Myllyojan valuma-alue (Lempäälä)

Myllyojan valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.25) on Pirkanmaalla Lempäälässä ja Kangasalla sijaitseva Vanajaveden alaosan alueella (35.22) Vanajaveden luoteisosassa sen laskujokeen Hiidenvirtaan laskevan Ahtialanjärveen laskevan Myllyojan valuma-alue.

Myllyojan valuma-alueen pinta-ala on 62 km², jonka maankäytöstä on 3,9 % taajama-alueiden ja asuinalueiden käytössä, 12 % on maatalouden käytössä. Metsät, puusto ja kosteikot muodostavat 77 % alueesta ja vesistöille jää loput 7,7 % alueesta.

Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajaveden–Pyhäjärven alueessa (35.2) toisen jakovaiheen viides osa-alue, joka laskee Vanajaveden alaosan alueeseen (35.22). Valuma-aluetta ei ole enää jaettu kolmannen jakovaiheen osa-alueisiin. Myllyojan valuma-alueella sijaitsee 18 järveä ja lampea. Niistä merkittävimpiä ovat Mäyhäjärvi (209 hehtaaria eli ha), Tervajärvi (126 ha), Iso Kausjärvi (62 ha) ja Yräysjärvi (17 ha). Alueelta on kuivatettu kaksi suurempaa järveä, jotka ovat Tervajärvi (eteläisempi) ja Nääjärvi. Alueen asukasluku kohoaa useisiin tuhansiin.

Valuma-alueen kuvaus

Valuma-alue esitellään aloittamalla laskujoen suulta ja nousemalla jokea ylöspäin valuma-alueen latvavesiä kohti.

Myllyojaa on alajuoksun osalta perattu ja oikaistu moneen otteeseen. Perkaaminen ei rajoitu pelkästään ojan suualueeseen, missä on vielä viime aikoina tehty parannuksia. Noin 1,2 kilometriä yläjuoksullepäin päättyy suuren Tervajärven kuivattamisen vesistöjärjestelyt . Matalan Tervajärven syvimpään osaan on kaivettu keräilyoja, jonka vedet pumpataan Tervajärven länsirantoja kiertävään kuivatuskanavaan. Alavaa Tervajärven peltoaukeaa ei voi muuten pitää kuivana. Mäyhäjärven kaksikilometrinen laskuoja on Myllyoja, joka yhtyy Tervajärven kuivatuskanavaan sen loppupäässä. Saman kuivatuskanavan pohjoisosaan laskee pohjoisesta suoraksi kaitelulla johto-ojanan kuivatetun Nääjärven laskuoja . Myös Nääjärven pohja on ympäristöään hieman alempana, joten sen pohjaa myöten kaivetty johto-oja kerää sieltä vedet eteläpäässä olevaan keräilyaltaaseen. Vesi pumpataan keräilyaltaasta ylemmäksi Tervajärven kuivatuskanavalle soveltuvalle korkeudelle. Muut Nääjärven takaa tulevat kuivatusvedet kiertävät Nääjärven entisiä länsirantoja myöten ja jatkavat suoraa johto-ojaa myöten kuivatuskanavaan. Edellä kuvatut vesistöjärjestelyt alkavat Lastustenkulman eteläisillä pelloilla. Oja tekee niillä pitkän ja kaarevan mutkan.

Suureen mutkaan laskevat neljän järven ojat. Tervalammi on pieni lampi, joka laskee kaakostapäin kilometrin pituista ojaa myöten kuivatuskanavaan. Suurempi Ilvankajärvi laskee viivasuoraksi kaivettua laskuojaa myöten ojan mutkan kärkeen. Kaakkolamminkorvessa pieni suolampi Kaakkolammi laskee suo-ojituksen läpi Ilvankajärveen. Hieman pohjoisempana oleva entinen metsäjärvi Ruokolammi laskee nykyään metsitettyjen peltomaiden läpi ja yhtyy huomaamattomasti Kaakkolammin käyttämiin suo-ojiin.

Laskustenkulman pohjoispuolella sijaitsee Rautasema, jossa oja putoaa useita metrejä laskiessaan etelään. Tämän kohdan alapuolelle yhtyy siihen idästä lähes kolmikilometrisen Ison Kausjärven 2,5 kilometrinen laskuoja. Järvi kerää itäpuolelta pikkuisen Kuivalammin vedet ja lännestä suuremman Kyynäröjärven vedet. Kyynäröjärvi on viimeinen järviketjussa, joissa seuraava on Vähä Kausjärvi ja viimeinen Korkeajärvi Kangasalan puolelta.

Rautasemasta pohjoiseen sijaitsevat loput valuma-alueen järvistä. Pääuoman varrella vastaan tulee ensin Paattakaisjärvi ja pian sen jälkeen Tuljamonojaa myöten Tuljamo ja lopulta suuri Tervajärvi. Tervajärviä on aikoinaan ollut kylällä kaksi, mutta vain tämä on jäljellä. Sen länsipäähän laskee Kirveysjärven ja Yräysjärven laskuoja, johon idästä yhtyy aivan alajuoksulla pienen Haapalammin Varkaanoja. varkaanojan pohjoispuolella sijaitsevat soilla pienet Syvälammi ja Kangaslammi, joiden ojitetut vedet päätyvät todennäköisesti varaanojaan.

Katso myös

• Vanajaveden–Pyhäjärven alueen lasketut järvet

Aiheesta muualla

• JärviWiki: Myllyojan_valuma-alue_(35.25)