Avaa päävalikko

Suppa

jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostunut pyöreä painanne
Suppalampi Hossan retkeilyalueella Suomussalmella.
Suppakuopan äärevä mikroilmasto on johtanut pensaiden ja puuntaimien paleltumiseen talvella.
Siperian suppajärviä satelliittikuvassa.
Tämä artikkeli kertoo jääkauden muodostumasta. Sillä on muitakin merkityksiä, joita on täsmennyssivulla.

Suppa eli harjuhauta tai harjukuoppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneille harjualueille muodostunut usein varsin pyöreä painanne. Se syntyi, kun jäätiköjokien kuljettaman soran ja hiekan sisään hautautuneet jäätikön reunasta irronneet suuret jäälohkareet sulaavat myöhemmin pois, ja jäälohkareen ympärillä oleva maa-aines romahtaa jyrkkäreunaiseksi kuopaksi.[1][2]

Supat voivat olla kymmeniä metrejä syviä ja hyvinkin leveitä. Syvin mitattu suppa Suomessa sijaitsee Janakkalassa Kalpalinnassa, jossa korkeusero Inkolinnan ja sen viereisen supan välillä on 74 metriä. Supan pohja voi olla syvemmällä kuin pohjaveden pinta, jolloin suppaan suotuu pohjan läpi näkyviin pohjavettä. Monien harjujaksojen tai harjualueiden vieressä tai keskellä sijaitseekin tällaisia suppajärviä. Pohjaveden läheisyys voi myös aiheuttaa pohja-alueen soistumista.

Supan mikroilmasto on mielenkiintoinen, sillä lämpötila laskee supan pohjalle mentäessä jopa useita asteita, koska viileämpi ilma valuu sen pohjalle. Ilmiön voi havaita muun muassa keväisin: kun muut alueet ovat jo vapautuneet lumesta, voi supan pohjalla olla vielä lunta ja jäätä. Lämpötilan lasku ilmenee myös supan rinteen kasvillisuudessa, jolloin lämpöä vaativat kasvit esiintyvät ylärinteillä mutta ne puuttuvat supan pohjalta.

Muita nimityksiäMuokkaa

Supasta käytetään myös nimityksiä harjuhauta[3], harjukuoppa[4], harjusuppa, harjujärvi ja lukko[5], vati[5], kaivo[5], onsi[5] tai romppu[6].

LähteetMuokkaa

  • Haavisto-Hyvärinen, Maija & Kutvonen, Harri: Maaperäkartan käyttöopas. Espoo: GTK, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.10.2019).
  • Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja. Helsinki: Oy Valitut Palat-Reader's Digest Ab, 1977. ISBN 951-9078-31-2.
  • Pazynych V. Ukraine (EN, Draft). The temporal and space relations between the Polissia kettle lakes, parabolic dunes and their analogues in North America. Lähteen verkkoversio.

ViitteetMuokkaa

  1. Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - suppa, s.399, 1977
  2. Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 527
  3. Rapolanharjun luonto ja muinaispolku Valkeakosken kaupunki. Viitattu 18.10.2019.
  4. Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - harjukuoppa, s.53, 1977
  5. a b c d Haavisto-Hyvärinen& Kutvonen 2007: 24-25
  6. Ymparisto > Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankangas www.ymparisto.fi. Viitattu 18.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.