Lintumaanjärvi–Kallijärvi
Lintumaanjärvi–Kallijärvi [3][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolan Lintumaalla ja osin Urjalan Perholla sijaitseva järvi.[3][1]
Lintumaanjärvi–Kallijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme, Pirkanmaa |
Kunnat | Hämeenlinna (Kalvola), Urjala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
Laskujoki | Tarpianjoki [1] |
Järvinumero | 35.284.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 108,8 m tai 109 m[2] |
Rantaviiva | 13,949 km [3] |
Pinta-ala | 1,967270 km2 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueella Tarpianjoen valuma-alueeseen. Valuma-alue jaetaan vielä Tampinkosken alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven pinta-ala on 197 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 108,8 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvi muodostuu kahdesta järvialtaasta, joiden vedenpinnat ovat samalla korkeudella. Järven eteläallasta kutsutaan Kallijärveksi ja pohjoisallasta Lintumaanjärveksi. Altaita yhdistää kapea ja jokimainen salmi, jonka yhdystie 13689 ylittää. Järvi on 4,5 kilometriä pitkä, 1,3 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 13,9 kilometriä.[3][1][4]
Eteläinen Kallijärvi on 1,7 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Siihen laskee 10 lyhyttä metsä- ja pelto-ojaa. Eteläiseen Joensuunlahteen laskee Uurtaanjärvestä alkunsa saava Tarpianjoki. Jokeen yhtyy myös idästä Muulinjärvesta alkava laskuoja. Rantojen lähellä on sijainnut seitsemän maatilaa, joiden pelloista osa on edelleen viljelyssä. Rannoille on rakennettu yli 50 vapaa-ajan asuntoa. Joensuunlahti on halkaistu kuntarajalla, josta pieni osa kuuluu Urjalalle.[3][1]
Pohjoinen Lintumaanjärvi on 1,7 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Altaan pohjoispäähän laskee kaksi ojaa, joista toinen tuo Ahlajärven vesiä ja ojitetun Ämmänkorven kuivatusvedet. Laskujoki alkaa järven luoteispäästä Harvianjoen nimisenä, mutta uoman nimi muuttuu alempana takaisin Tarpianjoeksi. Rantojen lähellä on sijainnut kaksi maatilaa, joiden pellot ovat edelleen viljelyssä, ja vapaa-ajan asuntoja on viisi.[3][1]
Historiaa
muokkaaVuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Kallijärvella sijaitsi ”Paakois by”, jossa oli silloin vain yksi talo. ”Linaumaajärvi” sijaitsi ”Aindumaa by”, jossa oli kolme taloa.[5]
Vuoden 1959 peruskartassa salmen lounaispuolella sijaitsi Lintumaanlampi, joka oli aiemmin kuivatettu ja josta nostettiin piimaata. Nostoalueen kuivatusvedet johdettiin Kallijärven länsirantaan. Alue otettiin myöhemmin viljelyyn, ja sen peltoja kuivattiin samaa ojaa myöten.[6][7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Lintumaanjärvi–Kallijärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
url
puuttuu. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, MaanmittauslaitosUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ Lintumaanjärvi–Kallijärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050773.jpg), 1855–1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 10 Lontila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 10 Lontila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 10 Lontila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)