen valuma-alue (35.18) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.3.2025.
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050774.jpg), 1855–1856
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:4 Tyrvää. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1930. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 8.3.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2112 09 Houhajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 12.3.2025.
