Lemmetty (Vesilahti)

järvi Vesilahdessa

Lemmetty [2][1] on Pirkanmaalla Vesilahden Linnamaalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Lemmetty on osa Naarvanjoen valuma-aluetta.[2][1]

Lemmetty
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa‎
Kunnat Vesilahti
Koordinaatit 61°16′07″N, 23°25′26″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja oja Havatojaan [1]
Järvinumero 35.218.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 115,7 m [1]
Rantaviiva 2,03 km [2]
Pinta-ala 0,13871 km² [2]
Tilavuus 0,000675 km³ [3]
Suurin syvyys noin 10 m [3]
Valuma-alue noin 1 km² [3]
Kartta
Lemmetty

Maantietoa

muokkaa

Järvi on 750 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja sen pinta-ala on 14 hehtaaria. Se sijaitsee korkeiden kallioisten mäkien välissä. Järveen laskee kaksi lyhyttä suo-ojaa etelästä. Järven laskuoja lähtee koillispäästä ja yhtyy heti suo-ojiin, joiden vedet on johdettu Havatojaan. Vesi vaihtuu järvessä valuma-alueen suppeudesta johtuen hitaasti ja veden laskennallinen viipymä järvessä on 2,5 vuotta. Järven rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä. Vain järven pohjois- ja etelärannoilla on suota ja itärannoilla kalliopinta sijaitsee kahdessa kohdassa lähellä rantaa. Rantaan on rakennettu 15 vapa-ajan asuntoa, joille johtaa tiet Narvan ja Punkalaitumen yhdistävältä yhdystieltä 2986.[2][1][4]

Vedenlaatu

muokkaa

Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1989 ja 2002. Vedenväri on olematon, johtuen valuma-alueella olevan humuksen pienestä määrästä. Samalla kun vesi on kirkasta, saavutetaan näkösyvyydeksi 2,1–3,8 metriä. Veden happamuustaso on neutraali ja se on jopa kohonnut happosateiden vähennyttyä. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Korkeiden kallioiden antama tuulensuoja ja järven syvyys yhdessä aiheuttavat sen, että lämpötilakerrostuminen ei aina purkaudu täysin kevään ja syksyn täyskierron aikana. Vaikka järven happitilanne on hyvä, saattaa alusveteen jäädä vanhaa vettä ja happikato pohjan lähellä voi johtua siitä. Hapettomuudesta johtuva sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ehdi käynnistymään kuin nimeksi. Järven ravinnepitoisuudet ovat luonnontilaisen järven tasolla ja järvi luokitellaan karuksi järveksi. Järven virkistysluokka on erinomainen ja veden laatuluokka on myös erinomainen. Järven tila on pysynyt melko vakaana.[3]

Historiaa

muokkaa

Vielä 1700-luvun alkupuolella Lemmetyn lähellä on kasvanut iso monihaarainen koivu, jossa kansanperinteen mukaan asui henkiolento Lemmes. Ihmiset toivat puulle uhrilahjoja, jotta heidän avioliittonsa olisivat onnellisia.[5]

Lemmetty on vuoden 1959 peruskartassa autio metsäjärvi, joka seuraavassa peruskartassa vuodelta 1980 on saanut koillispäähän tien. Tie haarautuu kulkemaan sekä järven länsi- että itäpuolelle. Rannoille on siihen mennessä rakennettu kuusi vapaa-ajan asuntoa. Vuonna 1993 julkaistussa kartassa asuntoja on jo 11 ja eteläpäähän on rakennetty uusi tie.[6][7][8]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Lemmetty, Vesilahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.1.2017.
  3. a b c d Lemmetty 09.12.2009. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 7.1.2017.
  4. Lemmetty, Vesilahti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Yrjö Punkari: Lemmetynpolku narvasoft.fi. Viitattu 9.10.2019.
  6. Peruskartta 1:20 000. 2114 03 Krääkkiö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.1.2017)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2114 03 Krääkkiö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.1.2017)
  8. Peruskartta 1:20 000. 2114 03 Krääkkiö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1993. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.1.2017)