Avaa päävalikko

Pyhäjärven alue (vesistöaluetunnus 35.21) on Pirkanmaalla Nokialla, Tampereella, Pirkkalassa, Lempäälässä, Akaassa ja Vesilahdella sijaitseva Pyhäjärven ja sen ympäristön jokien ja ojien valuma-alueiden muodostama vesistöalue.[1]

Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajaveden–Pyhäjärven alueessa (35.2) toisen jakovaiheen ensimmäinen osa-alue, joka laskee Nokianvirran ja Melon voimalaitoksen kautta Kokemäenjoen alueen Kuloveteen. Tekstissä esiintyvät valuma-alueet ovat viranomaislähteissä luetteloitu vesistöaluetunnuksilla 35.21x, missä merkki x korvataan osa-alueen alanumerolla. Valuma-alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Pyhäjärven lähialue (35.211), Laajanojan valuma-alue (35.212), Vihnusjärven valuma-alue (35.213), Viinikanojan valuma-alue (35.214), Vihiojan valuma-alue (35.215), Härmälänojan valuma-alue (35.216), Sikojoen valuma-alue (35.217), Naarvanjoen valuma-alue (35.218) ja Vastinjoen valuma-alue (35.219).[1]

Vesistöalueen keskusjärvi on Tampereen Pyhäjärvi, johon laskee joukko lyhyitä nimettömiä ojia ja lisäksi Laajanoja, Viinikanoja, Vihioja, Härmälänoja, Siko-oja, Naarvanoja ja Vastinoja. Näiden ojien alueella sijaitsee yli 100 järveä ja lampea. Niistä merkittävimpiä ovat Pyhäjärvi (12 161 hehtaaria, ha), Kaukajärvi (141 ha), Sääksjärvi (80 ha), Tottijärvi (69 ha), Vihnusjärvi (69 ha) ja Iidesjärvi (64 ha). Alueen asukasluku kohoaa satoihin tuhansiin, joten järvien virkistysarvolla on merkitys suurelle joukolle sen asukkaille. Alueella sijaitsee useita taajamia, joita ovat Tampere, Nokian rantataajamia Pitkäniemestä Sorvaan, Vesilahti ja Narva sekä Lempäälä ja Nurmi.[1]

Pyhäjärven pohjoisrantaan laskeva lyhyt mutta kuuluisa Tammerkosken joki, joka tuo pohjoisesta Näsijärven-Ruoveden alueen (35.3) vedet. Pyhäjärven kaakkoispäähän laskee Hiidenvuolle, joka on pääasiassa Vanajaveden alaosan alueen (35.22) laskujoki. Pyhäjärven eteläpäähän laskee Koskenjoki, joka tuo Koskenjoen valuma-alueen (35.29) vedet.[1]

Alla esiteltävässä alueen kuvauksessa on käytetty lähteinä Suomen ympäristökeskuksen viranomaistietoja ja Maanmittauslaitoksen karttapalvelua.

Alueen kuvausMuokkaa

Pyhäjärven lähialue (35.211)Muokkaa

Pyhäjärven lähialueella tarkoitetaan sitä valuma-alueen lähiympäristöä, jossa järveen laskee vain lyhyitä ojia tai pienien valuma-alueiden jokia. Ne järvet, jotka sisältyvät lähialueeseen, muodostavat usein vain pienen valuma-alueensa. Joillakin järvillä ei ole edes laskuojaa Pyhäjärveen. Tällaisia järviä ovat esimerkiksi pohjoisessa Likolammi ja Tohloppi, johon tosin laskee Pikku-Tohloppi. Vaakkolammi laskee Tohlopin eteläpuolella omaa laskuojaansa myöten Pyhäjärveen.

Koska Pyhäjärvi on alueensa keskusjärvi, laskevat useimmat joet ja ojat juuri tänne. Seuraavassa kierretään Pyhäjärven rantoja ensin Tammerkoskesta myötäpäivään ja tämän jälkeen vastapäivään niin, että kuvaukset kohtaavat Hiidenveden kohdalla siellä, missä Vanajavesi purkautuu Pyhäjärveen. Suuremmat pikkuojien valuma-alueet on kuvailtu alempana omissa luvuissaan ja Pyhänjärven alueen ulkopuoliset suuremmat valuma-alueet esitellään omissa artikkeleissaan.

Viinikanlahti sijaitsee Pyhäjärven pohjoisosassa Tampereen kaupungin kainalossa. Tänne laskee useita jokia ja ojia, joista Tammerkoski on huomattavin. Aivan Tammerkosken suun Hataanpäänniemen väliin laskee Viinikanojan valuma-alueen (35.214) laskuoja. Tästä hieman etelään laskee järveen Vihiojan valuma-alueen (35.215) oja. Pyhäjärven etelärantaan laskee Pirkkalan ja Tampereen rajajokenakin toimiva Härmälänoja, joka on Härmälänojan valuma-alueen (35.216) laskuoja. Sikojoen valuma-alue (35.217) laskee järveen valtatie 3 länsipuolella Nokianvirran luusuaa vastapäätä.

Edellisten valuma-alueiden välissä juoksee Pirkkalan taajaman läpi Pyhäjoki, joka laskee Pyhäjärveen valtatie 3 itäpuolelle. Sen suurin järvi on Vähäjärvi, joka sijaitsee Pirkkalan keskustaajaman sisällä. Vähäjärveen laskevat Vähä Naistenjärven ja nimettömän lammen yhteinen laskuoja ja yhden nimettömän toisen lammen oja.

Lempäälän Säijässä Pyhäjärven itärantaan laskee Säijoki, jonka joensuu on leveä ja pitkä ja sen valuma-alueella on poikkeuksellisen monta järveä. Vaikka alajuoksulla joen vieressä onkin nimetön lampi, voidaan Säijärvi pitää pääuoman alimpana järvenä. Ylempänä jokea sijaitsee Urvantajärvi, joka on osittain laskettu järvi. Perälänkulmalla jokeen yhtyy useita sivuhaaroja. Aivan Urvantajärven yläpuolella oikealta siihen yhtyy Toritunoja, jonka sivuhaaran päässä sijaitsee nimetön lampi Vuortenmäen alla. Saman Toritunojan latva-alueella Pirkkalan lentokentän eteläpuolella sijaitsevat Hahmojärvi, Raiskiojärvi ja Petkelejärvi. Säijoen valuma-aluetta reunustaa täällä Sikojoen valuma-alue. Ylempänä jokea sijaitsee Kaakkolammi. Sen alapuolella jokeen yhtyy vasemmalta Myllyoja eli Latikkaoja. Sen yläjuoksulla sijaitsevat sekä Latikan lampi että Kangasjärvi ja ojan latvajärvinä Pikku Muurajärvi ja Ison Muurajärvi.

Ruuholahteen laskee oja, joka alajuoksulla on nimetön lampi. Se lienee entinen lahden pohjukka. Ylempänä haroittuvan ojan haarassa sijaitsee pieni Lintulammi.

Hiivalahteen laskee Kiikonoja, jonka ojansuu on pitkä ja leveä. Aivan Kiikonojan alajuoksulla sijaitsee Lamminjärvi. Yläjuoksulla metsäalueella tulee vastaan seuraava järvi Siisjärvi. Siihen laskee lännestä Ainasjärven laskuoja. Pääuoman suunnassa yläjuoksulla on kapeita soita, joiden keskellä sijaitsee Pikku-Siisjärvi.

Kun lähtee Pyhäjärven pohjoisrannalta kiertämään rantoja vastapäivään, saapuu ensimmäiseksi Vihnusjärvelle. Sen kautta laskevat Vihnusjärven valuma-alueen (35.213) vedet. Nokianvirran uomaan laskee vuoristaa toinenkin myöhempänä esiteltävä Laajanojan valuma-alue (35.212). Näiden jälkeen Tottijärvellä löytyy Pyhäjärven lähialueen kohteita.

Ennen Tottijärveä laskee Kylänoja Pyhäjärven Lamminlahteen. Sillä ojalla ei ole enää järviä. Sen sijaan pieni Lilträskinjärvi laskee Huhtaan läpi Huhtaanlahteen ja toinen pienempi Paskojärvi laskee Pajulahden Laurilanlahteen.

Pihnalanperänlahteen laskee Tottijärven laskujoki, joka virtaa pienen Stenvikinjärven läpi. Kirstuanjärvi laskee vuorostaa Tottijärveen. Yksinäiset järvet Jouttijärvi ja Paskolampi laskevat Maivaselän lahteen ja Jänijärven lahdenpohjukkaan. Kauempana metsässä sijaitseva Hätikkäjärvi laskee Jouttijärveen. Haistilan ja Pahlon välissä sijaitsee kosteikko Ruonanlampi, joka on umpeenkasvava järvi.

Vastinjoen valuma-alue (35.219) kuvaillaan alempana, mutta sen joensuun lähelle laskee pieni Jussilanjärvi. Hinsalassa sijaitsee yksinäinen Sorrinlampi.

Alhonselkään laskee alempana kuvattava Naarvanjoen valuma-alue (35.218). Sen loensuun lähelle laskee Toivolanlammi, johon Mälittyjärvi ja toinen nimetön lampi laskevat. Alhonselän itäpäähän laskee lähes umpeenkasvanut ja suojeltu Vähäjärvi.

Aivan Pyhäjärven eteläpäähän Mantereenjärven lahteen laskee Koskenjoen valuma-alueen (35.29) vedet.

Laajanojan valuma-alue (35.212)Muokkaa

Valuma-alueella on kaksi pääuomaa, jotka yhtyvät alajuoksulla 300 metriä ennen ojansuuta Nokianvirrassa. Toinen on Kyynioja, joka yhtyy Laajanojaan vasemmalta. Sen pääjärvi on Kyynijärvi, joka sijaitsee Porin ja Tampereen välisen valtatien 11 pohjoispuolella moottoriratojen lounaispuolella. Kyynijärven tulo-oja, joka on Haukijärven laskuoja, kulkee autoratojen alla. Haukijärvi kokoaa kaatopaikan takaa Pieni Koukkujärven, Koukkujärvien ja Kiimalammin vedet. Varsin kaukaa luoteesta yhtyy Kyyniojaan valtatie 11 kohdalla pieni Hirvilammin laskuoja.

Laajanojan pääjärvi on Alinenjärvi. Siihen laskee suoraan pieni Ummenlammi ja valtatie 11 takaa suuri Ylinenjärvi. Tähän laskevat suoraan Ylisenjärvenlammi ja Ylisenlammi, johon vuorostaan laskee eräs nimetön lampi. Ylisenjärvenlammin kautta laskevat kaikki muut valuma-alueen järvet. Yläjuoksulle noustaessa vastaan tulevat ensin itäinen kahdesta Heinijärvestä, ja sitten tulee Porrasjärvi, Pieni Porrasjärvi, Juottojärvi, Kalliojärvi ja viimeiseksi Ruokejärvi. Kalliojärven ja Ruokejärven välissä sijaitsevat Pitkälammi ja nimetön lampi, joilla ei ole laskuojia kumpaakaan.

Vihnusjärven valuma-alue (35.213)Muokkaa

Valuma-alueen pääjärvi on Vihnusjärvi, johon laskee valuma-alueen pääuoma Myllypuro. Sen latvaosaa kutsutaan Leppiojaksi, joka saa alkuunsa Haukijärvestä. Ylimmäiset järvet ovat Ylöjärvellä sijaitseva Pikku-Ahvenisto, joka laskee Iso-Ahvenistoon. Näiden laskuvedet virtaavat soiden läpi ja päätyvät valuma-alueensa pääuomaan suotumalla. Pohjajärvi sijaitsee valuma-alueen itäpuolella ja sen laskuoja yhtyy Myllypuroon Ikurin taajama-alueen lähellä. Tesomajärvi sijaitsee Tesomajärven kaupunginosassa ja tämän laskuoja yhtyy Myllypuroon sen alajuoksulla. Mustalammi sijaitsee alajuoksulla Pyhäjärven rannan tuntumassa.

Viinikanojan valuma-alue (35.214)Muokkaa

Iidesjärvi on valuma-alueen pääjärvi, josta Viinikanoja laskee Pyhäjärveen. Sekä Sorsalammi että Pahalampi ovat samassa valuma-alueessa olevia laskuojattomia lampia. Alasjärvi sen sijaan laskee Iidesjärveen Vuohiojan kautta ja Toritunjärvi laskee vuorostaan Alasjärveen. Kaukajärven laskuoja virtaa Hautalammin läpi. Ennen sitä pohjoisesta yhtyy Pyhäoja, joka kerää vetensä Leinolan suunnalta. Hautalammista laskuoja jatkaa matkaansa ja yhtyy Vuohiojaan Hakametsässä. Valuma-alueen ylin järvi on Pitkäjärvi, joka laskee kapean kannaksen läpi Kaukajärveen.

Vihiojan valuma-alue (35.215)Muokkaa

Vihioja on lyhyt meysäoja, joka laskee Pyhäjärveen Hatanpään niemen eteläpuolelle Vihilahteen. Vihioja alkaa Kangasalan Houkanjärvestä Houkanojana ja virtaa kapeiden Houkansuon ja Koivistonsuon läpi Tampereen puolelle Ruskoon, Annalaan ja Kaukajärvelle. Siellä ojaan yhtyy Isolammin lyhyt laskuoja. Mahdollisesti tässä kohdassa ojan nimeksi tulee Vihioja, joka matkallaan Pyhäjärveen alittaa ohikulkutien ja Hervannan valtaväylän, virtaa Muotialan ja Koivistonkylän läpi ja alittaa valtatien 3, Riihimäki–Tampere-radan ratapihan ja Hatanpääntien. Vihiojan suistossa on vielä nimetön lampi. Hervannassa sijaitsevalla Ahvenisjärvellä ei ole laskuojaa, mutta se luetaan kuuluvaksi Vihiojan valuma-alueeseen.

Härmälänojan valuma-alue (35.216)Muokkaa

Härmälänoja laskee Pyhäjärveen Pirkkalan Partolassa. Se saa alkuunsa Tampereen Peltolammin kaupunginosassa Peltolammista aluksi Myllyojan nimisenä ja se virtaa tämän jälkeen Härmälän läpi Härmälänojan nimisenä. Härmälässä siihen yhtyy idästä Vähäjärven lyhyt laskuoja. Myllyojan Pärrinkosken alapuolelle siihen yhtyy lännestä Saukonoja, jonka valuma-alueen haarat tuovat vettä Toivion lounaispuolelta Haikanvuoren metsistä. Siellä Iso Naistenjärven laskuoja päättyy Saukkolammiin, josta Saukonoja alkaa. Sääksjärvi laskee Peltolammiin Arranmaanojaa myöten. Sääksjärvi on valuma-alueen suurin järvi ja samalla sen pääjärvi, johon laskevat Pirkkalan Kaitajärven laskuoja ja Kaitajärvenoja. Kaitajärvenoja tuo Pikku Rajajärven, Rajajärven, Ammejärven ja Kortejärven vedet Pirkkalan ja Lempäälän metsistä Multivuoren koillispuolelta.

Sikojoen valuma-alue (35.217)Muokkaa

Sikojoki laskee Pyhäjärveen Pirkkalankylän ja Sankilan välistä ja sen matala ja lavea alajuoksi alkaa Sionkylän kohdalla. Alajuoksun vesijärjestelmään kuuluvat Isolammi ja Vähälammi. Ne ovat olleet joen laajentumia, joista Vähälammi on nykyään kuroutunut erilleen. Isolammiin laskee pohjoisesta Hanhonoja, jonka valuma-alue levittäytyy valtatien 3 pohjoispuolelle ja tuo vettä Huovin ja Takamaan asuinalueiden eteläpuolelta aina Keskisenkulmalta asti. Tähän valuma-alueeseen kuuluu myös Levee. Sionkylän kohdalla jokeen yhtyy etelästä Hallanoja, joka tuo Hyrsingistä ja lentoasemalta asti vedet. Sikojoen pääuoma laskee kaakosta, missä Iharinkoskella siihen yhtyy oikealta Ahveniston laskuoja. Ahvenistoon laskee Koivistonjärvi, johon vuorostaa laskee Keskisenjärven laskuoja Keskisenoja ja Keskisenjärveen vielä Pulkajärvi. Iharinkoskessa pääuoma laskee edelleen kaakon suunnasta ja Sorkkalassa sille löytyy pääjärveksi Sikojärvi. Pääuoman seuraavat järvet yläjuoksulla ovat Keskinenjärvi, Ylinenjärvi, Kaitajärvi, Matojärvi ja Kalliojärvi. Viimeiset järvet sijaitsevat jo Lempäälän puolella.

Naarvanjoen valuma-alue (35.218)Muokkaa

Narvanjoki laskee Pyhäjärveen Alhonselkään Narvan taajamassa Vesilahdella. Joella on tämä nimi vain alajuoksulla, sillä se haarautuu Pöyhölän alapuolella. Lännestä tuleva Narvajärvenoja laskee Naarvajärvestä. Naarvajärvi sijaitsee Latomaan eteläpuolella ja välittää sieltä Kiilojärven vedet. Myös Latomaan vedet ohjutuvat ojaan pohjoisesta. Naarvajokeen yhtyy eteläinen haara, joka tuo vedet Linnamaan suunnalta. Siellä siihen yhtyy lännestä Havatoja, joka kerää vedet Lemmetynkorvesta ja tuo samalla Lemmetyn laskuvesiä suon läpi. Samaan yhtymäkohtaan Havatojan kanssa laskee Ahvenjärven laskuoja. Ahvenjärveen laskee myös pieni Pahalammi. Ahvenjärven länsipuolella sijaitseva Särkijärvi yhtyy Näkökallion alla Ahvenjärven laskuojaan, kun hieman ylempänä oleva Pikku Särkijärvi laskee Särkijärveen.

Vastinjoen valuma-alue (35.219)Muokkaa

Vassinjoki laskee Vakkalan Vesilahdella Säijäselän lahdenperään, jota kutsutaan Vakkalanseläksi. Aivan alajuoksulla Joenpohjassa siihen yhtyy luoteesta pieni oja, jonka lähteenä on metsäinen Kitulammi. Se on lähes umpeen kasvanut suolampi. Vassinjoki on yhtymäkohdasta yläjuoksulle katsoen Sakkoonojan niminen. Siihen yhtyy vasemmalta pelto-oja, jonka eräs haara lähtee kuivatetusta Englantijärvestä. Sakkoonojan yläjuoksulla vesi laskee Kallaskoskella jyrkästi ja koskesta yläjuoksulle päin olevaa osuutta kutsutaan Kallasojaksi. Se hakee vetensä Suonpäässä siihen yhtyvistä soidenkuivatusojista. Kallaskosken yläpuolella siihen yhtyy vasemmalta Ylisentyrynoja, jonka vedet kokoontuvat Koulunkulmalla. Siellä ojaan yhtyy valuma-alueen ainoa suurempi järvi Tuulosjärvi.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 11.10.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa