Avaa päävalikko

Iso-Ahvenisto [1][2] on Pirkanmaalla Nokian ja Ylöjärven rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Iso-Ahvenisto on osa Vihnusjärven valuma-aluetta.[2][1]

Iso-Ahvenisto
Sijainti Nokia, Ylöjärvi
Valtio Suomen lippu Suomi
Koordinaatit 61°32′28″N, 23°31′55″E
Pinnankorkeus 160,2 m [1]
Pinta-ala 0,06241 km² [2]
Rantaviiva 1,357 km [2]
Suurin syvyys 8 m [3]
Tilavuus 0,000187 km³ [3]
Valuma-alue noin 3 [3]
Laskujoki oja Pikku-Ahvenistoon [1]
Järvinumero 35.213.1.007View and modify data on Wikidata
Iso-Ahvenisto

Sisällysluettelo

MaantietoaMuokkaa

Järvi on 600 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 6,2 hehtaaria. Se sijaitsee kivikkoisella moreenipohjaisen kangasmetsän painaumassa, jonka pohjoisrannat ovat eteläisiä rantoja jyrkempiä. Järveen laskee neljä kaivettua soiden kuivausojaa. Laskuoja lähtee järven pohjoispäästä ja se laskee ensimmäiset 300 metriä jyrkästi ja virtaa viimeiset 700 metriä hitaammin. Oja laskee Pikku-Ahvenistoon, jolla ei ole omaa laskuojaa. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 91 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 1,4 kilometriä. Etelärannat ovat soistunutta metsää, mutta muut rannat kuivaa metsämaata. Järven rantoihin on rakennettu kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Niille johtavat omat tiet Ylöjärven Soppeenmäeltä Nokian Lähdeniittyyn johtavalta tieltä. Muita kiinteistöjä ei ole. Ylöjärven ja Nokian välinen raja ylittää järven niin, että pinta-alaltaan suurempi osa jää Ylöjärven puolelle. Rajapyykki sijaitsee aivan luoteisrannan tuntumassa.[2][1][4]

VedenlaatuMuokkaa

Iso-Ahveniston vedenlaatua on tutkittu vuosina 1985 ja 2004. Järven vedenväri on erittäin ruskea ja se sisältääkin erittäin paljon humusta. Järveen kaivetut suo-ojat selittävät osan vedenväristä, koska niiden kuivatusvedet ovat peräsin ojitetuilta soilta. Vesi on myös hapanta. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueen vesien happamuus säätelee voimakkaasti järven happamuustasoa. Talvella 2004 järven happitilanne oli hyvä, mutta aivan pohjan lähellä alusvedessä havaittiin selvää happivajetta. Alimmillaan happea esiintyi alusvedessä vielä 2 milligrammaa litrassa vettä (mg/l). Vuonna 1985 järven fosforipitoisuus ylitti erittäin rehevien järvien tason (50 mikrogrammaa litrassa vettä eli µg/l) ja vuonna 2004 taso oli reheville järville ominainen. Myös typen pitoisuudet ylittivät normaalien suojärvien tasot. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi.[3]

HistoriaaMuokkaa

Vuoden 1953 peruskartassa ”Ahvenistoon” oli kaivettu lyhyet kuivatusojat ympäröiviltä soilta. Järvi oli silloin autio eikä sinne johtanut teitä. Tilanne säilyi ennallaan, kunnes vuoden 1975 kartassa suo-ojia oli kaivettu lisää, järvelle johti kaksi tietä ja ensimmäiset vapaa-ajan asunnot oli rakennettu rannoille. Tähän karttaan oli järven nimi kirjoitettu ”Iso-Ahvenisto”.[5][6][7]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kansalaisen karttapaikka: Iso-Ahvenisto, Nokia (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.12.2016.
  2. a b c d e SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.12.2016.
  3. a b c d Iso-Ahvenisto 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.12.2016.
  4. Kansalaisen karttapaikka: Iso-Ahvenisto, Nokia (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.12.2016.
  5. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.12.2016)
  6. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.12.2016)
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 16.12.2016)