Sorvijärvi (Häijää)
Sorvijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
| Sorvijärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
| Laskuoja | oja Jänniin [1] |
| Järvinumero | 35.161.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87,5 m [1] |
| Rantaviiva | 0,85 km [2] |
| Pinta-ala | 0,034 km² [2] |
 Sorvijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
muokkaaJärven pinta-ala on 3,4 hehtaaria ja sen pituus on 450 metriä ja leveys 150 metriä. Järveen laskee kaksi ojaa, joista toinen on Matolammin laskuoja. Sen luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Jänniin, jonka kautta vedet laskevat Saikkalanjokeen.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,85 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin peltomaata. Sen rannalla on yksi maatila ja pari loma-asuntoa, joille johtaa tiet Häijäältä ja Uotsolasta.[1][2]
Etymologiaa
muokkaaUnto Salo on ehdottanut Mouhijärven Uotsolan seudun paikannimistöön perustuen, että alue oli saamenkielisten asukkaiden nautinta-aluetta vielä keskiajan kynnyksellä. Hänen mukaansa suomalaisasutus saapui seudulle 1100–1200-luvuilla, jolloin saamelaiset paikannimet siirtyivät suomalaisten suuhun ja välittyivät sen vuoksi nykypäiviin asti. Salo on myös väittänyt Sorvijärven sopivan tähän nimistöön, koska sorvi tarkoittaa saamenkielessä sarvea. Myös kylän nimi Mustianoja olisi viittannut hänen mukaansa ”tummiin asukkaisiin”.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Sorvijärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Salo, Unto: ”Varhainen metallikausi”, Sastamalan historia 1.1 – Esihistoria, s. 160–161 ja henkilöistä s. 162. Hämeenlinna: Sastamalan historiatoimikunta, 2004. ISBN 951-97691-2-9
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |