Keskinenjärvi (Pirkkala)

Keskinenjärvi on Pirkanmaalla Pirkkalan Sorkkalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Keskinenjärvi on osa Sikojoen valuma-aluetta.

Keskinenjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa
Kunnat	Pirkkala
Koordinaatit	61°25′05″N, 23°39′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskujoki	oja Sikojärveen
Järvinumero	35.217.1.008
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	99,8 m
Rantaviiva	2,058 km
Pinta-ala	0,1019 km²
Tilavuus	0,000133 km³
Suurin syvyys	3,9 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järvi on 900 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 10 hehtaaria. Se sijaitsee Sorkkalan Laiskosvuoren itäpuolella ja on kolmen peräkkäisen järven keskimmäinen. Sen yläpuolella sijaitsee Ylinenjärvi ja alapuolella Sikojärvi. Järveen laskee Ylinenjärven laskuojan lisäksi vain Järvenpään metsä- ja pelto-ojat, jotka tuovat vettä järven itäpuolelta. Järven rantaviivan pituus on 2,1 kilometriä. Järven itärantaan on rakennettu yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Järven lähiympäristössä on kolme maatilaa, joista kaksi vaikuttaa olevan toiminnassa. Simunanmaan entiset pellot on nykyään merkitty niityiksi. Järvelle pääsee lentoasemalta kääntymällä yhdystieltä 3003 kaakkoon. Lentokentän toiminnalla on merkittävä vaikutus alueen melumaisemaan.

Vedenlaatu

Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1970, 1973, 1993, 1996, 2001, 2005, 2010 ja 2015. Vedenväri on ruskeaa johtuen veteen runsaasti liuenneesta humuksesta. Väri vaihtelee sääolojen mukaan ruskeasta erittäin ruskeaan. Vesi on sameaa. Veden happamuustaso on metsäjärville normaalilla tasolla, joka on hieman hapanta. Talvella se voi kuitenkin alittaa pH-arvon 6,0, jota pidetään ravuille kriittisenä tasona. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Koska järvi on matala, se ei lämpötilakerrostu helposti kesäisin. Kun kerrostumista tapahtuu, on se loivaa. Talvella kerrostuminen on jääkannen vuoksi jyrkempää. Silloin veden happipitoisuus alusvedessä laskee ja se saattaa muuttua täysin hapettomaksi. Silloin on myös päällysvesi vähähappista. Vuoden 2010 talvella hapen kylläisyysaste oli päällysvedessä vain 28%. Toisaalta vuoden 2015 runsaslumisena talvena hapen kylläisyysaste oli päällysvedessä 58%. Kesäkautena happitaloutta helpottaa järven mataluus. Jos vesi kuitenkin kerrostuu, heikkenee alusveden happitilanne nopeasti. Kesällä 2015 esiintyi järvessä loiva kerrostuneisuus, mutta pohjan lähellä vesi oli lähes hapetonta. Hapettomassa tilassa veteen syntyy sisäistä kuormitusta, kun veteen liukenee takaisin sinne vajoneet ravinteet ja metallit. Sisäinen kuormitus jäi kuitenkin vähäiseksi. Järven ravinnetilanne on talvella lievästi rehevöityneiden järvien tasolla, mutta kesäisin se kohoaa rehevöityneiden järvien tasolle. Silloin levät lisääntyvät rehevien järvien tasolle ja joskus erittäin rehevien järvien tasolle. Vuonna 2015 päällysveden hygienia oli erinomainen, vaikka hygieniassa esiintyy joskus kuormitusta. Keskinenjärven virkistysarvo on tyydyttävä.

Historiaa

Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin pelkästään ”Keskinen”. Järven länsiranta oli merkitty pelloiksi ”Sikojärvi Gårdista” ”Ylinenjärveen” asti. Järven itäpuolella sijaitsi yksi torppa.

Vuoden 1953 peruskartassa järvi oli lähes kokonaan peltojen ympäröimä. Vain itäranta oli metsärantaa, jonne oli rakennettu kuusi viljelemätöntä taloa. Ne saattoivat olla alkua laajamittaiselle vapaa-ajan asuntojen rakentamiselle, jota vuoden 1961 kartassa on kaavoitettu ja osittain rakennettukin. Ilmeisesti 1970-luvulla alkanut peltojen metsittäminen alkaa järven pohjois- ja itäpuolella. Se jatkuu 1980-luvulla myös Simunanmaallakin.

Lähteet

Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)