Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo järvestä. Samannimisestä kaupunginosasta on oma artikkelinsa.

Tesomajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Tampereella Tesomajärven kaupunginosassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Tesomajärvi on osa Vihnusjärven valuma-aluetta.[2][1]

Tesomajärvi
Uimaranta Tesomajärvellä.
Uimaranta Tesomajärvellä.
Sijainti Tampere
Valtio Suomen lippu Suomi
Koordinaatit 61°30′29″N, 23°36′47″E
Pinnankorkeus 126,1 m [1]
Pinta-ala 0,05551 km² [2]
Rantaviiva 0,863 km [2]
Suurin syvyys 6 m [3]
Tilavuus 0.000040 km³ [3]
Laskujoki oja Myllypuroon [1]
Järvinumero 35.213.1.003View and modify data on Wikidata
Tesomajärvi

MaantietoaMuokkaa

Järvi on 300 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on 5,6 hehtaaria. Se on lähdepohjainen järvi, jonka suurin syvyys on kuusi metriä. Siihen ei laske avo-ojia, mutta sen laskuoja alkaa järven pohjoisrannasta. Sieltä saa alkuunsa Myllyoja, joka laskee aiemmin Tuohijokena tunnettuun Myllypuroon, joka puolestaan laskee Nokian Vihnusjärveen. Järven rantaviivan pituus on 850 metriä. Järvi sijaitsee soistuvassa painaumassa, jonka itä- ja länsipuolella kohoaa matalat kallioiset mäet ja etelässä Raholanharju. Järven ympäristöön on nykyään rakennettu asuin- ja kerrostaloja. Pohjoispuolella sijaitsee uima- ja jäähalli, kaakossa koulu ja lännessä toinen koulu. Järven rantametsissä kiertää kuntopolkuja ja sekä länsi- että itärannoille on rakennettu hiekkapohjaiset uimarannat.[2][1][3][4][5][6]

VedenlaatuMuokkaa

Järven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1980 alkaen ja nykyään sitä tutkitaan kolmen vuoden välein. Järven pohjassa on lähteitä, jotka vaikuttavat järven veteen selkeyttävästi. Metsäinen ympäristö tuo pintavalumina järveen humusta. Veden happamuustaso vaihtelee neutraalin molemmin puolin. Talvella se on lievästi hapanta, mutta kesäisin lievästi emäksistä. Veden pH-arvot ovat vaihdelleet 7,3–8,1 välissä. Järvi on selvästi lämpötilakerrostunut talvella ja kesällä. Kun kesän pintaveden lämpötila kohoaa yli 20 °C, on se kuuden metrin syvyydessä 6–12 °C välillä. Päällysveden sameus on alhainen, ja vedessä näkösyvyys voi olla 1,7–3,0 metriä. Vuonna 2004 oli näkösyvyys viisi metriä. Järven vesi on siten vain lievästi sameaa. Alusvedessä hapen määrät alenevat kesän ja talven loppuaikoina. Hapen vähyys näkyy sekä ravinnepitoisuuksien että rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisena. Järvi onkin sisäisen kuormituksen nostaman ravintopitoisuutensa vuoksi lievästi rehevöitynyt järvi. Tämä tilanne on pysynyt vakaana koko 2000-luvun aikana. Sen sijaan veden hygieniassa on suurta vaihtelua. Bakteerimäärät ovat välillä kohonneet yli 50 kpl sadassa millilitrassa vettä. Tesomajärven veden laatuluokka on kuitenkin hyvä.[3]

HistoriaaMuokkaa

Järven nimen alkuperästä on monenlaisia arveluja. Järven lettoisella rannalla on kasvanut ainakin vielä 1940-luvulla tesma-nimistä kosteikkojen ruokokasvia, jonka kasvupaikka kuitenkin hävisi uimarantojen rakentamisen myötä. Kun 1700-luvun kartoissa järven nimenä on Tesma Järvi, on syytä olettaa järven nimen juontuvan juuri tästä kasvista.[6]

Vuoden 1953 peruskartassa Tesomajärvi oli metsäjärvi, jonka laskuoja oli kaivaen suoristettu ja se yhtyi pohjoisessa peltoaukean valtaojaan. Vuonna 1960 oli Ikuria rakennettu Myllypuron itäpuolelle ja se levisi itään Tesomajärvelle vuosien 1964–1975 aikana.[7][8][9][10][11]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Karttapaikka: Tesomajärvi, Tampere (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.10.2010.
  3. a b c d Tesomajärvi 15.04.2015. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 10.12.2016.
  4. Karttapaikka: Tesomajärvi, Tampere (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Palomäki, Risto: Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien järvien kehitys ja niiden vedenlaatu 1990-2005, s. 15. Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2007. Tampere: Tampereen kaupunki, 2007. ISBN 978-951-609-320-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.5.2015).
  6. a b Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, sivu 185
  7. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.12.2016)
  8. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1955. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.12.2016)
  9. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1960. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.12.2016)
  10. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.12.2016)
  11. Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 10.12.2016)