Iso Savijärvi

järvi Suomessa

Iso Savijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Lempäälän ja Valkeakosken rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Iso Savijärvi on osa Jumusen–Rauttunselän aluetta.[2][1]

Iso Savijärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Lempäälä, Valkeakoski
Koordinaatit 61°17′27″N, 23°54′52″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Vanajaveden alaosan alue‎ (35.22)
Laskuoja Nevenoja [1]
Järvinumero 35.222.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 96,9 m [1]
Rantaviiva 7,349 km [2]
Pinta-ala 67,696 ha [2]
Tilavuus 0,000666 km³ [3]
Suurin syvyys 2,7 m [3]
Valuma-alue 5,4 km² [3]
Kartta
Iso Savijärvi

Maantietoa muokkaa

Järvi on 1,6 kilometriä pitkä, 950 metriä leveä ja sen pinta-ala on 68 hehtaaria. Järvi on L-kirjaimen muotoinen. Järveen laskee vain lyhyitä metsä- ja pelto-ojia. Yksi ojista on Vähä Savijärven laskuoja ja se laskee järven eteläpäähän Tuomisenlahteen. Järven laskuoja Nevenoja lähtee järven itäpäästä Krimminlahdesta ja se laskee neljän kilometrin jälkeen Vanajaveden Kärjenniemenselän Savilahteen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 198 vuorokautta. Järvessä on 24 saarta. Pohjoisessa Mateuslahdella on niistä kolme, joista yksi on 70 metriä pitkä Kauppilansaari. Etelässä Tuomisenlahdella on viisi saarta, joista Isosaari on 100 metriä pitkä. Loput yhdeksän saarta sijaitsevat itään kurkottelevalla Krimminlahdella. Suurin niistä on 100 metriä pitkä Mantansaari. Yhdellä järven keskellä olevilla luodoilla sijaitsee Lempäälän ja Valkeakosken välisen rajan rajapyykki. Järven rantaviivan pituus on 7,3 kilometriä. Rannat ovat puoliksi suota ja loput kovaa metsämaata. Järven lähiympäristössä on sijainnut neljä maatilaa, joista vain yksi viljelee enää peltojaan. Rannoille on rakennetty yli 20 vapaa-ajan asuntoa ja kolme muuta kiinteistöä. Niille johtaa tiet seututieltä 130 ja yhdystieltä 3041.[2][1][4]

Vedenlaatu muokkaa

Järven vedenlaatua on tutkittu huhtikuussa 1976, syyskuussa 1985, syksyllä 1993, loppusyksystä 2005, talvella 2007 ja alkukesällä 2014. Vedenväri on ruskeaa, mikä johtuu pääasiassa siihen liuenneesta humuksesta. Veden väriluku on vaihdellut 40–81 mg(Pt)/l, , koska humusta on melko vähän, mutta vuonna 2007 se oli poikkeuksellisesti 140 mg(Pt)/l. Veden sameusluku on vaihdellut 1,4–6,7 FNU. Veden happamuus johtuu humuksesta ja on siten normaalilla tasolla vaihdellen pH 6,2–7,0. Sen sijaan järven puskurikyky happamoitumista vastaan on vuoden 1976 hyvästä tasosta 0,73 millimoolia litrassa vettä (mmol/l) pudonnut välttävälle tasolle 0,24–0,32 mmol/l. Järvi ei kuitenkaan ole ainakaan vielä vaarassa happamoitua. Järvi on varsin matala, koska syvin kohta on vain 2,7 metriä. Siksi vesi lämpötilakerrostuu heikosti. Vuoden 1976 lopputalvella oli järven happitilanne niin huono, että koko vesimassa oli hapeton. Pintavedessä on sen jälkeen ollut yleensä 4,1–8,8 milligrammaa happea litrassa vettä (mg(O2)/l). Järven pohjan tilannetta on mitattu harvoin. Se on todennäköisesti ollut usein hapeton. Silloin voidaan selittää sisäisen kuormituksen käynnistyminen, josta on useita erilaisia merkkejä. Kun vedessä on talvella vähän tai ei lainkaan happea, alkavat monet ravinteet liueta takaisin veteen ja matalassa vedessä ravinteet leviävät koko vesimassaan. Silloin typpipitoisuudet kasvavat arvoihin 1400–1500 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), kun ne ovat kesäisin vain 490–620 μg/l. Samaan aikaan myös rautapitoisuudet ja mangaanipitoisuudet nousevat ja alkavat värjätä ja sameuttavat vettä. Pohjan lähellä voi olla 2 FNU sameampaa kuin pinnassa. Fosforipitoisuudet ovat ympäri vuoden korkealla 23–44 μg/l, jolloin ne toisinaan ylittävät rehevöityneen järven raja-arvon 30 μg/l. Typpipitoisuudet ovat yleensä luontaisella tasolla, mutta happikato nostaa niitä aina välillä. Iso Savijärvi sopii virkistyskäyttöön melko hyvin, vaikka se onkin rehevöitymässä.[2][3]

Historiaa muokkaa

Vanhassa peruskartassa vuodelta 1959 järven nimeksi oli merkitty ”Savijärvi” ja laskuojaksi ”Nevenoja”. Seuraavassa peruskartassa vuodelta 1976 vedenpintaa on laskettu, minka huomaa rantaviivan muutoksista ja saarien lukumäärän muutoksesta. Järven nimi on nyt ”Iso Savijärvi” ja laskuojan ”Nevinoja”.[5][6][7][8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Iso Savijärvi, Lempäälä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 11.1.2017.
  3. a b c d Iso Savijärvi 5.1.2015. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 11.1.2017.
  4. Iso Savijärvi, Lempäälä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
  6. Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
  8. Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)