Houhajärvi
Houhajärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Sammunjoen valuma-alueeseen.[2]
| Houhajärvi | |
|---|---|
 Näkymä Houhajärven pohjoispäästä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Houhajärvenoja [1] |
| Järvinumero | 35.184.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 92,5 m [2] |
| Pinta-ala | 3,73071 km² [3] |
| Rantaviiva | 27,662 km [3] |
| Suurin syvyys | 7,38 m [3] |
| Keskisyvyys | 2,33 m [3] |
| Tilavuus | 0,00870209 km³ [3] |
 Houhajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
MaantiedeMuokkaa
Järven pinta-ala on 373 hehtaaria ja sen pituus on 8,0 kilometriä ja leveys 700 metriä. Levein kohta 1,4 kilometriä sijaitsee järven luoteispäässä. Tulo-ojat laskevat pääasiassa pelloilta. Yhden tulo-ojan nimi on Hyssäänoja. Järven luusua sijaitsee järven eteläpään lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 3,2 kilometriä pitkä Houhajärvenoja, joka yhtyy Hanhijärveltä laskevaan Pikkujokeen. Pikkujoki laskee vielä 5,6 kilometriä Sammaljokeen.[3][2]
Järven rantaviiva on 27,7 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rantaan rajautuu useasti peltoja, mutta loma-asunnot täyttävät muuten rannat. Maatiloja on useita ja niille johtaa tiet Sammaljoen ja Sastamalan keskustan väliseltä tieltä. Järven eteläpuolella on Houhajärven kylä.[3][2]
Järven laajemmassa pohjoisosassa on yksitoista saarta, jotka ovat usein luodon kokoisia. Suurimpien saarten nimet ovat Komeronsaari, Paljassaari, Peilisaari ja Pukkisaari (niemi). Pieniä saaria ovat Kuttusaari, Pukkisaari ja Tupsukari. Levonnokka ahtaa etensä kapean salmen. Sen eteläpuolella saaria on kovin vähän. Houhajärven kohdalla on toinen kapea salmi, jonka ylittää kevyt silta.[2]
VirkistysMuokkaa
Houhajärvi on vähitellen rehevöitynyt. Sen veden happitilanne ja veden laatu on viime aikoina kärsinyt esimerkiksi veden vähyydestä ja haja-asutusalueen kuormituksesta. Erityisesti vuonna 1997, jolloin sen rehevöitymisestä keskusteltiin julkisesti, heräsivät eri tahot vaatimaan toimia. Järveä on ryhdytty nyt kunnostamaan. Vuonna 2013 haettiin lupa rakentaa järven luusuaan pohjapato, jolla nostettaisiin vedenpinnan korkeutta etenkin vuoden kuivimpina aikoina.[1][4] Pohjapato valmistui vuonna 2015. Sillä nostettiin järven pinnan keskikorkeutta 13 cm. Samalla pinnan korkeusvaihtelu väheni merkittävästi. Muina hoitotoimenpiteinä on toteutettu hoitokalastusta, kuhaistutuksia ja veden vaihtuvuutta estävän kasvuston niittoja.
HistoriaaMuokkaa
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven muoto on hieman muuttunut nykyiseen verrattuna. Tämä merkitsee, että järven pintaa on alennettu.[5] Tämä on saattanut tapahtua sen jälkeen, kun talollinen Ferdinand Jaamala ja hänen kumppanit hakivat lupaa kuivauttaa Houhajärvi vuonna 1840. Lupa hankkeelle myönnettiin 1841.[6] Houhajärven vedenpinnan korkeutta laskettiin silloin noin metrin.[1]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Aluehallintovirasto: Houhajärven kunnostaminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Sastamala, 2013
- ↑ a b c d e Houhajärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f g OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 14.12.2014.
- ↑ Rotko, Pia & Lyytimäki, Jari: Viestintä vesistöjen kunnostuksessa, Suomen Ympäristökeskus, 2004
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |