Juupajärvi (Harjavalta)

järvi Harjavallassa Satakunnassa

Juupajärvi on Satakunnassa Harjavallassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueen Juupajoen valuma-alueeseen.[2]

Juupajärvi
Juupajärveä nähtynä lounaasta huhtikuussa 2017.
Juupajärveä nähtynä lounaasta huhtikuussa 2017.
Valtiot Suomi
Maakunnat Satakunta‎
Kunnat Harjavalta, Kokemäki
Koordinaatit 61°25′34″N, 22°10′13″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Harjunpäänjoen valuma-alue‎ (35.14)
Laskujoki Juupajoki [1][2]
Järvinumero 35.147.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 29,8 m [2]
Rantaviiva 2,857 km [1]
Pinta-ala 0,23555 km² [1]
Valuma-alue 94,3 km² [1]
Kartta
Juupajärvi

Maantiede muokkaa

Järven pinta-ala on 23,6 hehtaaria ja sen pituus on 1,1 kilometriä ja leveys 300 metriä. Järven luusua sijaitsee järven luoteisrannalla, josta saa alkunsa 4,7 kilometriä pitkä Juupajoki, joka laskee Harjunpäänjokeen.[1][2]

Järven rantaviiva on 2,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Koillisranta on pitkää loivaa mäkeä, mutta lounaisranta tasaista ja ojitettua metsäsuota. Ojat laskevat suoraan järveen. Suurin tulo-oja on Juupaoja, joka laskee Pitkäjärvestä.[1][2]

Kunnan raja on piirretty niin, että osa Juupajoen uomasta ja koko Juupajärvi kuuluu Harjavaltaan.[2]

Luonto muokkaa

Järvi on umpeen ruohottunut ja matala, mikä viittaa voimakkaaseen rehevöitymiseen. Vesilinnuilla ei riitä tilaa uimiseen, mikä rajoittaa niiden lajimääriä, vaikka ravintoa on runsaasti tarjolla. Muuttolinnut suosivat järveä levähdyspaikkanaan ja täällä levähtää muun muassa joutsenia, kurkia, metsähanhia, sekä kahlaajia ja vesilintuja.[3][4]

Historiaa muokkaa

Daniel Ekmanin kartoista vuodelta 1731 on kuvattu Varekselan heinäniittyjä Pitkäjärven ja Juupajärven maastoissa. Aidatuille metsäniityille ja koko Juupaojan pituudelta raivatuille niityille johti Kokemäenjoelta polku. Seutua ei tuolloin viljelty, mutta heinää kasvatettiin siellä karjaa varten. Juupajärven nimi kirjoitettiin tuolloin "Juvajerwfi".[5]

Maaherra on antanut vuonna 1818 anomukselle vuonna 1824 päätökset, joiden nojalla järvi olisi voinut kuivata. Työ keskeytyi tai sitä ei saatettu loppuun. Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järvi vaikuttaa olevan aavistuksen verran pitempi kuin nykypäivänä, mutta mitään suurta eroa ei näy.[6][7][8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.11.2014.
  2. a b c d e f Juupajärvi, Harjavalta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. Mäkelä, Sirpa: Satakunnan luontopolut ja lintutornit, s. 8. Pori: Satakuntaliitto, 2009. ISBN 952-5295-97-4. Verkkoversio (pdf) (viitattu 21.11.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Vilén, Risto & Luoma, Sami & Ijäs, Asko: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 (Arkistoitu – Internet Archive), Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry, 2012
  5. Ekman, Daniel: Maakirjakartat, kartta:KA a10: 15/1-2, Vareksela, Harjavalta, Turun ja Porin lääni , 1731
  6. Salminen, Tapio: Joki ja sen väki - Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 499. Jyväskylä: Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-0-6.
  7. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
  8. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 256. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.