Pitkäjärvi (Kokemäki)

järvi Kokemäellä Satakunnassa, 2

Pitkäjärvi sijaitsee Kokemäellä Satakunnassa Hiittenharjun ja Säkylänharjun välisellä Koomankankaalla. Se on valtava jääkaudella syntynyt suppa, joka on täyttynyt pohjavedestä. Järven ympäristönä on kangasmetsä, jonka maaperä on hienoa huuhtoutunutta hiekkaa, sekä metsäsuota ja peltoa kauempana. Järven yhteydessä toimii urheilukeskus, leirintäalue ja Kokemäen kaupungin uimaranta. Pitkäjärviä on Suomessa ainakin 172 [2] ja Kokemäen ja Harjavallan yhteisellä rajalla on toinenkin Pitkäjärvi.

Pitkäjärvi
Kaupungin hiekkaranta
Kaupungin hiekkaranta
Valtiot Suomi
Maakunnat Satakunta‎
Kunnat Kokemäki
Koordinaatit 61°13′07″N, 22°16′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kokemäenjoen yläosan alue‎ (35.12)
Laskujoki ei ole laskuojaa
Järvinumero 35.121.1.003
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 48,6 m [1]
Rantaviiva 3,38 km [2]
Pinta-ala 20,2 km² [3]
Suurin syvyys 8 m [4]
Keskivirtaama 0 m³/s (MQ) [4]
Saaria ei saaria [1]
Kartta
Pitkäjärvi

Veden laatu muokkaa

Vaikka vesi on pohjavesialuetta, on järven vesi suoympäristöstä johtuen ruskeaa ja humuspitoista. Fosfori-pitoisuudet ovat 2000-luvulla olleet noin 20 - 30 μg/l. Järvi saa kuorimusta vain vähän ja suurin ongelma on sen sisäinen kuormitus. Vesi on lievästi rehevää[3], mutta ajoittain esiintyy limalevää ja talvella syvänteisiin muodostuu hapettomuutta. Avantouimarien rannassa pumppu pitää avantoa auki koko talven ja syvänteeseen pumpataan hapekasta pintavettä torjumaan hapettomuutta. Ainoaan laskuojaan on tehty laskeutumisallas, jolla pyritään vähentämään suo- ja pelto-ojien tuomaa kuormitusta.[4]

Ainoa uhka vedelle on rantoja seuraava Kokemäen ja Köyliön yhdystie, jota käyttävä rekkaliikenne voi onnettomuudellaan saastuttaa. Suolauksen vaikutuksia järveen ei ole tutkittu.

Historia muokkaa

Jääkauden lopulla, kun mannerjää suli kesällä voimakkaammin kuin talvella liukui tilalle, sulamisvedet huuhtoivat mukanaan kiviä ja hiekkaa. Pori - Kokemäki - Säkylä linjan harjujakso syntyi tällaisen sulamisvesien muodostaman jäätikköjoen hiekkakertymistä. Erityisen suuria hiekkamääriä kertyi myös Koomankankaan ja Köyliönjärven väliselle alueelle, jonne ne asettuivat syvään jäätiköiden muodostamaan merenlahteen. Joukkoon upposi myös jäävuoria, jotka hautautuivat suihkuavaan hiekkaan. Jäätikköjoen suu siirtyi sulavan mannerjään reunan mukana pohjoiseen ja jätti hautautuneet jäävuoret jäämereen sulamaan, jolloin poistunut vesi muodosti syvät kuopat eli supat. Pitkäjärven lisäksi myös viereinen Ilmiinjärvi ovat ilmeisesti tällaisten jäävuorien aiheuttamia suppia.

Tuhansien vuosien ajan meren pinta aleni ja suppien reunat joutuivat lopulta aaltojen ja talven jäiden muokkaamiksi. Koko hiekkakangas on tasoittunut tämän vaiheen takia ja suppiin valui silloin hiekkaa niin, että osa supista täyttyivät ja ne hävisivät. Pitkäjärvi ja Ilmiinjärvi olivat kuitenkin suuria suppia ja ne säilyivät hieman alkuperäistä kokoaan pienempinä.

Hiekkakangas ei ole maanviljelyyn kelvannut, joten seutu on heikosti kasvavaa kangasmetsää. Kuitenkin kulkureittinä hiekkakangas oli mainio alusta. Huovintieksi kutsuttu keskiaikainen ja mahdollisesti ikiaikainen polku kulki Pitkäjärven ohi alkaen Ulvilasta ja kulkien Nakkilan, Harjavallan, Kokemäen, Köyliön, Säkylän, Oripään kautta Turkuun. Keskiajalla se kelpasi ratsastamiseen ja rattaiden kulkualustaksi.

Virkistystoiminta muokkaa

Järvi on kalastoltaan särkivoittoinen, mutta sinne on istutettu myös siikaa ja kuhaa.[4] Kokemäen kaupungin omistama hiekkaranta suuren hyppytornin kera on kesäisin suosittu ja sitä käyttää myös leirintäalue SF-Caravan Pitkäjärven ylläpitämä leirintäalue.[5] Järven pohjoisrannalla sijaitseva Pitkäjärven vapaa-ajankeskus vuokraa mökkejä ja isännöi kaupungin kanssa yhdessä suurta urheilukeskusta, jossa on jäähalli, golfhalli, tennis-, jalkapallo- ja pesäpallokentät sekä lyhyt valaistu juoksurata. Alueella on myös 18-väyläinen frisbeegolfrata. Vapaa-ajankeskuksesta lähteen polku Huovintielle, josta voi kävellä tai hiihtää Järilän hiihtomajan kautta Hiittenharjulle. Rannassa on myös vuokrattavat saunat.[6]

Lähteet muokkaa

  1. a b Karttapaikka: Pitkäjärvi
  2. a b Pitkäjärvi (Järvi Wiki) jarviwiki.fi. Viitattu 25.4.2012.
  3. a b Kalapaikka: Kokemäen Pitkäjärvi, viitattu 18.4.2012
  4. a b c d Koivunen, Sari & Nukki, Heli & Salokangas, Susanna: Satakunnan vesistöt - Käyttö ja kunnostustarpeet. Eura: Pyhäjärvi-instituutti, 2006. ISBN 952-9682-39-5. Teoksen verkkoversio (pdf).
  5. SF-C Pitkäjärvi: SF-Caravan Kokemäen Seutu Ry verkkosivut
  6. Pitkäjärven urheilukentät: Pitkäjärven Vapaa-ajankeskus