Avaa päävalikko

Narva on kylä ja taajama Vesilahdessa nelisenkymmentä kilometriä Tampereelta etelään Pyhäjärven Alhonselän rantamilla ja Narvajoen tuntumassa.

Narva

Narva

Koordinaatit: 61°17.795′N, 23°30.235′E

Valtio Suomi
Maakunta Pirkanmaa
Kunta Vesilahti
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kylä, taajama
Pinta-ala
 – Maa 1,91 km²
Väkiluku (31.12.2014) 457
 – Tiheys 239,3 as./km²












Vuoden 2014 lopussa taajamassa oli 457 asukasta ja sen pinta-ala oli 1,91 neliökilometriä.[1] Narvan kylän tuntumassa on noin 900 asukasta. Väkimäärä on kuitenkin 1990-luvulta alkaen noussut jatkuvasti. Alueella on kumpuilevia peltoja ja kuusimetsiä. Kylä sijoittuu monien maanteiden risteykseen: teitä lähtee kylästä Lempäälään, Nokialle, Vammalaan, Urjalaan ja Akaaseen. Vanhin maanteistä on niin sanottu Narvanmatkantie, joka on yhdistänyt Sastamalan ja Hämeenlinnan seudun arvioiden mukaan jo rautakaudella.[2] Turun suuntaan Narvasta kuljettiin muinoin ratsupolkuja pitkin.[3]

Narva on tunnettu markkinakylä ja ikivanha turkistenmyyntipaikka. Sana narva takoittaa nahan karvapuolta. Alueella on asuttu yhtäjaksoisesti kivikauden varhaisimmilta ajoilta alkaen. Vanhimmasta asutuksesta ovat todisteina lähiympäristön kivikautiset asuinpaikat sekä lukuisat kiviesinelöydöt. Varhaisimmat rautakautiset kalmistot ovat 300–400-luvuilta; näihin kuuluvat Narvan alueella Karholannokan ja Hiidennokan muinaismuistoalueet. Narvan koulun mäellä on viikinkiaikainen kalmisto ja hieman sen alapuolella ristiretkiaikainen kalmisto.[4]

Narvan markkinoita sanottiin aikoinaan Antinmessun markkinoiksi, koska markkinoita pidettiin Antin päivän aikoihin (30.11., myöhemmin 13.12.). Koska Pyhä Antti oli Vesilahdessa huomattava pyhimys katolisella ajalla, Antinmessun markkinoiden on arveltu periytyvän viimeistään katoliselta keskiajalta.[5] 1500-luvulla Narva oli Vesilahden suurin kylä. Virallisen aseman markkinat saivat 1720-luvulla, mutta lukuisien järjestyshäiriöiden vuoksi kyläläiset anoivat, että markkinat siirrettäisiin Tammerkoskelle, joka oli myös vanha markkinapaikka. Näin tapahtuikin vuonna 1788. Markkinoiden jälkeen Narvassa pidettiin vain kuuluisaksi tullutta toria 1900-luvun alulle asti. Kesälauantaisin tapahtuva tori elvytettiin 1980-luvun alussa.[6]

Kaupan asteittainen vapautuminen ja maakaupan salliminen tekivät markkinoista 1800-luvun kuluessa tarpeettomia. Vuonna 1965 Narvan ”Tähti” Nuorisoseura ry käynnisti Narvan Markkinat uudelleen, mutta nyt vain viiden vuoden välein tapahtuvana suurimuotoisena kotiseutujuhlana.

Narva on ollut laajan maa-, metsä- ja karjatalousalueen keskus. Vaikka lypsykarjatalous on vähentynyt voimakkaasti 1980-luvulta alkaen, kylän tuntumassa on yhä muutamia karjatiloja. Muutamat tilat ovat korvanneet lypsykarjan sikojen ja lihakarjan kasvatuksella. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ammatinharjoittajien ja väkimäärän kasvun seurauksena muidenkin palveluammattien harjoittajien määrä on ollut nousussa. Työssäkäynti liikekeskuksissa on myös kasvanut.[7]

Yhdistystoiminnan tärkeimpiä muotoja ovat olleet ja ovat yhä Narvan Soittokunta (perustettu vuonna 1904), Narva Big Band (perustettu vuonna 1974).[8], Narvan ”Tähti” Nuorisoseura (järjestää mm. nykyajan Narvan Markkinoita ja ylläpitää Narvan Seurojentaloa), Narvan metsästysseura, Vesilahden Museoyhdistys (ylläpitää kotiseutumuseota Narvassa) sekä kyläyhdistys.[9] Narvassa on myös vuonna 1960 valmistunut kyläkirkko.

Vuonna 1918 Narva joutui Vesilahden muiden kylien ohella kansalaissodan taistelualueeksi. Muutamaa rakennusta lukuun ottamatta kylän kaikki talot poltettiin. Jälleenrakennus tapahtui melko nopeasti 1920-luvulla.[10]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 11.3.2016.
  2. http://www.narvasoft.fi/historia/narvantie
  3. http://www.narvasoft.fi/historia/arkisto/lemmetynpolku.html
  4. Honka-Hallila Helena: Vesilahden esihistoria. Kirjassa Honka-Hallila Helena (toim.): Vesilahti 1346–1996, Vesilahti 1996.
  5. Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Kirjassa Vesilahti 1346–1996.
  6. Arajärvi Kirsi: Vesilahden historia. 1950.
  7. Honka-Hallila Helena: Vesilahti ja vesilahtelaiset 1869–1996. s. 360–376. Kirjassa Vesilahti 1346–1996.
  8. http://www.narvasoft.fi/nsk
  9. Honka-Hallila Helena: Vesilahti ja vesilahtelaiset 1869–1996. s. 380–393. Kirjassa Vesilahti 1346–1996.
  10. Nopola Akseli: Narvassa Vesilahden taistelujen aikana. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 4.6.1938.

Aiheesta muuallaMuokkaa